Rakastuuko ihminen aina "saman näköiseen" kuin itse on?

Eli tuli se kysymys jo tuossa. Rakastuuko ihminen aina "omaan peilikuvaansa"? Siis oma ulkonäköhän miellyttää, ja oman näköistä paria etsitään. Olen pidempään katsellut pariskuntia sillä silmällä ja on kyllä niin paljon yhtäläisyyksiä pariskunnan osapuolissa, että oksat pois. Todella todella harvoin näkee paria jotka ovat täysin eri näköisiä (enkä nyt tarkoita hiusten väriä, vaan nenän, suun ja silmien muotoa, kasvojen profiilia, leukaluita, hymyä...).

 

Mjaa.... en usko, ainakin omalla kohdallani ihastusteni listalla on hyvin erinäköisiä miehiä. Ja eri maistakin he ovat, joten luustokaan ei kasvoissa täsmää. Tietty vois ajatella, että kun minua usein aasialaiseksi luullaan, siksi preferoin aasialaisia miehiä?

 

Jaa-a. Mä olen ollut ihastunut aika eri näköisiin.

 

Minusta ei. Eikä kaikkia oma peilikuva edes miellytä.:xmas:

 

En usko, omat ihastukset ovat olleet erinäköisiä..

 

Naisistahan sanotaa että etsii isänsä kaltaista, käsitän tuon koskemaan myös ulkonäköä.

Kai se omanlaisuus voi miellyttääkin, mutta uskon kuitenkin että yhden maan kansalaiset ovat sen verran saman näköisiä keskenään, että valinta sattuu suuremmalla todennäköisyydellä oman näköiseksi, kuin joksikin täysin erinäköiseksi. Ja kun pariskunta on yhdessä, ja tottuu siihen, niin heidät mieltää enemmän saman näköisiksi kuin todellisuudessa ovatkaan.