"a p"
Homma on sellainen että ennen raskautta itsekin tupakoin, mutta täysi stoppi tuli positiivisen raskaustestin jälkeen. Lopetus oli minulle helppoa, enkä ole lopettamisen jälkeen koskenut. Nyt alkaa jo viimeiset raskausviikot olla käsillä.
Mieheni oli myös useamman kuukauden polttamatta, mutta nyt on aloittanut uudestaan..ja minua ällöttää. En halua häntä lähelleni silloin kun haisee tupakalle ja suuteleminenkin on vastenmielistä kun toinen haisee tuhkakupille. Voin pahoin jo pelkästä hajusta. Olen ylpeä hänestä että oli pitkään polttamatta,suurimmaksi osaksi minun ja raskauden takia ja koitin kannustaa että olisi pysynytkin jatkossakin erossa. Mutta hän itse koki ettei pää kestä. Oli kiukkuinen ja ehkä jopa hieman masentuneen oloinen. Nikotiinipurkasta ei tuntunut olevan mitään apua.
En halua hänelle asiasta valittaa jatkuvasti ja olen koittanut ymmärtää. Mutta se on sitten taas meidän suhteen läheisyydestä pois, jos hän jatkaa ja on varmasti itsekin asian tiedostanut. Samalla myös pelkään että itsekin retkahdan pian vauvan syntymän jälkeen vain sen takia ettei haju ärsyttää, typerää tiedän! Aion kuitenkin imettää mahdollisimman pitkään jos on vain mahdollista, enkä todellakaan halua että vauva joutuu haistelemaan tupakalta haisevaa äitiä. Ja samasta asiasta olen miehellekin sanonut, että yrittäisi edes vauvan takia vielä.
Mutta kun lopettamisen halu pitää ihmisestä itsestään lähteä. Ja mies on varmasti tietoinen tupakoinnin vaaroista, joten niistä on turha saarnata.
Mieheni oli myös useamman kuukauden polttamatta, mutta nyt on aloittanut uudestaan..ja minua ällöttää. En halua häntä lähelleni silloin kun haisee tupakalle ja suuteleminenkin on vastenmielistä kun toinen haisee tuhkakupille. Voin pahoin jo pelkästä hajusta. Olen ylpeä hänestä että oli pitkään polttamatta,suurimmaksi osaksi minun ja raskauden takia ja koitin kannustaa että olisi pysynytkin jatkossakin erossa. Mutta hän itse koki ettei pää kestä. Oli kiukkuinen ja ehkä jopa hieman masentuneen oloinen. Nikotiinipurkasta ei tuntunut olevan mitään apua.
En halua hänelle asiasta valittaa jatkuvasti ja olen koittanut ymmärtää. Mutta se on sitten taas meidän suhteen läheisyydestä pois, jos hän jatkaa ja on varmasti itsekin asian tiedostanut. Samalla myös pelkään että itsekin retkahdan pian vauvan syntymän jälkeen vain sen takia ettei haju ärsyttää, typerää tiedän! Aion kuitenkin imettää mahdollisimman pitkään jos on vain mahdollista, enkä todellakaan halua että vauva joutuu haistelemaan tupakalta haisevaa äitiä. Ja samasta asiasta olen miehellekin sanonut, että yrittäisi edes vauvan takia vielä.
Mutta kun lopettamisen halu pitää ihmisestä itsestään lähteä. Ja mies on varmasti tietoinen tupakoinnin vaaroista, joten niistä on turha saarnata.