Rh-immunisaatio - kokemuksia

  • Viestiketjun aloittaja "miu"
  • Ensimmäinen viesti
"miu"
Ensimmäinen raskaus takana, siinä rh-immunisaatio ja lapsi syntyi aneemisena. Nyt mietityttää kovasti seuraavan lapsen hankkiminen, vaikkei se vielä ihan ajankohtaista olekaan. Nämä tapaukset ovat kovin, kovin harvinaisia, mutta jos tätä sattuu lukemaan joku, jolla omakohtainen kokemus, kaipaisin vertaistukea! Miten olet selvinnyt seuraavasta raskaudesta, jouduttiinko tekemään kohdunsisäisiä verensiirtoja, jouduitko olemaan paljon sairaalassa jne.?
 
Biologia hukassa
Hmm.. oliko tämä se juttu, että ilman hoitoja ensimmäinen lapsi syntyisi ok mutta kaikki seuraavat kuolisivat koska äidin elimistö on oppinut hylkimään lasta jolla on "väärä veri".. vai miten se meni?
 
Biologia hukassa
[QUOTE="miu";22346944]En ymmärrä tällaista ollenkaan. Jos tarkoituksesi on loukata, olet typerä ja lapsellinen. Saisinko asiallisia vastuksia, kiitos.[/QUOTE]

No ei todellakaan ole ollut tarkoitus loukata, kun itselläni on vain hämärä muistikuva että tuo reesustekijä ja äidin ja isän Rh- tai Rh+ veri liittyi jotenkin vauvansaantiin, ja koetin muistella että mikäs juttu se oli. Ja muistelin että kyseessä oli joku juttu joka tosiaan oli ennen vanhaan syynä siihen että lapsia kuoli selittämättömästi, mutta että nykyään varmaan sitten tosiaan hoidetaan lääkkeillä.

Kaikkien pitäisi kaikki tietää eikä mitään saa kysyä?!
 
Huom harmaana
[QUOTE="miu";22346944]En ymmärrä tällaista ollenkaan. Jos tarkoituksesi on loukata, olet typerä ja lapsellinen. Saisinko asiallisia vastuksia, kiitos.[/QUOTE]

Ei tuossa ole mitään asiatonta tai loukkaavaa.
Ekan lapsen jälkeen annetaan AINA piikki rh negatiiviselle äidille, jos lapsi on plussaa. Jotta seuraavien lasten kanssa ei tulisi hylkimisreaktioita. Näin tehtiin itsellenkin.
Autoimmunisaatiosta en tiedä muuta kuin että oma lapsi oli voimakkaasti keltainen.
 
"miu"
[QUOTE="vieras";22346949]googlaa? Eikö se rokotus tehoa just tuohon ainakin mun käsityksen mukaan.[/QUOTE]

Googlattu on, nyt kaipasinkin vertaistukea niiltä, joilla omakohtaisia kokemuksia. Rokotus ei tehoa (eikä sitä edes annettu), koska ensimmäisen lapsen kanssa jo immunisaatio tapahtui. Jos ei olisi tapahtunut, rokotus olisi annettu, eikä huolta seuraavissa raskauksissa olisi ollut. Tämä on siis erittäin harvinaista, että näin käy.
 
"miu"
No ei todellakaan ole ollut tarkoitus loukata, kun itselläni on vain hämärä muistikuva että tuo reesustekijä ja äidin ja isän Rh- tai Rh+ veri liittyi jotenkin vauvansaantiin, ja koetin muistella että mikäs juttu se oli. Ja muistelin että kyseessä oli joku juttu joka tosiaan oli ennen vanhaan syynä siihen että lapsia kuoli selittämättömästi, mutta että nykyään varmaan sitten tosiaan hoidetaan lääkkeillä.

Kaikkien pitäisi kaikki tietää eikä mitään saa kysyä?!
Anteeksi, ymmärsin sinut väärin. Juu, tästä todellakin kyse. Yleensähän ei tosiaan aiheuta ongelmia, vaikka vauvalla olisikin eri Rh-tekijä, mutta meillä näin kuitenkin kävi.
 
"miu"
Ei tuossa ole mitään asiatonta tai loukkaavaa.
Ekan lapsen jälkeen annetaan AINA piikki rh negatiiviselle äidille, jos lapsi on plussaa. Jotta seuraavien lasten kanssa ei tulisi hylkimisreaktioita. Näin tehtiin itsellenkin.
Autoimmunisaatiosta en tiedä muuta kuin että oma lapsi oli voimakkaasti keltainen.
Ei anneta AINA. Ei silloin, jos hylkiminen on kerennyt jo tapahtua. Tällöin siitä ei ole enää hyötyä seuraavienkaan kohdalla, vaan hylkiminen tulee tapahtumaan myös silloin, mikäli seuraavakin lapsi rh+
 
Biologia hukassa
[QUOTE="miu";22346999]Anteeksi, ymmärsin sinut väärin. Juu, tästä todellakin kyse. Yleensähän ei tosiaan aiheuta ongelmia, vaikka vauvalla olisikin eri Rh-tekijä, mutta meillä näin kuitenkin kävi.[/QUOTE]

Ahaa.. eli nykyään ei aina toimi lääkkeet? :/ Anteeksi jos loukkasin, en hoksannut että tuollaistakin voi sattua. Toivottavasti vältytte ongelmilta kuitenkin tai saatte ne hoidettua!

Ja huom:lle kiitos selventämisestä, en todellakaan siis muistanut kuin hämärästi mistä oli kyse!
 
"Pirpana"
Heippa!
Minulla on kokemuksia rh-immunisaatiosta, tosin nyt vasta toisesta odotusajalta. Ensimmäinen odotus meni ok, mutta toisen kanssa huomattiin, että vasta-aineet ovat koholla. Toisen raskauden loppuvaiheella tiitteriarvot nousivat niin, että synnytys päätettiin käynnistää. Lapsi joutui keskolaan ja valohoitoon, koska bilirubiiniarvot nousivat. Sai myös immunoglobuliinia, jonka siis oli tarkoitus blokata vauvan verestä minun vasta-aineitani. Hemoglobiinin laskiessa sai punasoluja. Vähitellen arvot paranivat ja oltuaan 3 viikkoa keskolassa, vauva pääsi kotiin. Ja siis alusta huolimatta on täysin normaali lapsi eikä tuo alkuvaiheen immunisaatio vaikuta mitenkään hänen elämäänsä.

Pohdimme pitkään, vieläkö uskallamme lapsia yrittää. Kyselimme asiantuntijalääkäreiltäkin mielipiteitä ja saimme lopultakin vastauksia itse immunisaatiosta ja siitä, miten sitä raskauden aikana hoidetaan. Niinpä päätimme yrittää ja nyt olen raskaana. Puolessa välissä mennään, eikä vielä ole tarvinnut tehdä mitään toimenpiteitä. Vasta-aineet ovat jälleen koholla, mutta ovat pysyneet samassa koko raskauden ajan. Verikokeita siis otetaan neuvolassa ainakin kuukauden välein, useamminkin jos SPR määrää. Käyn normaalia useammissa kontrolleissa lääkärin luona, joka ultraa aina vauvan ja nyt jatkossa aletaan seuraamaan myös aivovirtauksia, jotka kertovat, jos jotain on pielessä. Jos vauva anemisoituu kohdussa, voidaan tehdä verensiirtoja napanuoran kautta.

Toistaiseksi siis kaikki on mennyt hyvin. Kannattaa kuitenkin miettiä seuraava raskaus tarkasti ja henkisesti valmistautua siihen. Ei tule olemaan normiraskaus ja todellakin jotain voi oikeasti mennä pieleen. Esimerkiksi verensiirtoja ymmärtääkseni tehdään vasta rv 20 alkaen eli jos arvot nousevat pilviin ennen sitä, mitään ei tehdä. Vaikka vauva menehtyisi. Henkisesti odotus on normaalia rankempaa, koska ainakin itse pohdin koko ajan, onko kaikki kunnossa ja mitä jos ei olekaan. Seurannassa ollaan tosiaan suurennuslasin alla, jos arvoissa tapahtuu jotain, verikokeita otetaan useammin ja lääkäri tarkistaa vauvan kunnon, silti sitä miettii...

Joku ketjussa aiemmin väitti, että rokote suojaa tältä. Niin kai useinmiten, mutta itse sain rokotuksesta huolimatta immunisaation. Kukaan ei osaa sanoa miksi tai mistä syystä. Harvinainenhan tämä tietenkin onkin. Joku kehoitti googlaamaan tietoa aiheesta. Itse väittäisin, että alussa ahdistuin entistä enemmän kun ruudulle lävähti kaikki pahimmat mahdolliset vaihtoehdot. Tietenkin sillä tavoin sitä tietoa löytyy. Oma neuvoni olisi kuitenkin etsiä oman paikkakuntasi lääkäreistä perinatologian erikoislääkäri, jolla on kokemusta Rh-immunisaatiosta ja sen hoidosta, varata ko. lääkärille aika ja mennä face to face keskustelemaan mieltä askarruttavista asioista. Ainakin meille siitä oli suurin apu. Tietysti SPR:ltä kannattanee myös kysellä, mitä osaisivat kertoa aiheesta tai kenen puoleen neuvoisivat kääntymään.

Toivottavasti näistä kokemuksista on apua.
 
yks immunisoitunut
Liekö viestin ap kirjoittaja edes enää lukee tätä, mutta mulla myös 1. raskaudessa immunisoituminen, nyt odotan seitsemättä =D 1 lapsista on ollut negatiivinen, muut positiivisia. Ekalle riitti valohoiito, neljä on saanut kohdun sisäisiä verensiirtoja vaikka kuin paljon, syntymän jälkeen on vaihdettu veriä ja tankattu punasoluja. Raskaudet käynnistetty 1kk aikaisemmin, paitsi viimeisin syntyi keskosena...ei kestäny sydän sitä punktiota.. mutta kaikki hyvin loppu hyvin. On tää lääketiede niin kehittynyttä, että elkää nyt hyvät äidit jättäkö lapsia tämän takia tekemättä!
 
immunisoitunut
Hei, mielenkiinnosta kysyisin, mikä vasta-aine sinulla on ollut? Kuinka korkeiksi tiitterit on noussut? Itsellä yksi lapsi, joka immunisoitui ja syntymän jälkeen oli valohoidossa 3 viikkoa, sai punasoluja x4. Raskauden aikana ei jouduttu tankkaamaan, vaikka tiitteri oli 128 jo. Millä viikolla viimeisesi syntyi? Onko kaikki sujunut ok?
 
yks immunisoitunut
En edes muistanut, että olin tänne joskus vastaillut.. mutta siis että mikä vasta-aine... Pitäs kaivaa paperit jostain kaapista, jotta ulkoa muistaisin, mutta niitä on paljon. Ainaki seuraavia: Anti-D , C, E, Jka, K... Viimeisin syntyi 31+2. Ei oltu annettu kortisonia tai mitään, mutta hengitti jo hyvin omillaan. Lähtökohta oli siis hyvä, kahdesti vaihtoivat veret ja taisivat tiputtaa punasoluja vielä jälkeenpäin. VAlossa oli monta vuorokautta. 6vko oli yhteensä sairaalassa, eli hyvin pääsi kotiinkin. Nyt on 2v reipas ja normaalisti kehittynyt lapsi. Tämä nykyinen maha-asukki onkin negatiivinen veriryhmältään, joten ei reagoi vasta-aineissin, vaikka niitä on.
:)
 
[QUOTE="miu";22346847]Ensimmäinen raskaus takana, siinä rh-immunisaatio ja lapsi syntyi aneemisena. Nyt mietityttää kovasti seuraavan lapsen hankkiminen, vaikkei se vielä ihan ajankohtaista olekaan. Nämä tapaukset ovat kovin, kovin harvinaisia, mutta jos tätä sattuu lukemaan joku, jolla omakohtainen kokemus, kaipaisin vertaistukea! Miten olet selvinnyt seuraavasta raskaudesta, jouduttiinko tekemään kohdunsisäisiä verensiirtoja, jouduitko olemaan paljon sairaalassa jne.?[/QUOTE]

Minulla toinen lapsi kyseessä, jonka kohdalla sitten todettiinkin tuo immunisaatio. Riskihän kasvaa aina mitä useampia raskauksia on takana, koska tietääkseni jos immunisaatio todetaan yhdessä raskaudessa, se tulee aika varmasti ilmenemään niissä myöhemmissäkin.

Minua pelottaa se, että syntyykö lapseni kenties myös aneemisena tms. Ja voiko vauvan painoarviosta päätellä jotain? Minä olen nyt rv 37+0 ja kävin eilen äitiyspolille synnytystapa-arviossa, jossa todettiin että vauva on vain n. 2,5 kg. Voiko tämä enteillä jotain? Esikoiseni oli 3,9 kg kun syntyi, mutta meni tosin viikoille 41+4.
 
Yks immunisoitunut: olisi mukava jakaa kokemuksia. Itselläni on menneillään viides raskaus rv 14, ja kaikissa ollut vasta-aineita ja vauvat positiivisia. Edellinen raskaus oli jo tipalla (meni kuitenkin 6 verensiirron ansiosta rv 34+6). Nyt lääkärit eivät anna kovin hyvää ennustetta, sillä vasta-aineiden määrä kaksinkertainen edellisen raskauden alkuun nähden. Nyt toivottava että vauveli jaksaa sinnitellä viikolla 20 jolloin päästään lisäämään verta.

Onko kellään kokemusta siitä, että vauva on menehtynyt sikiövaiheessa anemian vuoksi? Ja/tai ettei enää ole voinut saada lapsia kun ne menehtyvät varhaisilla viikoilla?
 
oou
Mun neljäs lapsi immunisoitui, viides ei. Itse olen rh+, mutta mulla olikin kyse eri vasta-aineesta, ei D-antigeenista. Sama tauti siitä kuitenkin tulee eli vastasyntyneen hemolyyttinen tauti.
 
Hei Leela! En pysty vastaamaan ongelmaasi, mutta pelkosi on sama kuin
kellä tahansa immunisoitumisesta kärsivällä - miten lapsi selviytyy.
Itselläni oli immunisoituminen ekassa raskaudessa. Kohdunsisäisiltä
siirroilta vältyttiin vielä. Tiitteri oli 128 ja kvantitaatio 80 luokkaa.
Miten sinun raskaudet ovat sujuneet? Entä kuinka nykyisen odotuksesi sujuu?

Kuinka korkeat tiitterisi ovat olleet raskauksien alussa ja mitkä ne ovat nyti
Miten kohdunsisäiset verensiirrot ovat sujuneet? Miten olet itse henkisesti jaksanut raskaudet? Mitkä vasta-aineet on ollut kyseessä?
Miten vauvat on selvinnyt syntymän jälkeen?

Anteeksi kun tuli paljon kysymyksiä. Toivon, että jakaisit kokemuksiasi !. Voit laittaa myös yksityisviestiä, jos haluat.

Liberon sivuilla on yksi rh-immunisaatiokeskustelu, josta voi lukea myös kokemuksia
 
vierailija
Ensimmäinen raskaus takana, siinä rh-immunisaatio ja lapsi syntyi aneemisena. Nyt mietityttää kovasti seuraavan lapsen hankkiminen, vaikkei se vielä ihan ajankohtaista olekaan. Nämä tapaukset ovat kovin, kovin harvinaisia, mutta jos tätä sattuu lukemaan joku, jolla omakohtainen kokemus, kaipaisin vertaistukea! Miten olet selvinnyt seuraavasta raskaudesta, jouduttiinko tekemään kohdunsisäisiä verensiirtoja, jouduitko olemaan paljon sairaalassa jne.?
 

Yhteistyössä