Raskausarvettomuus syy tuttavalla loukkaantua :(

Että tämmönen turhis alotus,mutta pahanmieli tuli. Olen rv32 ja risat. Ja toinen raskaus menossansa. Eilen vaihdoin vaatteita ja ystäväni tuli ovelle ihailemaan isoa massua. Ihailu sai heti sarkastisen sävyn,kun hän huomasi että mahani on täysin arveton. Juu ihana on että on,mutta miksi siitä pitää loukkaantua..? En ole hehkuttanut tätä asiaa millään tavalla. Syykin siksi,että ystävällä raskaudessaan nousi paino nopeasti ja massu repeili arville ja pahoille. Omalla ruokailutottumuksellaan herkutellen paino nousi. Asia on ollut arka. Kumpa olisin vaikka sitten paskasessa paidassa lähtenyt kauppaan,ei olis totakaan ikävää tilannetta tullut :(
 
Lohduta ystävääsi sillä että ne arvet voi näkyä vasta synnytyksen jälkeen. Mulla tuli ekat raskausarvet vasta viikolla 35. Ei pahat, mutta sellaiset tiikerinkynnen repäisy jäljet syymmetrisesti molemmin puolin vatsaa.
 
"vieras"
Unohda koko juttu. Et ole tahallasi loukannut ystävääsi, vaan päinvastoin, ystäväsi oli sinulle ilkeä ja aiheutti pahaa mieltä.

Hänen arpensa eivät ole sinun syysi, eikä hyvä onni arvettomuuden kanssa ole sinun oma syysi myöskään.

Ei jalkapuolikaan saa suuttua siitä, että muilla on kaksi jalkaa.
 
  • Tykkää
Reactions: maitovara ja Minuli
surkelo
voi kuule jotkut ne ottaa ihan mistä vaan suuttumuksen aiheen :(
Itse ylipainoinen ja ei ole kuten kaveri sanoi läskien tauti raskausdiebetes ja kaveri normaalipainoinen ja sillä on läskien tauti, arvaa mitä sain loppuraskauteni aikana kuulla :(
 
Kiitos tsemppauksesta :) Tuttava tuumaili vain,että siulla EI näköjään TAASKAAN tule arpia. Ja perään,että hyvä se sitten rannalla on taas bikineissä auringossa lasten kanssa olla,kun toiset pukeutuu sukelluspukuun :/
 
cbnjxbc
Eihän tuossa vaiheessa arpia juuri kellään olekaan! Itselleni repesi vasta viikolla 38 ja tuskin oli herkuttelusta kyse. Ja vasta synnytyksen jälkeen nuokin tulivat kunnolla näkyviin.
 
"mama"
Kiitos tsemppauksesta :) Tuttava tuumaili vain,että siulla EI näköjään TAASKAAN tule arpia. Ja perään,että hyvä se sitten rannalla on taas bikineissä auringossa lasten kanssa olla,kun toiset pukeutuu sukelluspukuun :/
No oliko tuo lausahdus merkki siitä että hän loukkaantui oikeasti? Tuo lausahdus voisi olla mun suusta enkä todellakaan loukkaantunut olisi :)
 
"jos"
Jos joskus vielä kommentoi, voit todeta että tälle asialle nyt ei vaan voi mitään. Toisille tulee arpia jo alussa, toisilla vasta viimesillä viikoilla ja toisille ei ollenkaan. Myös sellaisille joilla on vain pieni masu ja tekee kaikki poppaskonstit ettei tulisi saattaa tulla aivan hirveät arvet. Se riippuu ihan yksilöllisistä ominaisuuksista
 
-
Hah... mulle ei tullut ainuttakaan arpea, vaikka painokin nousi ihan reippaasti kahdessa raskaudessa. Jos joku siitä haluaa vetää herneen nenään, niin vetäköön. Tosin mun mielestä toi sun kaveris kommentti ei kuulostanut mitenkään sille, että olis suuttunut. Oli ehkä sarkastinen itseään kohtaan.
 
"minä"
Minusta SINÄ loukkaannuit turhasta. Saa kai sitä toinen vähän katkeraan sävyyn heittää, jos itselle tulee raskausarpia ja toiselle ei. Minusta sinun suhtautumisesi, jonka mukaan kaverisi on täysin itse aiheuttanut arpensa on ikävä. Noita vaan toisille tulee ja toisille ei. Itselleni ei kolmessa raskaudessa ole tullut arven arpea, mutta olen lähinnä kokenut olleeni asian suhteen onnekas, en ota tuosta mitään omaksi kunniakseni :)
 
Kiitos tsemppauksesta :) Tuttava tuumaili vain,että siulla EI näköjään TAASKAAN tule arpia. Ja perään,että hyvä se sitten rannalla on taas bikineissä auringossa lasten kanssa olla,kun toiset pukeutuu sukelluspukuun :/
Emmä tosta saa käsitystä että ystävä SUA henkilökohtasesti syyttäis, kuulostais vaan että häntä oikeasti harmittaa ja töksäytti tyhmästi.. Kuten joku jo yllä sanoi, raskausarvet tai arvettomuus ei ole kenenkään syy tai valinta, joten sille ei mitään voi, paitsi korkeintaan lohdutella toista.
 
täh
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys;26142839:
Lohduta ystävääsi sillä että ne arvet voi näkyä vasta synnytyksen jälkeen. Mulla tuli ekat raskausarvet vasta viikolla 35. Ei pahat, mutta sellaiset tiikerinkynnen repäisy jäljet syymmetrisesti molemmin puolin vatsaa.
Miksi pitäisi lohdutella tuollaisella?:eek:
 
sanoinhan,et turhis narinaa minulta.Silti tuli vaan niin pahamieli,itseni sekä ystävän puolesta. Ikävään sävyyn ystävä tämän kommentoi,mutta ymmärrän toki sen,että hänelle ei ole helppo asia se,että vatsanahka "pilalla" :/ Itselläni ensimmäisessä raskaudessa rinnat koko hitusen muutosta arvista.Samaa oletan nytkin,ei taaskaan ehdi iho venähtää mukana :O Mut tuo massu jäänee arvitta.
Ystäväni laihdutti hurjat 30 kiloa synnytyksen jälkeen vuodessa. Olen häntä asiassa tsempannut ja ollut tukena. Hän on tyytymätön edelleen itseensä.Ei omien sanojensa mukaan "huomaa" laihtumistaan. Tuntee itsensä järkäleeksi jne.. Nyt itse kymmenen kiloa painoa nostaneena raskaudesta johtuen olen hänen mielestään aivan mahtavassa kunnossa joka suhteessa. Tiedättekö kun se "äänensävy" ei kuulosta hyvältä :( Minua lähinnä surettaa että hän vertaa itseään NIIN PALJON minuun. Ja aina siinä kohtaa,missä hän ei OMASTA MIELESTÄÄN ole yhtä hyvä kuin minä. Ihan tässä arpiasiassa,kuin raskauskiloissa..Pukeutumisessa ja tyylissä yleensä..en oikein ymmärrä enää mitä pitäisi tehdä..
 
Kiitos tsemppauksesta :) Tuttava tuumaili vain,että siulla EI näköjään TAASKAAN tule arpia. Ja perään,että hyvä se sitten rannalla on taas bikineissä auringossa lasten kanssa olla,kun toiset pukeutuu sukelluspukuun :/
Kaveri on vaan kateellinen, ei se suuttumusta tarkoita. Kyllä mäkin oon kateellinen kauniille naisille, mutta ei se tarkoita, että inhoaisin heitä, haluaisin vaan toisinaan olla itsekin niin kaunis.
 
[QUOTE="vieras";26145239]pakko peesata....[/QUOTE]

en kyllä nyt noin asiaa ole tarkoittanut. Lähinnä vaan en löydä sanoja lohduttaa häntä..ja en tiedä pitäisikö..? Koska,eikö siitä tulisi toiselle tunne,että minä säälin? Ihan totta oon vähän nyt vaikeassa tilanteessa tämän ihmisen kanssa,koska me emme ole ennen näin ikäviin tilanteisiin joutuneet :(
 

Yhteistyössä