raskaana ja mies jätti, saanko olla suuttunut?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja lamaantunut ap
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

lamaantunut ap

Vieras
Niin siinäpä se kysymys. En oikein tiedä mitä ajatella. Toisaalta suuttuminen ja riitely tuntuu pikkumaiselta, kun ei siitä oikein ole mitään hyötyä. Oikeus tietysti jättämiseen on..

Toisaalta taas tuntuu että kuuluukin olla vihainen, enkä voi antaa asian vain olla koska sen verran paskamainen temppu.

Minussa riitelee siis "heitän sen kamat ovesta ulos ja rikon kaiken omaisuuden" ja "yritetään olla kuin ihmiset kunnes muutan pois".

Ärsyttää vaan se, että tuskin aikoo osallistua millään tavalla. Ollaan kuitenkin oltu yhdessä melkein 8v ennen tätä raskautta ja nyt sitten haluaakin erota. Olen kuitenkin vasta viikolla 16, ei ole niin kauaa kun mieli oli ihan eri.
 
No on. Tai no eipä tässä nyt tiiä, mitä muuta teidän suhteessa on tapahtunut, että haluaa erota. Mutta mun mielestä saat olla vihoissasi, jos siltä tuntuu. Varsinkin jos on aika selvää, ettei mies aio osallistua lapsen elämään.
 
No siis miksi se jättää sut? Kun olet raskaana vai? Mullekkaan ei nyt ihan auennut koko keissi. Vähän vaikee kommentoida, vaikka sitähän ap toivoisi. Eli komppaan ekaa kommentoijaa.
 
On.
Mä jäin yksin rv 10, kun silloinen avomies "muutti mieltään" lapsen (juta oli yritetty saada alulle yli vuosi), ja vaikka olen normaali perusrauhallinen nainen, niin kyllä mulla keitti. Läimäisin riidan lopuksi avokämmenellä ja haistatin paskat ja lähdin menemään.
Tunteet saa ja pitää näyttää. Ehkä se herättää jotain ajatuksia miehessä siitä, että miten aikoo hommat hoitaa sit kun lapsi maailmassa.
 
Mun mielestä kanssa saat olla pettynyt ja vihainen.
Eri asia sitten on se miten nämä tunteesi ilmaiset.
Voisitko sanallisesti kertoa miehellesi miltä tämä susta tuntuu?
Tai kirjoittaa kirjeen?
Jos rikot tavaroita tms., niin todennäköisesti miehesi suuttuu takaisin ja niin... Onko siitä hyötyä?

Jos taas kerrot, että miltä susta tuntuu, se laittaa todennäköisesti miehen miettimään enemmän.
 
[QUOTE="höh";27894712]No siis miksi se jättää sut? Kun olet raskaana vai? Mullekkaan ei nyt ihan auennut koko keissi. Vähän vaikee kommentoida, vaikka sitähän ap toivoisi. Eli komppaan ekaa kommentoijaa.[/QUOTE]

Ei kuulemma jaksa enää, ei sen kummempaa syytä ole sanonut. En usko että on ketään toista naista. En tiedä mikä nyt oikeasti mättää. Luulen ettei vaan välitä niinkuin ennen tai vastaavaa. Yleinen kyllästyminen siis, tai ei haluakkaan perhettä. Mitään isoa ei siis ole sattunut.
 
miten niin saatko olla vihainen? tarvitko luvan siihen,tottakai tossa tilanteessa on normaalia olla vihainen. mä en ole edes raskaana ja tajuan että olen itsekkin mokannut suhteen aikana paljon, no mies jätti ja myös minun teki mieli repiä kaikki miehen tavarat kappaleiksi,hakee kirves ja pistää sillä ukon huonekalut remonttiin. ja täytyy myöntää että kun yritin pari päivää ukkoa saada puhumaan ja palaamana, mutta sain vain kylmä ävettä niskaani, niin täytyy myöntää että olin niin typerä ja lapsellinen että otin sakset ja leikkasin munien kohdalta parit housut pakkasin ne jätesäkkiin niinku paljon muitakin(ehjiä vaatteita) ja meinasin viskaa roskikseen.

mutta sen sijaan viskasin ne ukolle. lähellä oli etten ois tuhonnut sen kaikkia vaatteita yms tavaroita. harmittaa pirusti ne parit housut jo, joten älä sä tee sellaista! ei kannata.

no ukko oli purkanut kassin tosta viikon päästä ja laitto viestin että toi kertoo kaiken mun luonteestani. johon vastasin että ei,se kertoo osan siitä tuskasta minkä hän lähdöllänsä aiheutti.

hän on ite joskus ku on tullut jätetyksi pistänyt ikkunoita kasan rikki, vaikka hän on oikeesti viilipytty! miksi koska hänellä oli tosi pahaolla ja sitte joutui vielä jätetyksi.

niinpä eihän miehen tartte ymmärtää jos joku kokee samanlaisen romahduksen kuin hän.

ap sun miehes on mulkku! ymmärrän että olet tosi rikki särkyihän sinulta juuri kaikki tulevaisuuden näkymät, mulle on joskus käynyt samoin(paitsi silloinen mies vielä petti ennen kuin jätti), 3vuotta meni toipumiseen. sä pärjäät kyllä!
 
Miksei mies saisi olla jätti?

1349776473961
 
  • Tykkää
Reactions: Littledeath
Ei kuulemma jaksa enää, ei sen kummempaa syytä ole sanonut. En usko että on ketään toista naista. En tiedä mikä nyt oikeasti mättää. Luulen ettei vaan välitä niinkuin ennen tai vastaavaa. Yleinen kyllästyminen siis, tai ei haluakkaan perhettä. Mitään isoa ei siis ole sattunut.

Tottakai sitä onkin vihainen. Ei niille tunteilleen ns. mitään voi. Mutta eipä voi tuo toinenkaan.
 
Tottakai sitä onkin vihainen. Ei niille tunteilleen ns. mitään voi. Mutta eipä voi tuo toinenkaan.

No tätä vähän niinkuin tarkoitinkin. Kai se on turhaa tapella. Mutta toisaalta olemme mielestäni auki myös lapselle yrittää kaiken, että olisi mahdollisuus saada molemmat vanhemmat. Ei se mieskään mikään täydellinen ole, mutta nyt raskauden kautta olen valmis yrittämään kaikin tavoin. Se ettei mies on näin helposti valmis eroamaan.. niin se suututtaa.

Suhde kuitenkin nuivahtanut odotusaikana PALJON ja johtuu varmaankin siitä.

Ja lisäksi minä olin ensin se joka hankasi lastentekoa vastaan, koska halusin olla varma että olemme todella sitten pitkään yhdessä. Puhuttiin ja tultiin siihen tulokseen että kyllä tämä kestää. Eikä mene kuin muutama kuukausi niin..
hohhoijjaa.

Vaikea olla aikuismainen kun toinen käyttäytyy noin. Ehkä ainoa mikä estää todella riehumasta on ajatus että mitä mä tollasella ukolla tekisinkään. Anna lähteä vaan :D
 
No tätä vähän niinkuin tarkoitinkin. Kai se on turhaa tapella. Mutta toisaalta olemme mielestäni auki myös lapselle yrittää kaiken, että olisi mahdollisuus saada molemmat vanhemmat. Ei se mieskään mikään täydellinen ole, mutta nyt raskauden kautta olen valmis yrittämään kaikin tavoin. Se ettei mies on näin helposti valmis eroamaan.. niin se suututtaa.

Suhde kuitenkin nuivahtanut odotusaikana PALJON ja johtuu varmaankin siitä.

Ja lisäksi minä olin ensin se joka hankasi lastentekoa vastaan, koska halusin olla varma että olemme todella sitten pitkään yhdessä. Puhuttiin ja tultiin siihen tulokseen että kyllä tämä kestää. Eikä mene kuin muutama kuukausi niin..
hohhoijjaa.

Vaikea olla aikuismainen kun toinen käyttäytyy noin. Ehkä ainoa mikä estää todella riehumasta on ajatus että mitä mä tollasella ukolla tekisinkään. Anna lähteä vaan :D

Ymmärrän todella hyvin. Ajattelisin varmasti samalla tavalla. Mulle on myös tärkeää että kun on lapsia, niin kaikkensa pitää suhteen eteen yrittää.

Asioilla on kyllä tapana järjestyä, ja vielä yleensä parhain päin. Voimia kaiken käsittelyyn ja onnellista vauva-aikaa Sinulle!

(Mies tuossa muuten menettää eniten).
 
Olen itse eronnut ja hyvissä väleissä exän kanssa mutta tossa tilanteessa ja muutenkin hei...joo jos on tunteita niin kai se nyt on normaalia saada raivokohtaus. Itse varmaan olisin karjunut et anna palaa ja lapsi tulee site heti perässä paketissa kun on syntynyt. Et sähän tän halusit joten hoida kanssa, meikä tyttö alkaa elämään sitä ihan omaa elämää...lapsellista varmaan joo mutta on se niin helvetin rankkaa olla yksin lapsen kanssa....
 
Sitä välillä (aina) menee ihan sekaisin jos toinen tekee jotain mihin itse ei ole valmis. Vaati paljon olla se aikuinen eikä tehdä tai sanoa mitään tyhmää.

Itse sorrun juuri sellaiseen lapsellisuuteen ja uhkailuun vaikka voisi vain antaa toisen mennä. Vaikea sanoa saako olla vihainen.. Kyllä mä olisin ja pahasti, vaikka ei se auta mitään :/
 
Paljon on tullut auttavia vastauksia, kiitos niistä. Enemmän tullut sellainen olo että täytyy yrittää olla ihmisiksi eikä sortua siihen uhmaikäisen pelleilyyn. (Se on kyllä osittain jo myöhäistä). En aijo asian antaa ollakkaan, vaikka mieli tekisi niin yritän jatkaa puhumista ja selvitystä. Ilman lasta tuskin jaksaisin.

Ainiin, minun sp on viherpussi@gmail.com, jos se viesti nyt oli edes minulle :)
 

Yhteistyössä