Ystäväpariskunta yrittänyt lasta vuosia tuloksetta.. Nytpä mietinkin, miten kertoa omasta raskaudesta heille :ashamed: Surettaa ja mietityttää, vaikka onnellinen omasta tilanteesta olenkin. Ja niin vaikea löytää sanoja kun tämä ystävä kertoo jonkun toisen raskaudesta.. kun aina yhdessä puhuttu lapsettomuudesta ja siitä kuinka toivoo sen onnen osuvan omallekin kohdalle :/ Meidän kohdalle se nyt on osunut, mutta heille ei. Viimeksi eilen puhui, kuinka vaikeaa on katsella vauvoja jne. GAAAAH!
Raskaudesta kertominen lasta haluavalle ystävälle..
- Viestiketjun aloittaja pahkuratäti
- Ensimmäinen viesti
äiti
no höh, reilu peli, teille on nyt tarkoitettu vauvan syntyvän, jokainen tuloo vuorollaan ja kaikille ei lapsia suoda
vieras
Kerrot ihan suoraan kiertelemättä että olet raskaana. Kaikkein kauheinta olisi,jos rupeat kertomaan vaivaantuneena.
Nii.. jotenkin vaan niin syyllinen olo itellä. Ja tottakai heillekin onnea vauvayrityksissä toivon. Ja toki kerron sitten kun muillekin kerrotaan.. siihen nyt vaan on pitkästi yli kuukausi vielä aikaa ennenku on turvallista tehdä asiasta julkinen.. Hmmh.
Muista että sulla ei ole mitään syytä tuntea syyllisyyttä eikä sinun raskaus ole ystävältä mitenkään pois! Suotta käytät häpeilevää hymiötä aloituksessa. Onnea raskaudesta! =)Alkuperäinen kirjoittaja pahkuratäti:
Ja ystävälle kerro suoraan sitten kun kertomisen aika on, ellet muista hänen koskaan maininneen että haluaisi hänelle kerrottavan jollain tietyllä tavalla?
lapseton
Jos tapaatte tässä kuukauden sisään, niin kertoisin heti. Itseäni vähän loukkasi, kun kerroin kaverille meidän lapsettomuudesta, kun olimme saaneet labratulokset ja hän jätti silloin mainitsematta, että on itse raskaana. Kertoi sitten aikanaan sähköpostitse. Itse olen nyt raskauden alettua kertonut siitä niille, jotka tiesivät lapsettomuudestakin, vaikka kaikki onkin vielä kovin epävarmaa.
--
Meillä sama tilanne, lapsettomuudesta kärsivä sukulainen kertoi, että parasta olisi, jos raskausuutiset saisi tekstiviestillä tms, ei kasvotusten. Ja pahinta on, jos asiaa ei kerrota, vaan että hän huomaa sen sitten itse kasvavasta vatsasta.
Sitäpä mietinkin, että kertoako nyt, ennenkuin ees tulevat mummut&papat tietää.. vai vasta sen jälkeen. Tulee kaksnaamainen olo kuunnella toisen tunteita ja ollakki "salaa" raskaana ite..Alkuperäinen kirjoittaja lapseton:
gen
Me oltiin yritetty 1 v ja 3 kk kun tulin raskaaksi (nyt 10+1) ja pari viikkoa sitten kerroin kaverille, joilla yritystä pari vuotta kauemmin. Ja tän mun kaverin silmistä näki et se oli oikeesti aidosti onnellinen (kun tuijotteli uä kuvaa)
Varmasti tää ystäväkin on onnellinen.. mutta ite kerto kerran, että ois "maailmanloppu" jos kertoisin olevani raskaana, koska raskaus tulis niin lähelle. Ja sanoo useasti myös olevansa katkeroitunut ja toivoo kaikille vaavimasuille keskenmenoja, sairasta lasta jne. Tää nainen käy kyllä terapiassakin asian takia.. muttamutta..
harmaa
Mä en ole henkilökohtaisesti koskaan ymmärtänyt, miten se toisten raskautuminen on aina toisilta pois. Ja miksi niiden pitempään yrittäneiden raskaus, jos onnistuu, on aina arvokkaampi kuin helposti raskautuneiden?!
Se on oikeesti loukkaavaa. Mua satutti, kun onnittelut olivat laimeita kun taas toiselle, muutaman kuukauden yrittäneelle sateli haleja ja iloisia onnitteluja, ja sitten sai selän takana kuulla potutuksesta kun kehtasin raskautua ekasta yrityskierrosta ja eräs toinen ei.
Se on oikeesti loukkaavaa. Mua satutti, kun onnittelut olivat laimeita kun taas toiselle, muutaman kuukauden yrittäneelle sateli haleja ja iloisia onnitteluja, ja sitten sai selän takana kuulla potutuksesta kun kehtasin raskautua ekasta yrityskierrosta ja eräs toinen ei.
KOKEMUKSESTA KERRON
itselläni kova vauvakuume ollut jo pitkään ja ystäväni teki plussan, joskus uudenvuoden aikoihin, tuli illalla käyttämään mua kaupalla, mentiin autoon, se anto mulle raskaustesti tikkunsa käteen ja siinä oli kaksi selvää viivaa, meinasin purskahtaa itkuun ONNESTA/ILOSTA ystäväni puolesta, en ollut lainkaan katkera tai mitään ja olin hyvin hyvin ilonen että olin eka "ulkopuolinen" ihminen joka asiasta tiesi.
tottakai ajattelin myös koskahan on mun vuoro? ja olin ns hyvällä tavalla "kateellinen", jos näin voi sanoa, ystäväni lapsen oli ansainnut ja olin ja olen onnellinen heidän puolesta mulle olen kateellinen tietysti sille äitiydelle jota hän saa kokea mutta en väärällä tavalla, tiedän että myös minä saan joskus olla äiti :heart:
itselläni kova vauvakuume ollut jo pitkään ja ystäväni teki plussan, joskus uudenvuoden aikoihin, tuli illalla käyttämään mua kaupalla, mentiin autoon, se anto mulle raskaustesti tikkunsa käteen ja siinä oli kaksi selvää viivaa, meinasin purskahtaa itkuun ONNESTA/ILOSTA ystäväni puolesta, en ollut lainkaan katkera tai mitään ja olin hyvin hyvin ilonen että olin eka "ulkopuolinen" ihminen joka asiasta tiesi.
tottakai ajattelin myös koskahan on mun vuoro? ja olin ns hyvällä tavalla "kateellinen", jos näin voi sanoa, ystäväni lapsen oli ansainnut ja olin ja olen onnellinen heidän puolesta mulle olen kateellinen tietysti sille äitiydelle jota hän saa kokea mutta en väärällä tavalla, tiedän että myös minä saan joskus olla äiti :heart:
lapseton
Kun kerran olette niin läheisiä, että olette puhuneet lapsettomuudesta, niin minusta voit ihan hyvin kertoa myös raskaudesta varhain. Hän jos kuka osaa pitää sen omana tietonaan.
Mä olen ajatellut niin, että kerron raskaudesta niille, joille jaksan kertoa myös keskenmenosta. Tässä tapauksessa niitä ihmisiä on aika monta, koska otin sen linjan, että puhun myös lapsettomuudesta avoimesti ja niinpä ihmiset myös kyselevät miten menee. Tuntuisi hassulta valehdella, että ei oo vielä tärpännyt.
Mä olen ajatellut niin, että kerron raskaudesta niille, joille jaksan kertoa myös keskenmenosta. Tässä tapauksessa niitä ihmisiä on aika monta, koska otin sen linjan, että puhun myös lapsettomuudesta avoimesti ja niinpä ihmiset myös kyselevät miten menee. Tuntuisi hassulta valehdella, että ei oo vielä tärpännyt.
enkelilasten äiti
Jaa no milläs logiikalla sitten niitä vauvoja kaikenmaailman narkkareille, lapsiaan raiskaaville, sekopäille ja muille vastaaville sitten suodaan?!?Alkuperäinen kirjoittaja äiti:no höh, reilu peli, teille on nyt tarkoitettu vauvan syntyvän, jokainen tuloo vuorollaan ja kaikille ei lapsia suoda
Mutta aloittajalle: parempi vaan, että kerrot avoimesti raskaudestasi. Onhan ystäväsikin uskoutunut sinulle lapsettomuusasiassa. Älä kuitenkaan ainakaan hänelle valittele vaivojasi ja koko ajan hehkuta, miten ihanaa ja mahtavaa on. Anna hänelle aikaa totuttautua ajatukseen. Muiden lapset eivät ole itseltä pois, mutta vauvat ja toisten raskaudet muistuttavat kipeästi siitä, mitä itseltä puuttuu ja takaraivossa jyskyttää pelko siitä, että jää ikuisesti lapsettomaksi - eli että sitä omaa vuoroa ei koskaan tule
Sillon ko mie vielä kärsin lapsettomuudesta, kykenin kuitenki iloitteen toisten vauvauutisista. Noh, ihmiset on erilaisia... Kylläpä se ennemmin tai myöhemmin selviää sille että lapsi tulossa, joten jos loukkaantuu tai suuttuu niin minkäs sille mahtaa.
...
Itselläni on lapsettomuus ongelma. Jos/kun joku ystävistäni tulee raskaaksi, haluaisin että he kertoisivat asian suoraan. Paljon pahemmalle tuntuisi jos joku alkaisi sitä salailemaan vaan sen vuoksi että minulle ei tulisi paha mieli.. Tottakai olen iloinen ystävän puolesta.Ei hänen vauva ole minulta pois eikä ole hänen vika jos minulle raskautuminen vaikeaa.
ja tavallaan mua on auttanut se että on läheinen ystävä raskaana kaikkea saa seurata niin vierestä... se on ehkä mulle tietyn laista "terapiaa",mutta jokainenhan kokee asiat omalla tavallaan näin kuitenkin minulla. suosittelen sinua kertomaan asiata mahollisimman pian =)