Rakas Sika

[Rikki]

Olen ihan shokissa, enkä jaksa kertoa yksityiskohtia. Viime viikonloppuna mieheni petti mua. Tuli kotiin hieman erilaisena kuin yleensä (jälkeenpäin tajusin että katuvana). Ei silti myöntänyt mitään. Tajusin jotain olevan vialla.

Kysyin, intin uhkailin. Mitään ei myöntänyt. Jouduin vajoamaan niin alas, että toimin salapoliisina. Sain jotenkin tämän naisen numeron selville ja soitin. Esitin asiani fiksusti, sanoin että hänellä ei ole velvollisuutta puhua minulle, mutta olisin totuudesta kiittollinen. Mies oli sanonut ettemme ole enää yhdessä. Olivat tavanneet baarissa, sieltä yöksi naisen luo ja iltapäivällä kotiin mun luo. Mies istuu vieressä ja kuuntelee, alkaa murtua kun tajuaa jääneensä kii. Mua ei kuseteta.

Nyt mies on niin rikki, että oikeasti pelkäsin hänen tekevän jotain itselleen. Hankki antabusit ja lupasi tehdä mitä vaan että annan mahdollisuuden. Parkuu vaan, joutui ottamaan sairaslomaa. Mitä helevettiä sitten menee tekemään tollasta, jos se olikin ""niin kauheaa""? Tuntuu että parkuu vain sitä että jäi kiinni.

Vaikka antaisinkin anteeksi, tiedän, etten pystyisi ikinä luottamaan enää häneen. Ja minulla on aika suuri ego, sitä on kolautettu pahemman kerran. Luulen, että jos olemme yhdessä ja tulee pienikin riita, vedän aina tämän kortin esille. Eli luulen, että vaikka haluaisin jatkaa, en pysty antamaan anteeksi. Minusta tulisi vainoharhainen hullu, jollainen ei ole hauska olla.

Olemme yrittäneet saada lasta. Nyt toivon todellakin etten ole raskaana. Miehen heitin jo ulos. Tulee hakemaan tavaroita vain.

Olen vaan niin voimaton ja rikki ihan kokonaan, etten pysty tekemään mitään. En voi uskoa että tämä mies, jonka vuoksi olisin tehnyt mitä vaan, tekee minulle tämän. Tiedän, miehen libidoa ei pidä aliarvioida. Mutta uskoin että hän arvostaa mua ja meidän elämää sen verran, että pystyy ja haluaa pitää himonsa kurissa. Että meidän rakkauden takia pitää vähän kärsiäkin (eli sanoa EI maallisille himoille meidän suhteen ulkopuolella) Ehkä eniten loukkaa se, että hän tiesi tehneensä väärin, eikä voinut olla sen sertaa mies, että ottaisi vastuun teoistaan ja olisi ollut rehellinen. Ei, kieltää ja valehtelee viimeiseen asti. Kunnes on pakko myöntää.
Sika. Niin, ja mentiin juhannuksena kihloihin, ihanaa.

Mua ei ole ennen petetty. Kuinka kauan menee että pystyn kauppareisrulla käymään parkumatta? Onko mitään keinoa lievittää tuskaa? Nukahtamislääkkeitä hain, ei nekään auta. Itken vain. Kierinkö tässä itsesäälissä vai menenkö mäkin hakemaan baarista jotain seuraa. En edes pystyisi siihen. En halua ketään muuta kuin Hänet. Mutta tiedän; hän teki valintansa, jonka seurauksena me emme ole ikinä enää yhdessä, vaikka haluaisimmekin. Se ei ole enää mahdollista.

Lohduttakaa vähän. Tämäkin kyllä auttoi, kun sain kirjoittaa.

 

[Anna_a]

Mies teki oman valintansa niinkuin sanoitkin ja se että hän valitsi tietoisesti hypätä toisen kanssa sänkyyn tarkoittaa sitä että hän todellakaan ei pidä suhdettanne sen arvoisena että voisi olla rehellinen.
Minulle on käynyt samoin että mies petti ja jätti.
Aluksi on todella vaikeaa, mutta kun ajattelet näin että ketään toista ihmistä ei voi muuttaa vain sinä itse voit muuttua ja voit myös valita kuinka surutyösi teet. Ei se auta sinua että hyppäät sänkyyn jonkun kanssa, sinun täytyy antaa itsellesi aikaa surra, jos sinulla on hyvä ystävätär juttele hänen kanssaan ja päivä päivältä vahvistut.
Sitten eräänä päivänä huomaat että mitä ihmettä oletkaan tossa tyypissä nähnyt)
Niin minulle kävi ja olen todella kiitollinen että en enää elä sen pettäjän kanssa vaan että minulla nyt on aikuinen kypsä suhde.

 

[Rikki]

Kiitos empatiasta!

Tää on vaan niin vaikeaa. Vielä kun se heikko eläin soittaa koko ajan, parkuu ""tekee mitä vaan"" ja rakastaa ja blaa blaa. Ja se on ihanin mies ikinä. Eli siis oli liian hyvää ollakseen totta. Enkä ole teini enää, vaan 3kymppinen. Ei ole eka kerta kun sydän särkyy. Toisaalta siis tiedän että selviän tästä, tajuan että selviän. Toisaalta en edes halua selvitä. Eilen varasin kampaajan. Tänään käyn ostamassa kortin kalliiseen harrastukseen josta olen haaveillut, mutta johon ei ehkä ole ollut varaa. Luulin vaan että kaiken kokemani jälkeen olisin kerrankin ansainnut sen onnen, jota luulin että elämme.

Sen olen päättänyt, että sitä virhettä en tee, että sorrun sänkyyn hänen kanssaan. Siis toistamiseen. Tein sen jo kerran. Mutta tietoisesti, enkä pidä sitä virheenä. Kornia ehkä, mutta halusin tietää, että se on se viimeinen kerta. Tein tavallaan seksuaalisista surutyötä. Tiesin koko ajan että näin lähellä ei olla enää ikinä. Se oli maailman ihaninta ja surullisinta. Hän itki ja sanoi että rakastaa mua . Mä sanoin, että niin oli ihanaa, tätä olisin halunnut loppuelämäni. Olisin halunnut vain häntä aina. Mutta hän valitsi toisin. Hän päätti teoillaan, ettemme voi olla yhdessä. En antanut jäädä yöksi.

Elämä voittaa. Aika parantaa haavat. Asioilla on tapana järjestyä. Mikä ei tapa se vahvistaa. Blaa blaa. Mutta ei kai noita kliseitä turhaan ole keksitty. Kyllä tästä selvitään.

 

[Aikuinen nainen]

Rankkaa on, tiedän. Mutta kyllä sanoisin, että kyllä sinä nyt ihan kamalasti hermostut, jos kerran mieskin on se maailman ihanin ja suhteenne on muuten ihan kunnossa.

Mitä hel... merkitsee yksi vaivainen syrjähyppy monen vuoden hyvän suhteen rinnalla? Pikkujuttu ja virheestä voi oppia.

Minä sinuna kyllä kävisin kampaajalla, lähtisin harrastukseeni ja eläisin muutenkin täyttä omaa elämää, mutta edelleen miehen rinnalla: Jos kerran toinen kalamasti katuu ja on valmis muuttumaan, osoittakoon sen ymmärtäköön, että seuraava kerta on sitten kerrasta poikki.

Luulisi nyt aikuisen ihmisen (sinun) sen verran kestävän ja itsensä kokoavan, että edes yrittää rakentaa luottamuksen uudelleen ja parantaa hyvää suhdetta entisestään.

Näin minä itse tein silloin kauan kauan sitten ja voin sanoa, että en ole päätöstäni katunut. Syrjähypyn jälkeen mies kohteli minua kuin prinsessaa ja suhteemme parani entisestään. Olihan se ensimmäinen vuosi hankalaa aikaa, mutta voiton vei se, että tiesin suhteemme olevan hyvä, miehen ihana ja enenenkaikkea se, että itse olin niin itsevarma! Päätin, että tästä kyllä selvitään ja katsotaan, mitä sen jälkeinen elämä tuo tullessaan

Ja se on tuonut pelkkää hyvää ja onnea. Molemmat huomasimme, mitä olisimme voineet menettää.

Minä en ole koskaan ymmärtänyt ""kerrasta poikki ja hanskat tiskiin""-mentaliteettia. Sillä osoittaa vain oman kypsymättömyytensä ja herää myös epäily, että oliko se oma rakkaus sittenkään niin suurta, jos toisen virhettä edes yhtä kertaa ei voi antaa anteeksi?

 

[Ansku]

Toivon sinulle voimia. Olet tehnyt vahvan ratkaisun johon moni ei pysty. Tiedän kokemuksesta kuinka vaikeaa muuten hyvän suhteen lopettaminen tuossa tilanteessa on, mutta et unohtaisi tekoa ikinä ja luottamus on mennyt. Elämä on liian lyhyt, meillä kaikilla on oikeus olla ihmisen kanssa joka arvostaa meitä todella. Mielummin vaikka yksin kuin lattiamattona.

 

[toisto]

<<Kyllä tästä selvitään>>
...ja merkit viittaavat siihen, että annat anteeksi, ja pian olette taas yhdessä. Onnea!

 

[Jape]

Valtaosa miehistä pettää, eteenkin jos on leipiintynyt nykyisessä suhteessa. Tämä leipiintyminen on lähes aina varmasti jossain vaiheessa tapahtuva tapahtuma. Syyt siihen ovat moninaiset. Yksitärkeimmistä on kuitenkin biologinenvietti, joka ohjaa miehet ihastumaan, rakastumaan, siittämään lapsen, jättämään tämän naisen ja aloittamaan saman taas uudestaan. Toisilla tämä kierros kestää 1/2 vuotta, toisilla lopun ikää. Totta on kuitenkin se, että mitä miehet tarkoittavat rakkaudella eroaa huomattavasti naisten samasta. Miehillä himoon ja seksiin ei välttämättä liity rakkautta, ainoastaan fyysistä tunnetta. Oppikaa elämään tämä tiedon kanssa!

 

[Jape]

Lisättäköön vielä, että edellinen teksti pätee muuten myös naisiin, vaikkakin naiset hakevat sitä rakkauden tunnetta kytkeytyneenä himoon ja seksiin!

 

[Rikki]

Tiedän kyllä, että miehen libidoa ei pidä aliarvioida. Olen jopa sanonut miehelleni, että jos hän joskus sortuu ja pettää, niin kunhan hän on rehellinen ja katuu; ottaa vastuun teoistaan, me selviämme mistä vaan! Ihminen on inhimillinen ja tekee virheitä, jokainen meistä. Minulle vain on tärkeää moraali, ja että ottaa vastuun teoistaan. Olemme olleet yhdessä ""vasta"" 3 vuotta. Tähän astui en ole epäillyt miestäni mistään, koska olen luottanut häneen.

Eniten minua loukkaa se, että valehdellaan ja kielletään, haukutaan vainoharhaiseksi hulluksi. Hetken seksuaalisen huuman voisin antaa anteeksi, jos hän sen olisi tunnustanut. Mutta että vaikka soitin tälle naiselle, niin mies väittää että nainen valehtelee. Sairasta.

Hienoa jos joku pystyy antamaan anteeksi. Minäkin haluaisin, mutta tiedän, etten ikinä voisi luottaa häneen. Nytkin hän myönsi vain pakon edessä asiat josta minulla oli todisteet. Haluan suhteen jossa arvostetaan toista sen verran, että ollaan rehellisiä. Haluan miehen jolla on selkärankaa. Joka ottaa vastuun teoistaan. Jos tekee virheen, kantaa seuraukset.

Mieheni, siis ex, on valehtelija. En halua sellaista miestä. Ja luulen, ettei tämä ollut ensimmäinen kerta kun hän pettää. Tämä oli vain ensimmäinen kerta kun hän jäi kiinni. Tulee mieleen monta yötä, kun hän on ollut yötä poissa, milloin missäkin matkoilla. Jolloin naisen vasito toi mieleen ajatuksia, mutta jotka kielsin syyllisenä, kuinka edes voin ajatella miehestäni pahaa. On ihan OK olla yötä poissa normaalissa suhteessa, jossa on luottamus.

En halunnut uskoa, että jos pettää kerran, pettää aina. Hän nimittäin petti muutaman kerran entistä kumppaniaan. Tämä nainen ei ikinä saanut tietää. Mies itse kertoi suhteemme alussa minulle, kun juttelimme luottamuksesta, pelisäännöistä ja toisen arvostuksesta. Minä idiootti luulin, että meidän rakkaus oli suurempaa ja hän ei tekisi sitä minulle.

Jokainen tekee valintansa. Olen rikki ja kamala ikävä. Mutta tiedän, että en halua elämääni jakaa miehen kanssa, johon en voi luottaa. Joka pystyy valehtelemaan. Tiedän, että on miehiä, jotka ovat luottamuyksen arvoisia. Olen mielummin yksin kuin valehtelijan kanssa.

 

[Jaana]

Kesti vuosia ja vuosia ennen kuin silmäni aukenivat ja huomasin miten yleisiä ja merkityksettömiä pikku syrjähypyt voivat olla. En minä sellaisen takia muuten hyvää miestä jättäisi.

Nuorenpana uskoin illuusioon uskollisista pareista, en usko enää, mutta onnellisia pareja tunnen silti, paljon. Olen yhden sellaisen parin toinen puolisko.

 

[n28]

Koita jaksaa ja jaksatkin! Kirjoituksesi perusteella ajattelet pettämisestä täysin samalla tavalla kuin minäkin. Ensimmäisessä suhteessa poikakaverini petti kerran. Asia yritettiin unohtaa, mutten koskaan voinut. Joka riidan yhteydessä otin asian esille eikä se kypsymättömyydestäni johtunut..
Toisilla ihmisillä on kyky antaa anteeksi kuten äidilläni. Hänen miehensä jäi kiinni 4 vuotta kestäneestä salasuhteesta. Asia selvitettiin perin pohjin ja surutyötä tehdään vuosienkin jälkeen. Avioliitto jatkuu.
Tsemppiä elämään! Tunnut olevan vahva ja fiksu ihminen.

 

[Ukkopaha]

Äh. Kaikkea ei kannata kertoakaan. Exäsi oli pakkotilanteessa kun valehteli. Hölmöä myöntää pettäminen, siitähän vasta sota syntyisi.

Eikä mikään pari voi yhdessä selvitä ja yhdessä sopia kaikkea. joku yksityisyyskin on oltava vaikka pari oltaisiinkin. Exäsi sentään kunnioitti sinua sen verran että yritti pitää asian omana tietonaan, ettei se loukkaisi sinua. Et voi omistaa ja vahtia ketään. Voit vain ollal iitossa, jos siinä on hyvä ola, lähteä jos ei ole hvyä olla.

Miten miehesi sitten on sinua kohdellut kaltoin muuta kuin haukkumalla vainoharhaiseksi? Nimitely ja haukkumine on rumaa.

 

[Vesta]

Rikki,

tunnekuohusi on minulle kovin tuttu, mutta jo taaksejäänyttä historiaa.

Sinuna miettisin, mikä tässä tilanteessa sinua eniten syö: se, että sinua on loukattu vai se, että mies on vain tavallinen mies.

Täällä on moni jo sinulle vastannut, että ehkä syrjähyppy ei ole maailmaa kaatava asia. Varsinkaan, jos/kun kyseessä ei ole mikään pitkäaikainen suhde.

Tekstistäsi välittyy ennen kaikkea se, että sinun turhamaisuuttasi on loukattu. Rakkautenne oli mielestäsi jotain muuta kuin tavallista, miehesi maailman ihanin ja sinä poikkeuksellisen rakastettava. Tämän illuusion mies nyt meni rikkomaan olemalla ihan tavallinen mies: antamalla himolle periksi ja valehtelemalla.

On tietysti hyvä, että tuntee itsensä, ja toteaa, ettei voi antaa anteeksi. Mutta mitäpä jos odotuksesi ihmisistä ovat ylimitoitetut, ja olet niiden takia tuomittu elämään yksin tai kestävämmässä valheessa miehen kanssa, joka on vain taitavampi peittämään jälkensä.

Ehkä anteeksianto olisi mahdollinen, jos voisi niellä ylpeytensä ja kasvaa elämään sen tosiasian kanssa, että ihmiset ovat vain ihmisia. He tekevät virheitä ja katuvat niitä myös aidosti joskus.Errare humanum est.

 

[heta]

Minun mieheni jäi kiinni pettämisestä ja toi vielä taudinkin. Yritin lasten takia jatkaa monta vuotta, mutta ero tuli lopulta, koska luottamus meni ja rakkaus sen myötä. Niin, paljon menetettiin pikku syrjähypyn vuoksi. Toivoisin, että jos syrjähyppy kerran on niin merkityksetöntä, sen voisi jättää tekemättä. Itse olin uskollinen 15 vuotta, kunnes ero tuli.

 

[auroora]

Vesta, erittäin kypsä ja viisas vastaus. Sopisi vastaukseksi niin monelle ketjulle Elleissä, suurin osahan kysymyksistä taitaa koskea pettämistä ja jättämistä. Itse kärvistelen anteeksiantamisen kanssa, pääasiassa itselleni ja x:lleni, siis minut petettiin ja jätettiin.Ja minua syö tietenkin eniten se, että x rakastui toiseen, vaikka minä annoin kaikkeni. Olen loukattu ja haavoilla mutta tiedän, ettei syy ole kokonaan toisessa - ei ehkä kenessäkään varsinaisesti. Elämä ja tunteet ovat joskus tälläisiä. Rakkaus ei lopu yhtäaikaa.

 

[Guest]

Seksuaalinen pettäminen sisältää yleensä niin paljon ""lieventäviä asianhaaroja"", se on ehkä mahdollista jopa antaa anteeksi. Luottamuksen totaalinen pettäminen valehdellen on kuitenkin ihan toinen juttu.

Minusta ajattelet ihan oikein tästä asiasta. Vaikutat tuntevan itsesi hyvin. Voimia ja jaksamista sinulle.

 

[Adele]

Suosittelen anteeksiantamista. Kaikki ovat erehtyväisiä, sinäkin voisit joissain olosuhteissa erehtyä...

 

[Veeti]

Nainen joka antaa anteeksi osoittaa olevansa aikuinen ja tosissaan, hän myöntää tehneensä itse tähän johtaneita virheitä kuten mieskin. Kerrasta poikki tyypit ovat keskenkasvuisia, joiden ymmärtämys ei riitä omien virheiden tunnustamiseen. Toivottavasti tapaat kaltaisesi itsensä ylentäjän... Anteeksianto on yksi kivi kestävässä perustassa jos rakkautta riittää.

 

[hyvä provo]

Ei vittu mitä porukkaa. Sairaslomaa otetaan pettämisen takia! Hahhah kakarat ja ikää oli???

 

[Söpö]

Otan osaa!
Rupesin ihan itkemään, kun luin tuota sun juttua, ja mietin miltä susta tuntuu.....
Minua ei ole petetty, joten en tuohon osaa sanoa, mutta ennen nykyistä miestäni seurustelin 6vuotta toisen kanssa. Oltiin menossa naimisiinkin jo, kunnes sitten erottiin ennen häitä. Tästä osaan sanoa, että ensimmäinen vuosi elämänmuutoksen jälkeen on pahin. Sillon käy läpi mielessään kaikki raastavat muistot. Tämän jälkeen helpottaa ja elämä voittaa. Jouduin myös itse turvautumaan silloin nukahtamislääkkeisiin. Nyt olen löytänyt oikean miehen, jonka kanssa menemme myös naimisiin. Toivon, että sinäkin löydät aikanaan omasi!

""Tahtoisin toivoa sinulle
jotakin oikein hyvää.
Enkelten siipien havinaa,
iloa onnea syvää.
Tahtoisin toivoa sinulle,
mitä itse en voi antaa.
Saakoon rakkaus Jumalan
sinua sylissään kantaa.""

Kaikkea hyvää sinulle!

 

[VIIVI]

WAGNER, sielläkös sinä TAAS olet ollut muita naisia narraamassa, nyt heti kotiiin!!
Sinä, Rakas Sika, olet minun, minua sinun kuitenkin vain pitää rakastaa, ilman minua sinä et tule missään toimeen, siksi olet ikuisesti minun rakkaani, kuuletko, vain minun!!

 

[äityli]

jos kerran pettää ni pettää toisenkin kerran.kokemusta on.kolmas kerta riitti ja nyt on kahdenkymmenen vuoden jälkeen ero paperit vetämässä.

 

[oinas]

Teit aivan oikein kun heitit pihalle! Kyllä se on niin että
jos pettää kerran, pettää toisenkin. Panosta nyt itsestäsi
huolehtimaan, käy lenkillä, liiku luonnassa käy ystäviesi
kanssa elokuvissa, riennoissa. Kyllä se oikea sattuu sitten
kohdalle kun sen aika on! Ja pää pystyyn ja hymyä!

 

[Nora]

Yritä olla vahva, meidän kaikkien naisten henkisen tuen voimalla. ÄLÄ ANNA ANTEEKSI!! Ei ikinä tuollaiselle miehelle kannata antaa anteeksi. Suhteenne on kuollut tietyltäosin, sitä ei paikata ikinä millään. Luottamus on mennyt jne. Mies oli siis sanonut toiselle naiselle ettette ole enää yhdessä... Joten ette ole!

Oppia ikä kaikki. Myös tälle miehelle. Oli kuinka ihana tahansa.. Kuka haluaa tuollaisen miehen joka ei ole edes luottamuksen arvoinen?

 

[Sultan Ali hassan]

Heräsi kysymys tämänkin provo keskustelun myötä. Mitä on 100% luottamus , mitä me teemme sillä toisen ihmisen luottamuksella? Lapsesi luottaa sinuun absoluuttisesti , mutta mitä se sinua auttaa? Työtön , kotona asuva poikaystävä luottaa sinuun täysin , mitä sinä saat - kuunnella poikarukan keskenkasvuisia ajatuksia. Työssä käyvä perheen isä PETTÄÄ vaimonsa , hoitaa työnsä , perheensä jne ... mutta luottamus on mennyt ja sen mukana muka kaikki ... Analysoikaapa se mulle mitä luottamus on!