Raskaana juuri eronneena

[Hädissään]

Hei!

Olen juuri eronnut miehestä, jonka kanssa olin kaksi vuotta yhdessä. Olisin itse yrittänyt viimeiseen tappiin asti, mutta lopulta oli vain pakko myöntää, ettei hän ole oikea minulle, olen HYVIN onneton hänen kanssaan, ja hänestä ei vain saa parisuhdemateriaalia (en des jaksa mennä näihin syihin enää).. Ero otti minua koville, mutta samaan aikaan tiesin että se on ainut vaihtoehto, ja olin jo itsekin alkanut nähdä häntä eri valossa, katkerutta jne onnettomuutta oli tullut matkan varrella enemmänkin matkaan..

No, juuri tänään huomasin olevani raskaana (tälle eksälle tietenkin), ja viime viikolla jäin työttömäksi. Ajankohta ei siis voisi olla huonompi! Olen 29- vuotias, korkeasti koulutettu, minulla on aina ollut lämä hallussa jne, mutta nyt olen aivan kauhuissani. Minun alallani töitä on todella vaikea löytää (ja ikävän huono palkkaus), ja kun tämän menetin, en tiedä milloin seuraavaksi tärpää, eritoten kun on vielä raskaana! Sanottakoon heti, että aborttia en haluaisi tehdä, olen tehnyt yhden teininä, ja se oli niin vaikea paikka, etten itselleni enää sellaista toivo tai hyväksy, nyt olen aikuinen ihminen, en lapsi.

Välillä olen onnellinen raskaudesta itsestään, innoissaan jopa, mutta sitten realiteetti iskee mieleeni; miten elätän lapseni? Joudunko menettämään myös toiveeni uudesta, minulle sopivammasta kumppanista väsyneenä yksinhuoltajaäitinä (olen vielä nuori kuitenkin!)? Tulenko olemaan sidotto ankeaan eksääni koko loppuelämäkseni, jään yksin lapsen kanssa, kun hän ehkä perustaa ns oikean perheen jonkun toisen kanssa? Tai hakee uuden tyttöystävänsä kanssa lapseni luokseen. Tällaiset kysymykset todella pelottavat minua!

Lisäksi tuntuu ristiriitaiselta se, että toisaalta varmasti rakastaisin lapstani, mutta minua jollain tapaa ärsyttää että se on hänestä... Hänen jälkeläisensä.. En halua hänen piirteitään lapseeni... Pelottaa voinko rakastaa lastani täysillä, jos olen katkera hänen isälleen?

Kertokaa te kokeneemmat minulle miten tällaisesta tilanteesta tulisi selvitä, mitä ihmetta ajatella! kaikki hormonitkin iskevät ilmeisesti koska itkeskelen vain, ja seuraavana hetkenä olen onnellinen uudesta elämänalusta... Juuri nyt kaipaisin tukea, mitä minulla ei ole olemassa.

 

[turun tyttö]

Tilaat ajan paikkakuntasi äitiysneuvolasta. Neuvolassa osataan neuvoa raskauden ajan ja myös ohjataan sosiaalineuvojalle tatoudellisesta ongelmasta ja muustakin. Et ole ainoa yksinhuoltaja.
Jos edellisen kumppanin kanssa, lapsen isän kanssa oli ongelmia, niin selvität itsellesi kannattaako edes yrittää tätä miestä takaisin. Jo varhaisessa vaiheessa mietit huoltajuudesta.
Jos on paska mies, niin ei kannata pilata oman ja lapsen elämää. Harvemmimpa nuo parantavat tapojaa, tietysti poikkeuksiakin on.
Ellit kahvitunnilla kansiossa on juttu Lestijärven kunnasta. Joka tekee lapsen saa 10000e.

 

[lapsi on ihme]

Oletko kertonut tästä jo tulevan lapsen isälle? Sinun kannattaisi tehdä se mahdollisimman pian. Tuskin se miestä muuttaisi, mutta eihan sitä tiedä. Voi olla että hän haluaisi olla tukenasi? Ja vaikka ei haluaisikaan, pärjäät silti. Toivottavasti et nyt ainakaan päädy tekemään aborttia. Kyseessä on kuitenkin jo kaksi elämää. Taloudellisesti ei kannata olla huolissaan, kyllä niitä töitä vielä löytyy. Tämä on iloinen uutinen, lapsi muuttaa aina kaiken. Kyllä yksinhuoltajakin voi löytää uuden rakastavan kumppanin. Onnea ja voimia!

 

[Hadermann]

Oletko kertonut tästä jo tulevan lapsen isälle? Sinun kannattaisi tehdä se mahdollisimman pian. Tuskin se miestä muuttaisi, mutta eihan sitä tiedä. Voi olla että hän haluaisi olla tukenasi? Ja vaikka ei haluaisikaan, pärjäät silti. Toivottavasti et nyt ainakaan päädy tekemään aborttia. Kyseessä on kuitenkin jo kaksi elämää. Taloudellisesti ei kannata olla huolissaan, kyllä niitä töitä vielä löytyy. Tämä on iloinen uutinen, lapsi muuttaa aina kaiken. Kyllä yksinhuoltajakin voi löytää uuden rakastavan kumppanin. Onnea ja voimia!

Montako ihmetta sinulta loytyy kotoa? Johan oli jorinaa.

 

[Mieti todella]

Valitettavasti jos exäsi on tulevan lapsesi isä niin se tarkoittaa sitä, että koko loppuelämäsi olet sidottu lapsesi kautta tuohon mieheen. Olen kahden aikuisen lapsen äiti ja kuvittelin että pääsen lopullisesti eroon miehestäni kun meille tulee avioero. Ei käy muuten kävisi koska hän on lasteni isä ja hänellä on lapsiinsa oikeutensa. Elatusjutut, juhlat, lapsen oikeus tavata biologista isäänsä tai jopa asua hänen luonaan.... Eroon pääset siitä miehestä vasta kun jompi kumpi teistä kuolee. Mieti hyvin tarkkaa sillä elämä yh-äitinä ei tule olemaan helppoa vaikka saisitkin taloudellisen tuen mutta olet 24h/7 kertaa loppuelämäsi "sidottu" lapseesi. Minulle tehtiin abortti kahden lapseni jälkeen koska en todellakaan enää halunnut lapsia miehen kanssa, jota en koskaan ollut rakastanut eikä suhteellemme ollut mitään tulevaisuutta. En ole päivääkään katunut tekoa mutta harmittaa että tuli tehtyä lapset aivan väärän ihmisen kanssa.

 

[ap]

Nämä raskaushormonitkin vielä herkistävät mielen, ja tunnen suoranaista inhoa eksääni kohtaan. Pelottaa kertoa hänelle, sillä ei varmasti asiasta ilahdu, eikä todellakaan muutenkaan ole varsinaisesti mitään parasta isä ainesta. Surkeaa lapselle että äiti inhoaa isäänsä, juuri kun olin pääsemässä yli ja eroon hänestä!!!! Aloin jo haaveilemana uudesta ja paremmasta suhteesta, perheestä, jne, ja tiesin selkeämmin minkälaisen miehen haluan ja tarvitsen ;( Hankalahan sellaista nyt on ison masun kanssa, tai myöhemmin väsyneenä löytää, menetön nämä parhaat vuoteni löytää hyvä mies itselleni, jonka kanssa ilolla tekisin lapsen.

Minusta on niin surullista että niinkin kaunis asia kuin uusi elämä on, tämä tilanne pilaa kaiken sne ilon. Voin vain kuvitella miltä lapsestakin sitten tuntuu, kun ei isää varmasti kiinnosta kuviossa mukana olla, sellainen hunsvotti se on. Ja lapsi saiis hänen epämääräiset geenisnsä.. Mulla on aina ollut elämä mallillaan, nyt koen oelvani tosi kovassa jamassa!! Tämä työttömyys ei todellakaan auta.

Siitä huolimatta jokin sotii hyvin vahvasti aborttia vastaan. Kaikista eniten vain haittaa se, että nyt en päässytkään eroon ankeasta eksästäni. Ei hän edes ansaitse tulla isäksi, ja varmasti jättää mut yksin.

 

[hmm..]

Hei ap, tuli mieleen eräs elokuva joka kertoi hiukan samasta aiheesta, oletkohan nähnyt sen, "Waitress" missä pääosaa esittää Keri Russell. Ehkä hiukan samanlainen tilanne, mutta hyvin positiivisella mielellä tehty elokuva.

Waitress - Movie Trailer - YouTube

Mikä lie eksässäsi vialla, jos kyseessä on paatunut juoppo niin silloin on ymmärrettävä ettet halua olla missään tekemisissä koska sellainen ihminen tuskin muuttuu. Jos kyseessä taas on muuten vaan ailahtelevainen yksilö, voi ehkä olla että kypsyy jossakin vaiheessa? Tuskin kuitenkaan haluat pitää huolta kahdesta vauvasta, mies ja lapsi. Mutta miksi kuvittelet että olisit väsynyt äiti? Olet vielä hyvässä iässä, ei synnyttäminen siinä iässä vielä rasita kehoa kovin paljon, ja palautuminen pitäisi tapahtua nopeasti. On monia yksinhuoltajaäitejä joka ovat löytäneet uuden rakkauden. Tällä hetkellä tarvitset kuitenkin tukea, onko tuttavapiirissäsi ketään hyvää miespuolista ystävää joka voisi tukea sinua? Varmaan läheiset ystävätkin ja perhe auttavat mielellään.

 

[Realistinen Nainen]

Nämä raskaushormonitkin vielä herkistävät mielen, ja tunnen suoranaista inhoa eksääni kohtaan. Pelottaa kertoa hänelle, sillä ei varmasti asiasta ilahdu, eikä todellakaan muutenkaan ole varsinaisesti mitään parasta isä ainesta. Surkeaa lapselle että äiti inhoaa isäänsä, juuri kun olin pääsemässä yli ja eroon hänestä!!!! Aloin jo haaveilemana uudesta ja paremmasta suhteesta, perheestä, jne, ja tiesin selkeämmin minkälaisen miehen haluan ja tarvitsen ;( Hankalahan sellaista nyt on ison masun kanssa, tai myöhemmin väsyneenä löytää, menetön nämä parhaat vuoteni löytää hyvä mies itselleni, jonka kanssa ilolla tekisin lapsen.

Minusta on niin surullista että niinkin kaunis asia kuin uusi elämä on, tämä tilanne pilaa kaiken sne ilon. Voin vain kuvitella miltä lapsestakin sitten tuntuu, kun ei isää varmasti kiinnosta kuviossa mukana olla, sellainen hunsvotti se on. Ja lapsi saiis hänen epämääräiset geenisnsä.. Mulla on aina ollut elämä mallillaan, nyt koen oelvani tosi kovassa jamassa!! Tämä työttömyys ei todellakaan auta.

Siitä huolimatta jokin sotii hyvin vahvasti aborttia vastaan. Kaikista eniten vain haittaa se, että nyt en päässytkään eroon ankeasta eksästäni. Ei hän edes ansaitse tulla isäksi, ja varmasti jättää mut yksin.

Suomessa on liuta lapsettomia pariskuntia, jotka adoptoivat ilomielin lapsesi. Aborttia ei ainakaan tarvitse taloudellisten ongelmien vuoksi tehdä.

Jos mies on sinusta tosissaan kiinnostunut, hän hyväksyy sinut lapsineen.
Miehet , jotka suhtautuvat nuivasti yksinhuoltajiin kannattaa jättää väliin. He eivät muutenkaan kovin hyviä miehiä ole, joten sinulla olisi lapsessa hyvä "miessuodatin".

 

[ap]

Suomessa on liuta lapsettomia pariskuntia, jotka adoptoivat ilomielin lapsesi. Aborttia ei ainakaan tarvitse taloudellisten ongelmien vuoksi tehdä.

Jos mies on sinusta tosissaan kiinnostunut, hän hyväksyy sinut lapsineen.
Miehet , jotka suhtautuvat nuivasti yksinhuoltajiin kannattaa jättää väliin. He eivät muutenkaan kovin hyviä miehiä ole, joten sinulla olisi lapsessa hyvä "miessuodatin".

Minä itseasiassa itsekin tiedän yhden ihana pariskunnan, joka haluaisi kovasti lasta Mieluummin tekisin lapsen hyvään perheeseen, kuin abortin!

Mutta oikeasti tiedän, etten halua sitten luopua lapsesta sen synnyttyä, tuskin se niin yksinkertaista edes on.

Ja olen yrittänyt ajatella, ettei se kamaluus yksinhuoltajuudessa ehkä kuitenkana ole kuin stigma, olenhan silti sama ihminen joka voi löytää rakkauden vaikka lapsi olisikin jo tehty Enhän välttämättä ehkä mahdollisen tulevaisuuden rakkauden kanssa edes lasta syystä tai toisesta voisi saada! Jos edes koskaan löydän ketään!

Eniten pelottaa se millaisen taloudellisen toimeentulon pystyn lapselleni yksin pienellä palkalla tuomaan Köyhyydessäkö me sitten elämme jossakin lähiössä?

Minua vain ällöttää se, että lapsi saa hänet tyhmät geeninsä, mutta ehkä tämäkin on kuitenkin vain tuon tuoreen eron tuomia tuntemuksia, jotka tasoittuu ajan myötä, toivon.... HUh kun tunteet ja ajatukset ailahtelee!

 

[Wiltsu]

Suomessa on liuta lapsettomia pariskuntia, jotka adoptoivat ilomielin lapsesi.

Tarkenna, kiitos.

 

[huoh]

Miksi olet roikkunut ankeassa ja typerässä miehessä peräti 2 vuotta? Miksi nyt ehdoin tahdoin haluat pitää hänen lapsensa ja siten roikkua hänessä loppuelämäsi? Kaiken lisäksi oletat iloisesti yhteiskunnan elättävän sekä sinut että vahinkokakarasi. Olisiko pikkuhiljaa aika aikuistua ja alkaa ajatella asioita vaihteeksi myös järjellä eikä pelkillä hormoneilla?

 

[Mama]

Tarkenna, kiitos.

En ole tuo "Realistinen nainen", mutta vastaan silti.
Mitä tarkennettavaa tuossa sinusta on? Ihan fakta kun on, että suomessa on useita satoja hakijoita ja lapsia vain 30-40 vuosittain. Siis suomalaisia lapsia. Eikä ulkomailtakaan saa lapsia liukuhihnalta. Lasta joutuu odottamaan yleensä 2-5 vuotta.

 

[tosiaankin]

Miksi olet roikkunut ankeassa ja typerässä miehessä peräti 2 vuotta? Miksi nyt ehdoin tahdoin haluat pitää hänen lapsensa ja siten roikkua hänessä loppuelämäsi? Kaiken lisäksi oletat iloisesti yhteiskunnan elättävän sekä sinut että vahinkokakarasi. Olisiko pikkuhiljaa aika aikuistua ja alkaa ajatella asioita vaihteeksi myös järjellä eikä pelkillä hormoneilla?

Millaista aikuisuutta osoittaa hakkuminen hädässä oleva ihminen pystyyn?

 

[Wiltsulle ja aplle]

Wiltsulle tiedoksi, Suomessa on oikeasti satoja pariskuntia adoptiojonossa odottamassa lasta.
Ja monia tuhansia jotka ottaisivat adoptiolapsen, mutta eivät jaksa lähteä hirveään hakuruljanssiin. Riittää kun lukee lehtiä ja kuuntelee mitä ihmiset puhuvat.

Ap:lle: johan olet jutun keksinyt.
Paska mies, ero, potkut töistä ja hups raskaanakin vielä.
Älä nyt viitsi aikuinen ihminen.

 

[ap]

Miksi minua haukutaan täällä? Eiköhän kaikki tunne ainakin yhden pariskunnan jonka kaikki lapset eivät ole suunniteltuja? Tapahtuuhan sitä avioliiton sisälläkin, mistä se lapsi tietää juuri silloin tulla kun ollaan eroamassa eikä esim aiemmin, tämä nyt ei millään lailla voi olla minun vikani! ja onpa paljon tapauksia, jolloin avioliitossakin mies jättää raskaana olevan naisen tms. Aivan järkyttävää haukkua tällaisessa tilanteessa olevaa ihmistä, suuttuisin jo muidenkin puolesta, saatikka omastani.

No, itse kuitenkin tiedän miten asiat ovat ja etsin ymmärrystä sitten toisaalta kuin nettipalstalta, tulipa nyt kokeiltua tätäkin. Ja mistäs nämä vahinkolapsista ilkkuvat tietäisivät kuinka vahinkoja itse ovat olleet, avioliiton sisä- tai ulkopuolella?

Ja olen päätökseni tehnyt, lapsen pidän, en abortoi viatonta lasta vain itsekkäistä syistä, ja jos tilanne olisi muka aivan mahdoton, harkitsen adoptiota tuttavapariskunnalleni.

 

[ex-vaimo]

Kurja tilanne, mutta pärjäät kyllä. Toivottavasti löydät jotain muuta työtä, jos ei omalta alalta. Kannattaa hakea pian eikä jäädä vatvomaan. Se ei auta ketään.

Adoptiossa ei voi "määrätä" lastaan kenellekään. Varsinkaan tutuille. Lapsi menee viranomaisharkinnan mukaan seuraavalle jonossa, hakijoita on jonossa riittämiin. Ja luonnollisesti saat tietää lapsen "osoitteen" hänen täyttäessä 18v, mikäli hän haluaa sinuun ottaa yhteyttä.

Ehkä 29v kykenee jo huolehtimaan omasta lapsestaan, usko itseesi vaan! Asiolla on tapana järjestyä!

 

[ap]

Kurja tilanne, mutta pärjäät kyllä. Toivottavasti löydät jotain muuta työtä, jos ei omalta alalta. Kannattaa hakea pian eikä jäädä vatvomaan. Se ei auta ketään.

Adoptiossa ei voi "määrätä" lastaan kenellekään. Varsinkaan tutuille. Lapsi menee viranomaisharkinnan mukaan seuraavalle jonossa, hakijoita on jonossa riittämiin. Ja luonnollisesti saat tietää lapsen "osoitteen" hänen täyttäessä 18v, mikäli hän haluaa sinuun ottaa yhteyttä.

Ehkä 29v kykenee jo huolehtimaan omasta lapsestaan, usko itseesi vaan! Asiolla on tapana järjestyä!

Voi kiitos kannustuksesta! En minä kuitenkaan käytännössä sitä lasta pois voisi luotani luovuttaa. Nyt yritän vain löytää töitä, ja unohtaa eksäni (joka ei kuitenkaan tällaisessa tilanteessa toisi kuin lisäharmia ja valtavaa stressia ja tuskaa), kerron hänelle sitten myöhemmin kun itse olen jo tottunut tähän uuteen tilanteeseen. Sillä kyllähän minusta tuntuu että nyt minun on pakko tehdä muitakin, kuin alani töitä, ja muutenkin varmaan tulee olemaan aivan kauhean pelottavaa olla yksin tässä kaikessa, koska uuden parisuhteen voin kai nyt unohtaa muutamaksi vuodeksi Kysyntää minulla on aina ollut, mutta jos olen työtön yh, niin....

Ja ne jotka ilkkuu, saatatte itsekin joutua töistänne ulos joku päivä! En minä siksi aborttia ainakaan tekisi!

 

[Annelliii]

Olet juuri eronnut, olet työtön, olet raskaana ja sinulla pyörii mielessä vain uusi suhde.
Ei kuulosta kovinkaan aikuismaiselta ajattelulta. Eli minunkin mielestäni aloituksesi on tosi lapsellinen provo.

Jos tilanteesi on tosiaan oikea..
olisiko sinun jo aika kasvaa aikuiseksi ja keskittyä oikeisiin asioihin?

Tärkein oikea asia on tässä.
Soitto ex-poikaystävälle ja tilanteen päivitys ASAP. Hän on lapsen isä ja hänellä on oikeus tietää asiasta. Se on myös lapsen oikeus. Mistäpä tiedät, ehkä mies haluaakin yhteishuoltajuuden. Asiat kannattaa selvittää heti eikä myöhemmin. On vähemmän riideltävää jatkossa kun puhuu kaikista asioista suoraan.

Vinkiksi: tämä pätee parisuhteessa ja muussakin elämässä noin yleisestikin.
Aikuiset ihmiset keskustelevat keskenään, eivät oleta toisen mielipiteitä. Ainakaan näin tärkeissä asioissa kuin isyys.

Sen jälkeen
mietit missä asut, millä maksat vuokrat/yhtiövastikkeet/sähköt/vedet/vakuutusmaksut, ostat ruuat/vessapaperit/vaatteet jne..
Se että suunnittelet löytäväsi muun alan töitä, ei ole sama asia kuin olla töissä ja saada palkkaa. Suomessa on kymmeniä tuhansia työttömiä ja lisää tulee koko ajan. Hekin etsivät töitä. Raskaana olevia palkataan hommiin aika harvoin.

Oletko esim. työttömyyskassan jäsen?
Riittääkö työttömyyskorvaus elämiseen?

Mitenkäs jatkossa äitiyspäiväraha, tuleeko nuo päivittäiset maksut hoidettua sillä vai tarvitsetko lisää rahaa jostain?

Sen jälkeen mietit,
mitä mieltä asiasta vanhempasi ovat, pystyvätkö he tukemaan sinua, mitä vauva tarvitsee jne..
Pystytkö tekemään töitä heti sen jälkeen kun vauva on syntynyt vai menetkö sossuun hakemaan rahaa???
Taloudellinen tilanne ja tulevan elämän realiteetit on hyvä selvittää itselleen hyvissä ajoin ennakkoon.

Sen jälkeen mietit,
kuka auttaa ja antaa konkreettista apua silloin kun olet sairaana/vauva huutaa koliikin takia tuntikausia putkeen jne.. Läsnä olevaa, konkreettista apua ei löydy täältä elleistä.

Ja nuo adoptiopuheesi. Ei lasta anneta noin vain jollekin naapuri/tuttavaperheelle. Se on aika pitkällinen prosessi jossa viranomaiset ovat mukana ja päättävät hyvin paljosta.

 

[pro life]

Olet juuri eronnut, olet työtön, olet raskaana ja sinulla pyörii mielessä vain uusi suhde.
Ei kuulosta kovinkaan aikuismaiselta ajattelulta. Eli minunkin mielestäni aloituksesi on tosi lapsellinen provo.

Jos tilanteesi on tosiaan oikea..
olisiko sinun jo aika kasvaa aikuiseksi ja keskittyä oikeisiin asioihin?

Tärkein oikea asia on tässä.
Soitto ex-poikaystävälle ja tilanteen päivitys ASAP. Hän on lapsen isä ja hänellä on oikeus tietää asiasta. Se on myös lapsen oikeus. Mistäpä tiedät, ehkä mies haluaakin yhteishuoltajuuden. Asiat kannattaa selvittää heti eikä myöhemmin. On vähemmän riideltävää jatkossa kun puhuu kaikista asioista suoraan.

Vinkiksi: tämä pätee parisuhteessa ja muussakin elämässä noin yleisestikin.
Aikuiset ihmiset keskustelevat keskenään, eivät oleta toisen mielipiteitä. Ainakaan näin tärkeissä asioissa kuin isyys.

Sen jälkeen
mietit missä asut, millä maksat vuokrat/yhtiövastikkeet/sähköt/vedet/vakuutusmaksut, ostat ruuat/vessapaperit/vaatteet jne..
Se että suunnittelet löytäväsi muun alan töitä, ei ole sama asia kuin olla töissä ja saada palkkaa. Suomessa on kymmeniä tuhansia työttömiä ja lisää tulee koko ajan. Hekin etsivät töitä. Raskaana olevia palkataan hommiin aika harvoin.

Oletko esim. työttömyyskassan jäsen?
Riittääkö työttömyyskorvaus elämiseen?

Mitenkäs jatkossa äitiyspäiväraha, tuleeko nuo päivittäiset maksut hoidettua sillä vai tarvitsetko lisää rahaa jostain?

Sen jälkeen mietit,
mitä mieltä asiasta vanhempasi ovat, pystyvätkö he tukemaan sinua, mitä vauva tarvitsee jne..
Pystytkö tekemään töitä heti sen jälkeen kun vauva on syntynyt vai menetkö sossuun hakemaan rahaa???
Taloudellinen tilanne ja tulevan elämän realiteetit on hyvä selvittää itselleen hyvissä ajoin ennakkoon.

Sen jälkeen mietit,
kuka auttaa ja antaa konkreettista apua silloin kun olet sairaana/vauva huutaa koliikin takia tuntikausia putkeen jne.. Läsnä olevaa, konkreettista apua ei löydy täältä elleistä.

Ja nuo adoptiopuheesi. Ei lasta anneta noin vain jollekin naapuri/tuttavaperheelle. Se on aika pitkällinen prosessi jossa viranomaiset ovat mukana ja päättävät hyvin paljosta.

Hetkinen.. eikö tuossa ole ihan liikaa kysymyksiä kerralla? Varmasti ihan hyviä kysymyksiä, mutta tuolla tavalla pam pam ammuttuna kuulostaa aika lamaannuttavalta. Elämä menee päivä kerrallaan, ja ap:lla on aikaa selvittää nämä asiat.

Ehkä tämä palsta ei tosiaankaan ole paras hädässä olevalle ihmiselle, mutta toivottavasti ap on saanut hyviäkin neuvoja.

Voimia sinulle ap!

 

[Mummeli]

Olet juuri eronnut, olet työtön, olet raskaana ja sinulla pyörii mielessä vain uusi suhde.
Ei kuulosta kovinkaan aikuismaiselta ajattelulta. Eli minunkin mielestäni aloituksesi on tosi lapsellinen provo.

Vain suhde mielessä? Moni asiahan häntä mietityttää... Pöh. Ap on ajatellut asiaa kokonaisvaltaisesti ja tietää, että jossain vaiheessa uusi suhdekin tulee kuvioihin mukaan. Sehän on ihan luonnollista, vai meinaatko, että hän, nuori ihminen, on loppuelämänsä kahdestaan lapsensa kanssa?

Ex-vaimo kirjoitti "Adoptiossa ei voi "määrätä" lastaan kenellekään. Varsinkaan tutuille. Lapsi menee viranomaisharkinnan mukaan seuraavalle jonossa, hakijoita on jonossa riittämiin. Ja luonnollisesti saat tietää lapsen "osoitteen" hänen täyttäessä 18v, mikäli hän haluaa sinuun ottaa yhteyttä. "

Kyllä lapsen voi "määrätä" vaikkapa lähisukulaiselleen. Myös tuo 18-vuotiaaksi asti tietojen pimittäminen on vanhaa tietoa.

ap. Kerro sille miehelle raskaudestasi hetimiten. Hän saa aikaa totutella isyyteensä ja toivottavasti haluaa olla lapsen elämässä mukana. Lapselle on uskomattoman tärkeää tuntea biologiset vanhempansa. Kyllä se sinunkin arkea helpottaa, jos mies on mukana lapsen elämässä myös fyysiseti. Elatusmaksuthan hän luonnollisestikin maksaa, eikös? Et voi vaan viedä hänelle isyyskannetta kun lapsi on jo syntymyt, se ei olisi reilua. Ole sinä reilu, ehkä saat sitä itsellesikin ja lapselle. Anna miehllekin tilaisuus itse päättää, haluaako olla lapsen elämässä, vaiko ei. Entäpä miehen vanhemmat? Voin sanoa, että mummouteen hurahtaa

Onnea ja hyvää mieltä äitiyteen ja tulevaisuuteen!

 

[eräsperäs.]

Ja olen päätökseni tehnyt, lapsen pidän, en abortoi viatonta lasta vain itsekkäistä syistä...

Mutta itsekkäistä syistä on oikein synnyttää lapsi?

 

[Mummeli]

Koita miettiä positiivisia asioita. Toki niitä negatiivisiakin täytyy pohtia, mutta yritä raakata sellaiset asiat pois mielestä, joille et kerta kaikkiaan pysty tekemään mitään.

Koita ajatella niin, että onnellinen ei ole hän, jolla on paljon, vaan hän, jolta ei mitään puutu.

 

[eräsperäs.]

Hetkinen.. eikö tuossa ole ihan liikaa kysymyksiä kerralla? Varmasti ihan hyviä kysymyksiä, mutta tuolla tavalla pam pam ammuttuna kuulostaa aika lamaannuttavalta. Elämä menee päivä kerrallaan, ja ap:lla on aikaa selvittää nämä asiat.

Ehkä tämä palsta ei tosiaankaan ole paras hädässä olevalle ihmiselle, mutta toivottavasti ap on saanut hyviäkin neuvoja.

Voimia sinulle ap!

Niin. elämä on silleen ikävää, että kaikenlaisia kysymyksiä voi joutua miettimään. Varsinkin jos aikoo olla jatkossa vastuussa myös pienen lapsen elämästä, eikä vain omastaan.

Mutta sillenhän se tuntuu päivä kerrallaan, turhia miettimättä monella elämä menevän. Mutta hei, ainahan sossu maksaa ja balalaikka soi.. Mitäpä sitä turhaan pohtimaan asioita, se tuntuu niin ikävälle.

 

[Annelliii]

Apn kuvaus ex-poikakaveristaan.. hänestä ei vaan saa parisuhdemateriaalia..
Miksi miehen pitäisi olla "parisuhdemateriaalia"?

Jos ap on 29-vuotias ja korkeastikoulutettu, niin minä olen Yhdysvaltain seuraava presidentti.

 

[Hyh.]

Apn kuvaus ex-poikakaveristaan.. hänestä ei vaan saa parisuhdemateriaalia..
Miksi miehen pitäisi olla "parisuhdemateriaalia"?

Jos ap on 29-vuotias ja korkeastikoulutettu, niin minä olen Yhdysvaltain seuraava presidentti.

Ei. Vaan sinä olet pahantahtoinen ja häijy ihminen, oli ap sitten mitä tahansa.