Rauhallista Joulua

[isoäiti]

Toivotan teille kaikille erittäin hyvää joulua.
Olkoon uusi vuosi parempi heille, joilla ei toimi suhteet isovanhempiin tai muihin läheisiin sukulaisiin.

Toivon, että jatkossa pystyttäisiin enemmän keskusteleen asianosaisten kanssa ja unohdettaisiin "minä keskeinen" ajattelu ja toiminta.
Kaikissa (hyvissä) suhteissa jokainen joutuu antaan periksi ja hyväksymään toisen mielipiteitä ja tekoja. Sehän kuuluu normaaliin elämään.

Kohtele toista siten, kuin toivot itseäsi kohdeltavan!

Ystävyydellä :flower:

 

[mummimamma]

Hyvää ja rauhallista joulua myös minä toivotan.
Mulla on täällä yökylässä ihana tyttären tytär, kun vanhemmat ovat molemmat yötuurissa vielä töissä. Pieni mummin kulta nukkuu niin tyytyväisenä. Suloinen tyttö on.

 

[taustalla]

Oikein ihanaa joulua kaikille ja edellisiin yhtyen tehdään ensivuodesta parempi, kukin tavallaan. hyvää joulua kaikille toivoo pelkkä piika.

 

[Ei lahjan arvoinen]

Anoppi ei ole lahjan arvoinen, vaikka tekee kaiken ja passaa koko miniän suvun....Anopin arvostus on laskenut nolliin....Oli muuten viimenen joulu yhteisissä pileissä missä tämä arvokas seurue tulee akateemisineen oppineen valmiiseen pöytään....Tämä on tullut tehtyä ihan lastenlasten takia, kun he haluavat, että isovanhemmat on paikalla....vaikka sinne ne hukkuu lontoon sumuun ei niitä edes lapset noteeraa, kun on niin paljon muuta seuraa....ei jää kun pahamieli, kun pois lähtee ei kiitosta tule, että kiva kun olitte ja kävitte. Mihinkähän tämän nyky nuorien sivistys on karonnut. On se hyvä jos muistavat sitten kun emme enään ole passaamassa, että olipa aika hassu anoppi....saatikas appi olihan sekin vähän erikoinen persoona....näin huumorilla sanottuna. Ehkä elämä opettaa erilaisuuttakin hyväksymään....

 

[taustalla]

\

Anoppi ei ole lahjan arvoinen, vaikka tekee kaiken ja passaa koko miniän suvun....Anopin arvostus on laskenut nolliin....Oli muuten viimenen joulu yhteisissä pileissä missä tämä arvokas seurue tulee akateemisineen oppineen valmiiseen pöytään....Tämä on tullut tehtyä ihan lastenlasten takia, kun he haluavat, että isovanhemmat on paikalla....vaikka sinne ne hukkuu lontoon sumuun ei niitä edes lapset noteeraa, kun on niin paljon muuta seuraa....ei jää kun pahamieli, kun pois lähtee ei kiitosta tule, että kiva kun olitte ja kävitte. Mihinkähän tämän nyky nuorien sivistys on karonnut. On se hyvä jos muistavat sitten kun emme enään ole passaamassa, että olipa aika hassu anoppi....saatikas appi olihan sekin vähän erikoinen persoona....näin huumorilla sanottuna. Ehkä elämä opettaa erilaisuuttakin hyväksymään....

Kyllä tästä mailmasta on arvostus vallan hukassa, me vähän vanhemmat ihmiset ei kuunapäivänä ,oltais niintöykeitä kun tää nuoriso on, oikeesti eihän ne kiittää huomaa kun ovat niin omissa mailmoissaan , onneksi ei sentään kaikki. Valitettavasti suurin osa, mietin usein missä tein väärin, auttamis ja passaamis halujakin olisi mutta se kiitos kun tulisi olis paljon mukavampi.Mutta edestään löytävät vielä. sääli sinänsä.

 

[Tyylinsä kullakin]

\

Kyllä tästä mailmasta on arvostus vallan hukassa, me vähän vanhemmat ihmiset ei kuunapäivänä ,oltais niintöykeitä kun tää nuoriso on, oikeesti eihän ne kiittää huomaa kun ovat niin omissa mailmoissaan , onneksi ei sentään kaikki. Valitettavasti suurin osa, mietin usein missä tein väärin, auttamis ja passaamis halujakin olisi mutta se kiitos kun tulisi olis paljon mukavampi.Mutta edestään löytävät vielä. sääli sinänsä.

Ihan kauniisti sanottuna, tehän tämän nuoremman polven olette kasvattaneet, joten missähän on mennyt vikaan? Syy ei missään nimessä ole teidän, vähän vanhempien ihmisten, luoja paratkoon sentään! Syy on miniässä tai vävypojassa. Ja heidän lastensa virheet ovat tietenkin vanhempiensa syytä.

Joskus pieni peiliin vilkaisu auttaisi...

 

[isoäiti]

Olen erittäin onnellinen, että ns. oma nuorisoni on huumorintajuisia..ovat fiksuja..kiittävät..kannustavat..auttavat..pitävät puoliani..eivät käytä hyväksi..elämämme on positiivista.

Kerromme omia juttujamme..emme kyttää toisiamme..kysymme mielipiteitä..annamme elämisen rauhan..kehuja tulee puolin ja toisin. Autamme toisiamme tarvittaessa.
Miniä ja vävy on upeita tyyppejä.

Tunnen useita nuorison ystäviä..aina hekin iloisesti morjestavat.
Osaavat jutella..heidän käyttäytyminen kertoo sen, että omat läheiseni kertovat positiivisesti äidistä-anopista.

Töissä on paljon ihania fiksuja nuoria. Osa on töissä..osa opiskelijoita.

Tiedän myös sellaisia nuoria..aikuisia..vanhoja, joilla ei mikään mene hyvin..elämää eletään kokoajan kielteisellä mallilla.

Yleensä ns. positiivinen elämän asenne saa ympäristönkin voimaan hyvin. Kannattaa jokaisen katsoa peiliin, miten tästä eteenpäin!

 

[joulutähti]

\

Olen erittäin onnellinen, että ns. oma nuorisoni on huumorintajuisia..ovat fiksuja..kiittävät..kannustavat..auttavat..pitävät puoliani..eivät käytä hyväksi..elämämme on positiivista.

Kerromme omia juttujamme..emme kyttää toisiamme..kysymme mielipiteitä..annamme elämisen rauhan..kehuja tulee puolin ja toisin. Autamme toisiamme tarvittaessa.
Miniä ja vävy on upeita tyyppejä.

Tunnen useita nuorison ystäviä..aina hekin iloisesti morjestavat.
Osaavat jutella..heidän käyttäytyminen kertoo sen, että omat läheiseni kertovat positiivisesti äidistä-anopista.

Töissä on paljon ihania fiksuja nuoria. Osa on töissä..osa opiskelijoita.

Tiedän myös sellaisia nuoria..aikuisia..vanhoja, joilla ei mikään mene hyvin..elämää eletään kokoajan kielteisellä mallilla.

Yleensä ns. positiivinen elämän asenne saa ympäristönkin voimaan hyvin. Kannattaa jokaisen katsoa peiliin, miten tästä eteenpäin!

Kuullostaa oikein hyvälle!! =)

 

[taustalla]

\

\

Kyllä tästä mailmasta on arvostus vallan hukassa, me vähän vanhemmat ihmiset ei kuunapäivänä ,oltais niintöykeitä kun tää nuoriso on, oikeesti eihän ne kiittää huomaa kun ovat niin omissa mailmoissaan , onneksi ei sentään kaikki. Valitettavasti suurin osa, mietin usein missä tein väärin, auttamis ja passaamis halujakin olisi mutta se kiitos kun tulisi olis paljon mukavampi.Mutta edestään löytävät vielä. sääli sinänsä.

Ihan kauniisti sanottuna, tehän tämän nuoremman polven olette kasvattaneet, joten missähän on mennyt vikaan? Syy ei missään nimessä ole teidän, vähän vanhempien ihmisten, luoja paratkoon sentään! Syy on miniässä tai vävypojassa. Ja heidän lastensa virheet ovat tietenkin vanhempiensa syytä.

Joskus pieni peiliin vilkaisu auttaisi...

Voi lapsi raukka, luitkos nyt ihan koko ketjun tästä aiheesta, varmaan jokainen vanhempi on lapsensa parhaan kykynsä mukaisesti kasvattanut, mutta jos nyt alat syyttämään vanhempaa väkeä siitä ettei osata nykyään edes kiittää, olet kyllä hakoteillä, ja jos tosiaan huomaat omistaneesi sellaiset vanhemmat jotka ei sulle mitään arvoja ole opettaneet, niin toivottavasti sinä teet sen sitten paremmin , olet esimerkkinä lapsillesi kuinka kiitetään, arvostetaan ihmisiä vaikka heillä olisi puutteita, otetaan toinen ihminen huomioon , kunnioitetaan vanhemman väen arvoja, kyllä sitä osataan mailmalla matkustaa ja elää maan tapojen mukaan mutta oman äidin tai anopin pöydässä tavat jo unohtuu.

 

[taustalla]

Meitä on niin moneen junaan. Itse olen aina tähän asti pitänyt vanhemmista ihmisistä ja omien vanhempieni ja appivanhempieni kanssa tulen hyvin toimeen. Jouluaatonaattona tapahtui kuitenkin ikävä välikohtaus, joka auttaa ainakin minua ymmärtämään joitakin tänne palstalle kirjottavia katkeria miniöitä ja tyttäriä.

Istuin pikkupoikani kanssa Hesassa täpötäydessä ratikassa, kun kyytiin tuli kumara, vanha ihminen kepin kanssa. Hän käveli huonosti ja näytti väsyneeltä, joten tarjosin hänelle istumapaikkaa. Hän mulkaisi minua pahasti ja rupesi sitten huutamaan, että minä en teidän nuorten armopaloja huoli, oikeasti ette ketään arvosta, pois te meidät vanhat haluatte hautaan makaamaan teidän veromarkkojanne tuhlaamasta. Minä olin niin tyrmistynyt, että en osannut sanoa sanaa suustani. Pikkupoikani 2,5 v sen sijaan pelästyi paljon ja itkunsekaisella äänellä tihrusti, että miksi paha täti huutaa äitille. Tämä mummo tietysti suuttui poikani sanoista ja huitasi tätä kepillä ja sanoi vielä, että minä olen joulupukin muori ja kerron pukille, että sinä et saa jouluna muuta kun risuja. Kesti kauan ennen ennenkö sain muutenkin aran pojan uskomaan, että täti vaan narrasi...

Että semmosia ihania ja hyvin kasvatettuja vanhuksia tässä maassa... Voisivat tälle palstalle kirjoittavat isovanhemmatkin ymmärtää, että niitä rasittavia mummoja ja äitejä on varmasti aivan yhtä paljon kun rasittavia miniöitä ja tyttäriä!

 

[taustalla]

No juu , mutta tämähän ei mitenkään liittynyt tähän juttuun missä anoppi saapassata koko miniän suvun jne. eihän , sairaita ja karkeroituneita vanhuksia on valitettavasti aina ja tulee olemaan, mistä sitten johtuneekin loppujen lopuksi.....

 

[taustalla]

Kannattaa puhua ja sanoa suoraan, ettei halua tarjota ruokia ja passata. Muuten asiaan on vaikea saada parannusta.

Mieheni kotona on ollut tapana, että ruokaa tarjottiin ja vaadittiin syömään. Mukaan laitetttiin vielä viemisiä: marjoja sun muuta. Jälkeenpäin sitten valitettiin, miten kalliiksi syömiset olivat tulleet ja etteivät olleet mitään maksua tarjonneet vaan vieneet marjat ja muut.

Kun aloin seurustelemaan mieheni kanssa hänen oli erittäin vaikea osallistua kotonani aterioille. Hän kieltäytyi joskus aterioista kokonaan ja tunsi olonsa surkeaksi kaikesta syömisestä. Ei mikään ihme, sillä perheen nuorimpana hän oli nähnyt miten vanhempien sisaruksien perheitä moitittiin.

Edelleen isovanhemmat laittavat mukaan pullaa, marjoja ja kaikenlaista syötävää mitä emme haluaisi, mutta pakko on ottaa. Puhumalla ei pysty kieltäytymään. Maksuakaan niistä ei huolita. Aterioita emme odota, vaan olisimme valmiit viemään isovanhemmat ulos syömään. Meitä tilanne ei enää pahemmin häiritse. Otamme tilanteen sellaisena kuin se on. Jos tulee jälkipuheita, niin tulkoon. Mutta isovanhemmille tilanne voi olla liian raskas. Älkää antako enempää kuin minkä voitte hyvällä mielellä tarjota ja antaa. Ja eikä sittenkään pidä antaa liikaa.

 

[taustalla]

\

Kannattaa puhua ja sanoa suoraan, ettei halua tarjota ruokia ja passata. Muuten asiaan on vaikea saada parannusta.

Mieheni kotona on ollut tapana, että ruokaa tarjottiin ja vaadittiin syömään. Mukaan laitetttiin vielä viemisiä: marjoja sun muuta. Jälkeenpäin sitten valitettiin, miten kalliiksi syömiset olivat tulleet ja etteivät olleet mitään maksua tarjonneet vaan vieneet marjat ja muut.

Kun aloin seurustelemaan mieheni kanssa hänen oli erittäin vaikea osallistua kotonani aterioille. Hän kieltäytyi joskus aterioista kokonaan ja tunsi olonsa surkeaksi kaikesta syömisestä. Ei mikään ihme, sillä perheen nuorimpana hän oli nähnyt miten vanhempien sisaruksien perheitä moitittiin.

Edelleen isovanhemmat laittavat mukaan pullaa, marjoja ja kaikenlaista syötävää mitä emme haluaisi, mutta pakko on ottaa. Puhumalla ei pysty kieltäytymään. Maksuakaan niistä ei huolita. Aterioita emme odota, vaan olisimme valmiit viemään isovanhemmat ulos syömään. Meitä tilanne ei enää pahemmin häiritse. Otamme tilanteen sellaisena kuin se on. Jos tulee jälkipuheita, niin tulkoon. Mutta isovanhemmille tilanne voi olla liian raskas. Älkää antako enempää kuin minkä voitte hyvällä mielellä tarjota ja antaa. Ja eikä sittenkään pidä antaa liikaa.

Tämä kuulostaa todella tutulta. Mieheni täti (hänellä ei ole omia lapsia) pyytää sisarustensa lasten perheitä aika usein käymään, talviaikaan kotiinsa Vantaalle ja kesällä mökilleen kaakkois-Suomeen, aina vierailun jälkeen kaikki saavat kuulla kuinka kalliksi kestitseminen oli taas tullut... Eli siis, jos kylään ei mennä hän loukkaantuu ja jos mennään, niin saadaan kuulla kuinka paljon maksoi. Yritämme aina jotain tuliaisia viedä, mutta hankalaa se on, kun raha ei kelpaa eikä oikein mikään muukaan. Aina kun me pyydämme häntä kylään, niin valittelee, että ei raaski kun bussiliput ovat niin kalliita. Kun tarjoamme rahaa bussilippuun, ei ota vastaan. Ainoa mikä kelpaa on se, että ajamme edestakaisin 250 kilometriä häntä hakemaan, bussilla suostuu kyllä menemään takaisin... Muuten aivan ihana ihminen, jonka seurassa on kyllä tosi hauskaa!

 

[Tyylinsä kullakin]

\

\

\

Kyllä tästä mailmasta on arvostus vallan hukassa, me vähän vanhemmat ihmiset ei kuunapäivänä ,oltais niintöykeitä kun tää nuoriso on, oikeesti eihän ne kiittää huomaa kun ovat niin omissa mailmoissaan , onneksi ei sentään kaikki. Valitettavasti suurin osa, mietin usein missä tein väärin, auttamis ja passaamis halujakin olisi mutta se kiitos kun tulisi olis paljon mukavampi.Mutta edestään löytävät vielä. sääli sinänsä.

Ihan kauniisti sanottuna, tehän tämän nuoremman polven olette kasvattaneet, joten missähän on mennyt vikaan? Syy ei missään nimessä ole teidän, vähän vanhempien ihmisten, luoja paratkoon sentään! Syy on miniässä tai vävypojassa. Ja heidän lastensa virheet ovat tietenkin vanhempiensa syytä.

Joskus pieni peiliin vilkaisu auttaisi...

Voi lapsi raukka, luitkos nyt ihan koko ketjun tästä aiheesta, varmaan jokainen vanhempi on lapsensa parhaan kykynsä mukaisesti kasvattanut, mutta jos nyt alat syyttämään vanhempaa väkeä siitä ettei osata nykyään edes kiittää, olet kyllä hakoteillä, ja jos tosiaan huomaat omistaneesi sellaiset vanhemmat jotka ei sulle mitään arvoja ole opettaneet, niin toivottavasti sinä teet sen sitten paremmin , olet esimerkkinä lapsillesi kuinka kiitetään, arvostetaan ihmisiä vaikka heillä olisi puutteita, otetaan toinen ihminen huomioon , kunnioitetaan vanhemman väen arvoja, kyllä sitä osataan mailmalla matkustaa ja elää maan tapojen mukaan mutta oman äidin tai anopin pöydässä tavat jo unohtuu.

Voi vieras hyvä, olen lukenut ja paljonkin. "Nuoret eivät kiitä, kaiken syövät ja pyytävät lahjoja ja passuuttavat ja aina valittavat vain meistä vanhemmista ihmisistä, kamalia ovat".

Mistä sinä tiedät, mitä vanhempani ja isovanhempani ovat minulle opettaneet? Aika hassu tuo sinun marttyyriasenteesi "toivottavasti sinä sitten tiedät paremmin miten jne.". Ehkä sitten tiedänkin. Tiedän ainakin, ettei minun tarvitse parkua omien vanhempieni, appivanhempieni tai edesmenneiden isovanhempien sanomisia ja asenteita nettipalstoilla. Eivätkä he itke täällä minun tekemisiäni. Meillä kun on opeteltu puhumaan.

Jos haluat arvostusta, ole sen arvoinen. Etkä kirjoituksesi perusteella sitä ole.