Raskausdiabetes ja loppuraskaus

Mä pistin noilla sun viikoilla Protaphanea muistaakseni n. 20 yksikköä aamuin illoin ja aamulla lisäksi 20 yksikköä ateriainsuliinia. Myös lounaalla ateriainskaa 20 yksikköä, päivällisellä riitti useimmiten 10.

 

Täällä myös yksi RD-odottaja lisää. Jäin kiinni marraskuun lopussa viikolla 26 sokerirasituksesta, kun 2 jälkimmäistä arvoa olivat liian suuret. Yritin aluksi ruokavaliolla saada arvoja kuriin, mutta eipä se auttanut mitään. Joulukuussa olin äitiyspoliklinikalla ja tuolloin aloitettiin ateriainsuliinit (4 yksikköä aluksi lounaalla ja päivällisellä) sekä tablettilääkitys aamuin illoin. Samalla aloin tutkia ja etsiä tietoa vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta, kun tuntui, että kaikki mitä siihen asti olin ruuasta ja syömisestä oppinut menikin ihan päälaelleen.

Proteiinien huomattavasta lisäämisestä ja ruokavalion muutoksesta huolimatta tammikuun alun äitiyspoliklinikkakäynnillä lisättiin iltaan pitkävaikutteinen insuliini tasaamaan aamun paastoarvoja (8 yksikköä). Tällä hetkellä sokerit heittelevät insuliineista ja vhh:sta ruokavaliosta huolimatta hurjasti - joku päivä voi sama ruoka nostaa arvot pilviin ja toisena taas arvo pysyy rajojen sisällä. Itsestä tuntuu jo, että tämä on korkeampaa matematiikkaa ja vie hurjasti voimia sekä energiaa lueskella ja etsiä tietoa sekä miettiä, että mitähän seuraavaksi syön.

Oma painoni on pysynyt marraskuun lukemissa, eli se ei ole noussut, mutta vauva, joka oli aluksi keskikäyrän alla, on nyt kirinyt sitten yläkäyrille. Vauvan painoarvio oli viikolla 29+1 1600g ja 31+5 arvio oli 2240 g. Syntymäpainon arvioidaan olevan reilusti yli 4000 g.

Kyseessä on 1. raskauteni ja BMI:ni ennen raskautta oli 23:n luokkaa. Lähisuvussa ei ole 2-tyypin diabetesta. Ja olen ikäni syönyty ns. terveellisesti sekä liikkunut.

pepponen 33+2

 

Pepponen kuulosti niin tutulta tuo sinun tarina. Tuntuu että on tosiaan jotain korkeempaa matiikkaa tämä, mitä saa syödä ja milloin. Lautasellinen hernekeittoa voi joskus nostaa sokerit johonkin 12 ja aamupalana pelkkä kananmuna jo johonkin reiluun 7. Ihan hullulta tuntuu ja oon huomannu tosiaan että ite ainakin jotenkin pelkään joka ateriaa ja ahdistun syömisistäni kohtuuttoman paljon. Kovasti tsemppiä siulle näiden kanssa vaikka välillä tuntuu ihan toivottomalta löytää tasapainoa.

Onko noilla insuliinimerkeillä eroja annostuksen suhteen? Miulla on Levemir ja Novo-Rapid -nimiset kynät käytössä ja lisäksi metformin aamuin ja illoin se 2 tablettia.

Kanella, saitko ohjeeksi ite kokeilla annostusta, tai nostaa sitä jos näyttää että sokerit ei pysy?
Miulle lääkäri anto luvan pistää alkuun 2 yksikköä ateriainsuliinia ja sitten nostaa sitä korkeintaan 4 yksikköön muutaman päivän päästä jo ei auta. Eihän tässä luulis oikeesti olevan aikaa enää himmailla tällä tavalla, jos sokerit on niin taivaissa noilla annoksilla? Aamulla ei mitään toivoa pärjätä noilla insuliineilla

Kaikille kiitoksia jotka täällä lukee, rohkeesti kirjotelkaa omia tuntojanne, varmasti monella on mielessä asiaa tähän vaivaan liittyen!

 

Aamut on tyypillisesti hankalimpia raskausdiabeteksessa. Pitkävaikutteinen insuliini ei ehdi kunnolla vaikuttaa, jos et pistä sitä useita tunteja ennen aamupalaa. Levemiriä ei 3 vuotta sitten vielä yleisesti käytetty, nykyisin kyllä. Sen etuna Protaphaneen on se, että se on ylipitkävaikutteinen, eli kerran päivässä yleensä pistetään. Jos pistät illalla, niin vaikuttaa hyvin vielä aamullakin. Mä säädin muistaakseni periaatteessa 2 yksikön portaissa kanssa insuliineja, mutta ohje oli nostaa nopeaan tahtiin riittävään annokseen, jos sokerit oli korkeita. Eli ei montaa päivää odoteltu yhdellä annoksella, ennen kuin sai lisätä taas sen 2 yksikköä. Mulla ehkä tilannetta helpotti sekin, että olen itse alalla, niin osasin aika hyvin miettiä annostuksia. Mutta en kyllä olisi pärjännyt ilman loistavan diabetologin apua. Soittoaika oli 2 viikon välein, tarvittaessa useamminkin, jos tasapainoa ei löytynyt.

Tiukkaa mittailua ja säännöllistä ruokailua noi insuliiniannokset kyllä vaati. Aamulla ei 40 yksiköstä huolimatta voinut syödä kuin maksimissaan 2 palaa ruisleipää, ja niilläkin sokerit usein ensin pomppasivat liikaa. Muutenkin päivän hiilarit jäi alle 100 grammaan. Ja välillä kun unohdin syödä välipalaa, niin töistä lähtiessä oli sokerit reilusti alle 4 ja olo tosi kamala. Piti sitten tankata jotain nopeaa hiilaria (siripirit aina matkassa), että sai sokerit korjattua. Mutta hyvin mä kuitenkin pärjäsin, kun totuin seuraamaan.

Synnytys mulla muuten käynnistettiin 37+4 diabeteksen takia. Pelkäsin, että vauva kasvaa liikaa tai että sille tulee hapenpuutetta, jos raskautta jatketaan. 37+2 tarkistettiin lapsivesipunktiolla, että keuhkot oli kypsät, eikä estettä käynnistykselle ollut. Helpottavaa oli saada muksu kohdun ulkopuolelle hengissä ja hyväkuntoisena.

Ps. Yritin muistella, millä annoksella mulla inskat aloitettiin. Naikkarilla yritettiin tota 2-4-6 yksikköä, mutta pätevä diabetologi kyllä nosti annokset heti alussa huomatavasti suuremmiksi. Olisko ollut jotain 10 tai 12 yksikköä ja heti nostot, jos ei teho ollut riittävä.

 

Täällä käytiin rdb-diagnoosin takia äitipolilla perjantaina. Mulla siis edelleen ainoat poikkeavat lukemat sokereissa oli rasituksessa, omissa mittauksissa ei ylityksiä. Painoarvio vauvalla 36+1 oli 2820g eli keskikäyrällä. Suht pienestä kaverista kertoo sekin, että pirulainen päätti ke-pe välisenä aikana kääntyä perätilaan, hyvin pitkälti huomaamatta. Tämä selvisi siis äitipolin ultrassa.
Ensi perjantaina siis uudestaan polille, katsotaan tilanne - mikäli ei ole kääntynyt, ehdottavat varmasti kääntöä, kun pitää olla syömättä 6h, mutta siihen en kyllä suostu (mulla on edessä ja alhaalla istukka sekä olen Rh neg), kun riskit joutua hätäsektioon on turhan isot. Sama perätilaisen alatiesynnytyksen kanssa. Tulen vaatimaan suunnitellun sektion.

Näin siis kävi mulla, joskus se rdb-diagnoosi voi olla "väärä". Siitä oon ite kiitollinen kyllä. Silti joudun seuraamaan sokereita (kuulemma) myös synnytyksen jälkeen, vaikka ilmeisesti rdb jääkin synnärille ja sitähän mulla ei siis varsinaisesti ole, kun en ole edes sitä ruokavaliota muuttanut mitenkään kummemmin.

Tsempitykset teille insuliinien ja muiden kanssa, toivon parasta jokaikiselle! :heart: rdb ei tod ole rakettitiedettä, se voi ilmaantua kenelle tahansa, valitettavasti.

 

Tervehdys.
Minulla pomppasi rv 16 sokerirasituksessa tunnin arvo, ollen 10,3.
Sain ohjeeksi mittailla kotona ja ruokavalio-ohjeistuksen.
Muutama viikko meni ihan ok, jopa joulun aika, mutta sitten rv 20 1h aamupalan jälkeen sokeri oli 8,2. Neuvolasta kerrottiin että jos näitä rupeaa tulemaan, niin sitten siirrytään insuliinilinjalle.

Minulla tausta on sellainen, että tämä on 4.raskaus, aiemmin ei koskaan ylityksiä rasituksissa. Kaikki lapset arvioitu 4-kiloisiksi la:aan mennessä, syntyneet 3,3kg(38+1), 4,1kg(41+6) ja 4,1kg(41+5). Isälläni on 2.tyypin db, on tosi paljon ylipainoinen. Itsellänikin bmi 30 tämän raskauden alussa, nyt paino ei ole kuukauteen noussut tuon dieetin alettuani. Sairastanut myös autoimmuunitulehdukn myötä pysyvää kilpirauhasen vajaatoimintaa ja munasarjojakin on haukuttu monirakkulaisiksi, joten epävireessähän tämän äidin "harmooni" tosissaan nyt on...

Tuo aamiaisen jälk. ylitys saattoi johtua banaanista, jonka "yhdistin" ohjeen mukaan aamupalaan koska en ehdi sitä töissä syödä. Yleensä syön ap:ksi elovena-pikapuuron, ruisleivän juusto/kinkkuviipaleella ja kasviksilla ja lasin maitoa. Aiemmin olen ollut tosi maitokissa, nyt vähentänyt 3 lasiin/ päivä.

Mitähän tässä vielä ehtii tulla... Nyt rv:t 20+3.

 

Rakkauslapsi joo varmaan liittyy oikeesti tuohon banaaniin. Jos mie yhdistäisin tuollaiseen aamupalaan vielä banaanin, olis sokerit varmaan jotain 30! Puurossa muuten sellainen juttu, että noissa pikakaurapuuroissa on tosi paljon enempi sokereita kun tavallisessa kaurahiutaleessa. Ja mie löysin muuten pari viikkoa sitten Nallen Kuitupuuroseoksen, jossa on 27 % kuitua! Että aamupalalla nuo arvot ei välttis nouse siulla niin aljon jos vaihdat sen aamupuuron tuollaiseen. Sen puuronhan voi laittaa illalla kattilaan turpoamaan, niin aamun keittoaika lyhenee!

Ja kuituhan muuten kuulemma pitää sokereita tasaisempana kauemmin ja kaurahiutaleet myös!

Mie söin tuota puuroa veteenkeitettynä tänä aamuna 3 dl, sokerit oli sen jälkeen 9,4, toki saatoi katkasta kamelin selän kun lirautin kypsään puuroon ehkä kaks ruokalusikallista rasvatonta maitoa :ashamed: niin ja insuliinia pistin lääkäristä huolimatta 6 yksikköä.

Toivotaan rakkauslapsi että pysyis jatkossa nuo sokerit alhaisina, ottaa päähän ainakin miulla tämä insuliinihommakin, mieluummin hoitais ruokavaliolla Ja hienoa että oot saanu painon pysymään kuosissa! Toivotaan että ei tulis siulle enää mitään harmia, eiköhän noissa ole jo tarpeeksi! Täällä voit ainakin purkautua jos ahistaa!

 

Oi, kun voisikin syödä puuroa ja hedelmiä! Näen jopa unia tuoreiden hedelmien syömisestä. Söin pitkään aamupuuron (kaura), jossa oli raejuustoa ja kevyt mehukeittoa, mutta se nosti liikaa sokereja. Nyt nostaa jo rahkaraejuustomössä (+ vähän marjoja/ananaspaloja omassa liemessä) arvoja liikaa. Jotkut rahkaletut tai keitetty muna saavat aamupalalla arvot pysymään suht. kuosissa. Lounas menee salaatilla (jotain proteiinia mukana: kalaa/katkarapua/juustoa tms.). Pulmana on se, että en syö lihaa, joten tuntuu jo, että syön kalaa koko ajan. Iltainsuliini pitää kyllä aamun paastoarvon kauniisti rajojen sisällä - se onkin ainoa, joka ei ole viime päivinä niin hurjasti hyppinyt.

Minua henkilökohtaisesti ärsyttää, kun sivulliset (joilla siis ei ole rd:tä) hokevat, että kyllä se sitten helpottuu, kun on insuliinit, aivan kuin verensokerit olisivat saman tien oikeissa rajoissa. Mutta kun se ei helpotu! Ihan yhtä paljon saan nytkin arpoa, mitä taas syön - ja tuloksen näkee vasta tunnin päästä syömisestä. Itse olen ainakin jättänyt perunan kokonaan pois - tuntuu, että syön vain rahkaa ja rajuustoa sekä sitä kalaa.

Toivotan todellakin voimia kaikille muille tämän rd:n kanssa "painiville"! Toivotaan, että saamme arvot kuriin, joskus...

 

Joo, miulle kans annettiin ymmärtää että insuliinit olis joku ihmelääke ja sen jälkeen kun ne saa, ei ole huolen häivää. Ihmiset kuvittelee että nyt voi vetää tyyliin vaan pizzaa ja kaikkee paskaa. Yeah right.. Tää on oikeestaan vielä ärsyttävämpää, kun oikeaa annosta pitää kokeilla ja ei ite vielä ymmärrä edes noista insuliineista niin, että miten ne nyt todella toimii. Illalla piikitetään, aamulla piikitetään sormet ristissä ja kolme neljästä kerrasta tunnin arvoa kun mittaa, pettyy joka tapauksessa. Ja ruokavalio on nyt ainakin meikäläisellä aamupalaa lukuunottamatta täysin sama. Ei salli kyllä hiilarreita kun tooooosi vähän

Miulle sanoi Pepponen vaan tuo ravitsemusterapeutti ja lääkärit että sitä kuitua ja hiilareitakin olis vaan pakko pystyä nauttimaan päivittäin. Ja maitotuotteita, kuulemma raejuustossa on aivan liian vähän kalsiumia ja kalkkia, että niitä olis saatava muusta ruokavaliosta kuulemma. Sillä mie vähän säikähdin, kun olin nyt karpannu aikasemmin, nyt sitten insuliinin avulla yritän vähän terveellisemmin syödä, niin että vauva ja mie voitais hyvin muutenkin. Ja oikeesti raejuusto, tonnikala, munat yms tulee niiin korvista ulos, että en voi enää aamuani niillä alottaa.

Huomenna soitan sinne diabetespolille ja kysyn tuosta ateriainsuliinista, että eikö sitä voi pistää enemmän aamuisin edes, ettei tarviis vauvan niin vahvoissa liemissä lillua! Tuntuu vaan välillä tosiaan taisteluta tuulimyllyjä vastaan..

Niin ja persana, mie en pysty itteeni sitä iltainsuliinia pistämään, miehen pitää se tehä, kun mie rupeen vaan itkemään jos joudun ite. Mikähän siinäkin, varmaan enemmän joku psyykkinen juttu, eihän se satu paljoa.

 

Niin ja se muuten tuli mieleen kans, että ihan oikeesti kun miulle ainakaan toi insuliini-juttu ei oo ollu helppo hyväksyä, tuntuu että oon luovuttanu tai että oon vaan niinn huono, että jotenkin tuntuu just rankalta se, miten monet "terveet odottajat" suhtautuu meihin, ihan kun tää olis joku helpotus saada insuliinit. Monet tuntuu tosiaan ajattelevan että me voitais syömisellämme tähän vaikuttaa. Ehkä kaikilla on mielikuva vaan läskeilevistä mammoista mussuttamassa suklaata? Totta kai aterian jälkeiset arvot pysyy kurissa jos syö pelkkkää proteiinia ja rasvaa, mutta esim. paastoarvo ei muutu miulla ilman insuliineja yhtään mihinkään, eikä toisaalta noin tiukasti voi edes karpata miun mielestä raskausaikana.

No, sori taas valitus ja avautuminen

Kaikille hyvää mieltä toivon! Tai ainakin toiveikasta!:flower:

 

Raskausdiabetes on oikeasti niin täysi mysteeri vielä nykylääketieteelle, koska se ei mene tiettyjä polkuja pitkin. Ja se, mikä toisella toimii, ei toisella saa mitään aikaan. Se on just sitä tuulimyllyjä vastaan taistelua ja kun tietyillä tahoilla on taipumus luoda mielikuva äideistä, jotka vain röhnivät kotona suklaalevyt kainaloissa, sipsikulho jalkojen välissä ja pari pullapitkoa tissien päällä niin ei ne asenteet muilla muutukaan. En jaksa uskoa, etteikö kukaan tekisi kaikkea sen eteen, että ne arvot pysyy kurissa ja vauvalla sekä itsellä on kaikki niin kuin pitää. Joskus sitä ratkaisua ei vaan löydy ja se turhauttaa entisestään, kun sille ei sitten oikeasti oikein voi mitään.
Mun pistää niin vihaks se, miten rdb-äitejä kohdellaan, vaikka oikeasti se on asia, johon ei välttämättä voi vaikuttaa yhtään mitenkään. Teillä varsinkin, joilla on insuliinihoitoinen eikä vieläkään ruokavaliota saa kohdalleen... Ihan oikeasti tunnen suuresti myötätuntoa teitä kohtaan ja toivon, että kaikki menis kohdalleen asap.

Isällänihän on tuo nuoruustyypin insuliinihoitoinen diabetes ja hän on sairastanut sitä vuodesta '90 - oli siis jo 36v kun se todettiin. Ja vasta muutama vuosi sitten löytyi insuliini, joka hänellä toimii ja pitää sokerit kurissa sekä on edesauttanut mm.painon pudotusta jne. Se, mitä tällä yritän sanoa, on että odotusaikana harvoin voidaan saada jutut kohdilleen, jos pitkäaikaissairaan diabeetikon kohdalla kesti parikymmentä vuotta löytää oikeita tuloksia antava insuliini.

Ainakin voitte olla ylpeitä siitä, että teette kaikkenne sen eteen, notta noi arvot pysyis kurissa - sen enempää ei kukaan voi vaatia. :hug:

 

Kiitos MrsR kauniista sanoista ja tuesta!

Miulla on kypsyny ajatus, että voisin ihan kirjoittaa jonkun mielipidekirjoituksen lehteen siit, miten lapsenkengissä vielä ollaan raskausdiabeteksen hoidossa. Ja oon ajatellu ottaa ens kerralla neuvolassa puheeksi sen, miten paljon omia voimavaroja koko tää soutaminen ja huopaaminen on vienyt. Miulle on jääny viime lääkärikäynneistä diabetespuolella ja äitipolilla semmonen kuva, että heidänkin mielestä on tavallaan jo vähän myöhäistä. Vauvan kasvua ei voida kuitenkaan pysäyttää, ja pienelläkin kasvulla siitä melkein 5-kiloinen tulee, jos painoarvio pitää paikkansa.

Onneks nyt on sentään noi insuliinit, sain luvan piikittää enemmän aamuisin ja perjantaina katotaan diabeteshoitajan kanssa asiaa lisää vielä.

Nippa ja Pavel 33+4

 

nippatäti kyllä se kissa kannattaa pöydälle nostaa ja tuijottaa asiaa toiseltakin kantilta. muutenkin toivoisi hieman yksilöllisempää hoitoa tuon rdb:n osalta, kun tuntuu, että tuijotetaan niitä viitearvoja ihan liikaa - toiselle ne on vähän, toiselle paljon. Se ylimääräinen stressi omasta jaksamisesta ja vauvan voinnista kuluttaa voimavaroja tosi paljon, et ehdottomasti kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa ja miksei valottaa asiaa myös isollekin yleisölle.

 

Täällä kans yksi joka pähkäilee ruokavalion suhteen ja korkeiden arvojen vuoksi. Nyt mennään toista raskautta jossa insuliini hoito aloitettu nyt iltapistoksilla. Eikä nekään ole vielä kohdillaan. Melkein kaikki ruoka nostaa sokerit yli raja-arvojen ja pitäisi varmaan pyytää insuliinit aterioillekkin.
Mulla on onneksi mukava hoitaja joka ei syyttely ruokavaliosta.Vaikka vähän tuo ihmettelee kuin herkästi nuo arvot yli menevät. Mut kannustaa itse nostamaan silloin inska annosta. Kun hän sanoi ettei siitä hoidosta ole mitään hyötyä liian pienellä annostuksella.Ja sanoi myös että jokaisella on oma annostuksensa. Eikä ole yhtään huonompi jos joutuu pistämään 20 yksikköä sen 5 sijaan. Se ei ole itsestä kiinni. Toisille vaan toimii toinen ja toisille toinen. Mut tärkeää on uskaltaa käyttää niitä lääkkeitä niin että arvot ovat kohillaan.
Mulla ruokavalioon ei mahdu oikein muut ku muna, lihan ja kasvikset. Tuntuu että juurekset, viljat ja maitotuotteet nostavat sokerit hetkessä korkealle. Eikä tuo iltainsuliinikaan ole vielä auttanut. Aamuarvotkin ovat vielä korkeella ja ennen ateriaa olevat myös. Viime raskaudessa oli huomattavasti helpompi saada arvot pysymään kurissa.
Ja mulla on jotenki ollu ongelmana se että en itse pidä ruokavaliooni kovin terveellisenä. Munaa, salaattia ja lihaa. Hoitaja ehdotti että voinhan syödä ateriaksi vaikka joku kerta nakkeja! Onko se oikeesti terveellistä?
Onko kenellekkään sanottu tuosta karppaamisesta raskausaikana mitään? Onko se oikeesti hyväksi itselle ja vauvalle? Entä kun vielä verenpaineet on noususuunnassa?
Kysymyksiä herättää tämä tauti vaikka jo toista kertaa näitä pähkäilen.

Tsemppiä kaikille saman asian kanssa painiville.
Onneksi tämä vaihe on kuitenkin pian ohi.

Sintsu & milli menninkäinen 31+5

 

Sintsu teretulemast!! Miulle sano ravitsemusterapeutti ja lääkäri, että eivät suosittele karppaamaan. Täällä Pohjois-Karjalassa ainakin on sellainen näkemys, että pitäisi pystyä syömään normaalia ruokaa joka sisältää ne hiilaritkin. Ja miun on pakko sanoo, että kun tässä pari kuukautta lähes pelkkiä proteiineja ja rasvoja söin, tuli itelle niin sairas olo että en senkään takia sitä jaksanu. Miulle nää insuliinit on helpompi, piikitän sitten enemmän. Hiilareiden laatuun kiinnitän huomiota, että mitään vaaleita viljoja en syö. Kait se on sitten jotain vhh-valiota?

Mut joo, siis että mie oon käsittäny, et ei ole tarpeeksi tietoa esim ketoaineiden vaikutuksesta rraskausaikana, että voitais suositella terveellisenä vaihtoehtona tiukkaa karppaamista. Tää on vaan miun käsitys, varmaa tietoa ei ole ja siks mie en ehkä ite uskaltais edes enää karppailla raskaana.

Tulipa hiton sekava viesti

Mukava kun keskustelua riittää

 

Voi hyvänen aika sentään. Luin suurennuslasin kanssa noita ruokaohjeita joita sain, ja olen syönyt aivan liian isoa aamupalaa... Siis se oli puuroa TAI leipää ja hedelmä, jos yhdistää välipalan... Korjausliike tehty. Siis noi paprut oli oikeasti tosi pienellä fontilla ja himmeällä tulostuneet ja jotenkin epäloogisessa järjestyksessäkin vielä... Onhan tässä paljon uutta opettelemista. Ensi viikolla rakenneultrassa saisvarmaan kuulla painoarviotakin tällä hetkellä. Mulla on älyttömän huono omatunto, että aina silloin tällöin herkuttelen jollain makealla (määrät toki pienentyneet huomattavasti...)
Rv 21+1