P
"puoliso"
Vieras
Kun kuulin, että täällä on käynnissä tällainen keskustelu, päätin tulla kertomaan asiasta oman näkemykseni. Ensinnäkin kummallista, että tässä on kerrottu vain osa totuutta. Kerron siis loput.
Jos vielä ei tullut kaikille selväksi, niin olen se puoliso ja nainen.
Kyse oli tilanteesta, jossa kysyin joulusta ja siitä, onko miehen lapsi meidän kanssa vai äitinsä. Mies tokaisi, että mitä se edes sinulle kuuluu, missä hänen lapsensa on. Ja kun kerroin, että olisi kiva tietää, millä kokoonpanolla perheemme joulua viettää, hän tokaisi, että mikä ihmeen perhe me edes ollaan. Näiden kommenttien seurauksena tuli kieltämättä tunne, että en kuulu tähän juttuun ja että hoitanee sitten myös kaiken muun lapseensa liittyvän jos asiat ei minulle kuulu. Koitin näistä saada puhuttua, mutta mies kieltäytyi. En mitenkään myöskään ollut puhumatta hänen lapselleen. Oli tilanteista niin paha mieli, että en kyennyt edes omalle lapselle kunnolla puhumaan, kun tuntui, että pillahdan itkuun.
Nyt olen huomannut, että mies haluaa erota ja käyttää kaikki mahdolliset keinot satuttaakseen minua ja pääsee näin ollen eroon minusta.
Toinen asia, mikä tähän liittynee on se, kun eräänä lauantaina olimme sopineet puistoon menosta. Olin ystäväni kanssa käymässä kaupassa ja ajattelin, että lähdetään kun tulen kotin. Kotiin tultuani huomaan, että mies juo viiniä edellisen illan kaljoittelujen päälle. Hermostuin asiasta ja ajattelin, että parempi poistua ennen kuin alan asiasta riitelemään ja parempi nyt vaan tuulettaa mieltä. Otin oman lapseni mukaan kun lähdin kotoa. Tähän liittyi se, että mies on sairas ja alkoholin käyttö voi olla kohtalokasta tähän sairauteen. Hermostuin siis lähinnä siitä, että meinaako se ehdoin tahdoin itsensä tappaa, eikö yhtään välitä itsestään. En näe alkoholia ongelmana muuten suhteessamme ja itsekin sitä kovasti pidän.
Kun olin lähtenyt, oli miehen lapsi ilmeisesti alkanut itkemään sitä, kun lähdin vain oman lapseni kanssa. Tämä ei missään nimessä ollut tarkoitus, että itketän hänen lasta. Ajattelin, että syytä poistua ettei tule riitaa. Käsittääkseni miehellä on myös vastuu selittää lapselle tilanteita niin ettei heitä tarvitse itkettää.
Nyt mies itse on poissa kotoa, on ilmoittanut että on yötä pois, mutta ei mitään muuta, missä on jne. Minä täällä toki selittelen lapselleni, että on siellä ja siellä.
En ole lapselleni vielä kertonut tilannetta muuten, mutta pakkohan se on kertoa, kun kyselee ja huomaahan se jo. Olen myös koittanut saada miestä mukaan pelastamaan meidän avioliitto, mutta ei ole ollut suostuvainen. Nyt tiivistettynä totean siis, että mies koittaa tehdä minusta syyllistä, jotta voisi helpommin erota. Hän on myös kertonut minulle, että tunteensa ovat viilentyneet. Pakko siis kohdata tosiasiat minunkin. Syytä en tiedä, miksi täällä on asiaa jakanut. Ehkä hakeakseen kannustusta eroon. Sitä näyttää saaneen. En ole koskaan kohdellut hänen lastaan huonosti enkä kohtele.
Jos vielä ei tullut kaikille selväksi, niin olen se puoliso ja nainen.
Kyse oli tilanteesta, jossa kysyin joulusta ja siitä, onko miehen lapsi meidän kanssa vai äitinsä. Mies tokaisi, että mitä se edes sinulle kuuluu, missä hänen lapsensa on. Ja kun kerroin, että olisi kiva tietää, millä kokoonpanolla perheemme joulua viettää, hän tokaisi, että mikä ihmeen perhe me edes ollaan. Näiden kommenttien seurauksena tuli kieltämättä tunne, että en kuulu tähän juttuun ja että hoitanee sitten myös kaiken muun lapseensa liittyvän jos asiat ei minulle kuulu. Koitin näistä saada puhuttua, mutta mies kieltäytyi. En mitenkään myöskään ollut puhumatta hänen lapselleen. Oli tilanteista niin paha mieli, että en kyennyt edes omalle lapselle kunnolla puhumaan, kun tuntui, että pillahdan itkuun.
Nyt olen huomannut, että mies haluaa erota ja käyttää kaikki mahdolliset keinot satuttaakseen minua ja pääsee näin ollen eroon minusta.
Toinen asia, mikä tähän liittynee on se, kun eräänä lauantaina olimme sopineet puistoon menosta. Olin ystäväni kanssa käymässä kaupassa ja ajattelin, että lähdetään kun tulen kotin. Kotiin tultuani huomaan, että mies juo viiniä edellisen illan kaljoittelujen päälle. Hermostuin asiasta ja ajattelin, että parempi poistua ennen kuin alan asiasta riitelemään ja parempi nyt vaan tuulettaa mieltä. Otin oman lapseni mukaan kun lähdin kotoa. Tähän liittyi se, että mies on sairas ja alkoholin käyttö voi olla kohtalokasta tähän sairauteen. Hermostuin siis lähinnä siitä, että meinaako se ehdoin tahdoin itsensä tappaa, eikö yhtään välitä itsestään. En näe alkoholia ongelmana muuten suhteessamme ja itsekin sitä kovasti pidän.
Kun olin lähtenyt, oli miehen lapsi ilmeisesti alkanut itkemään sitä, kun lähdin vain oman lapseni kanssa. Tämä ei missään nimessä ollut tarkoitus, että itketän hänen lasta. Ajattelin, että syytä poistua ettei tule riitaa. Käsittääkseni miehellä on myös vastuu selittää lapselle tilanteita niin ettei heitä tarvitse itkettää.
Nyt mies itse on poissa kotoa, on ilmoittanut että on yötä pois, mutta ei mitään muuta, missä on jne. Minä täällä toki selittelen lapselleni, että on siellä ja siellä.
En ole lapselleni vielä kertonut tilannetta muuten, mutta pakkohan se on kertoa, kun kyselee ja huomaahan se jo. Olen myös koittanut saada miestä mukaan pelastamaan meidän avioliitto, mutta ei ole ollut suostuvainen. Nyt tiivistettynä totean siis, että mies koittaa tehdä minusta syyllistä, jotta voisi helpommin erota. Hän on myös kertonut minulle, että tunteensa ovat viilentyneet. Pakko siis kohdata tosiasiat minunkin. Syytä en tiedä, miksi täällä on asiaa jakanut. Ehkä hakeakseen kannustusta eroon. Sitä näyttää saaneen. En ole koskaan kohdellut hänen lastaan huonosti enkä kohtele.
Mutta mitä sen on väliä, kunhan äippä tai isukki on onnellinen, viis lasten tunteista!!
