Heippa!
Minulla on kokemuksia rh-immunisaatiosta, tosin nyt vasta toisesta odotusajalta. Ensimmäinen odotus meni ok, mutta toisen kanssa huomattiin, että vasta-aineet ovat koholla. Toisen raskauden loppuvaiheella tiitteriarvot nousivat niin, että synnytys päätettiin käynnistää. Lapsi joutui keskolaan ja valohoitoon, koska bilirubiiniarvot nousivat. Sai myös immunoglobuliinia, jonka siis oli tarkoitus blokata vauvan verestä minun vasta-aineitani. Hemoglobiinin laskiessa sai punasoluja. Vähitellen arvot paranivat ja oltuaan 3 viikkoa keskolassa, vauva pääsi kotiin. Ja siis alusta huolimatta on täysin normaali lapsi eikä tuo alkuvaiheen immunisaatio vaikuta mitenkään hänen elämäänsä.
Pohdimme pitkään, vieläkö uskallamme lapsia yrittää. Kyselimme asiantuntijalääkäreiltäkin mielipiteitä ja saimme lopultakin vastauksia itse immunisaatiosta ja siitä, miten sitä raskauden aikana hoidetaan. Niinpä päätimme yrittää ja nyt olen raskaana. Puolessa välissä mennään, eikä vielä ole tarvinnut tehdä mitään toimenpiteitä. Vasta-aineet ovat jälleen koholla, mutta ovat pysyneet samassa koko raskauden ajan. Verikokeita siis otetaan neuvolassa ainakin kuukauden välein, useamminkin jos SPR määrää. Käyn normaalia useammissa kontrolleissa lääkärin luona, joka ultraa aina vauvan ja nyt jatkossa aletaan seuraamaan myös aivovirtauksia, jotka kertovat, jos jotain on pielessä. Jos vauva anemisoituu kohdussa, voidaan tehdä verensiirtoja napanuoran kautta.
Toistaiseksi siis kaikki on mennyt hyvin. Kannattaa kuitenkin miettiä seuraava raskaus tarkasti ja henkisesti valmistautua siihen. Ei tule olemaan normiraskaus ja todellakin jotain voi oikeasti mennä pieleen. Esimerkiksi verensiirtoja ymmärtääkseni tehdään vasta rv 20 alkaen eli jos arvot nousevat pilviin ennen sitä, mitään ei tehdä. Vaikka vauva menehtyisi. Henkisesti odotus on normaalia rankempaa, koska ainakin itse pohdin koko ajan, onko kaikki kunnossa ja mitä jos ei olekaan. Seurannassa ollaan tosiaan suurennuslasin alla, jos arvoissa tapahtuu jotain, verikokeita otetaan useammin ja lääkäri tarkistaa vauvan kunnon, silti sitä miettii...
Joku ketjussa aiemmin väitti, että rokote suojaa tältä. Niin kai useinmiten, mutta itse sain rokotuksesta huolimatta immunisaation. Kukaan ei osaa sanoa miksi tai mistä syystä. Harvinainenhan tämä tietenkin onkin. Joku kehoitti googlaamaan tietoa aiheesta. Itse väittäisin, että alussa ahdistuin entistä enemmän kun ruudulle lävähti kaikki pahimmat mahdolliset vaihtoehdot. Tietenkin sillä tavoin sitä tietoa löytyy. Oma neuvoni olisi kuitenkin etsiä oman paikkakuntasi lääkäreistä perinatologian erikoislääkäri, jolla on kokemusta Rh-immunisaatiosta ja sen hoidosta, varata ko. lääkärille aika ja mennä face to face keskustelemaan mieltä askarruttavista asioista. Ainakin meille siitä oli suurin apu. Tietysti SPR:ltä kannattanee myös kysellä, mitä osaisivat kertoa aiheesta tai kenen puoleen neuvoisivat kääntymään.
Toivottavasti näistä kokemuksista on apua.