rahaongelma

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja avovaimo
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

avovaimo

Vieras
Hei.

Kertokaas mulle mitä minun pitäisi tehdä..

Olemme juuri muuttaneet poikaystäväni kanssa yhteen (asumme minun vuokrakämpässäni). Maksamme nyt, luonnollisesti, vuokran puoliksi. Eilen keskustelimme internetliittymästä ja hän haluaisi vähän nopeamman semmoisen ja ehdotti että hän maksaisi sen erotuksen laskusta, eli n. 5 euroa n. 30 euron laskusta?! Siinähän ei ole MITÄÄN järkeä! Kaikki peruskuluthan pitää maksaa 50/50! Eikö niin? Yhtä paljon hän käyttää internetiä kuin minä! Sanoin tämän hänelle ja hän sanoi että ""Noh, katsotaan vielä..""

En edes uskaltanut siinä ruveta puhumaan sähkölaskuista y.m.

Ruuat maksan useimmiten minä, koska hänellä ei kuulemma ole rahaa, vaikka palkkapäivästä olisikin kulunut vain kolme pvää... (Hän saa enemmän palkkaa kuin minä!) Ja hän kuitenkin syö ruuasta 3/4 kun minä syön sen 1/4... Tästäkin olen hänelle sanonut, mutta hän viittaa vain siihen ettei voi mitään kun kaikki hänen rahansa menee laskuihin..ja että kyllä tilanne helpottuu kohta!

Eikä tässä vielä kaikki...!
Löysin, sattumalta, toissapäivänä hänelle tulleen perintäkirjeen!? ...ja sitten kun rupesin tarkemmin katsomaan niin hänelle oli tullut niitä useampikin... ja maksukehotuksia samanverran.. Kääk! En ole kertonut hänelle löydöstäni..

Nyt tarvitsen todellakin neuvoja!
Minua ei huvita olla elättäjänä meidän parisuhteessa, kun en kerran saa kuin vähän päälle 1000 euroa/kk!! Ja haluan todella että poikaystäväni saa raha-asiansa kuntoon, ja nopeasti!

Hän on muuten niin ihana ihminen, ja en voisi kuvitella eläväni ilman häntä.

Auttakaa ellit!
 
Tilanne kuulostaa tutulta, minulla oli 15 vuotta sitten samankaltainen suhde jossa toimin elättäjänä. Kun pojalle tuli palkkapäivä, rahat meni suinpäin esimerkiksi hänen laskuihinsa sekä vaatteisiinsa. Jos hänellä oli esim. 50 mk, hänellä oli rahaa. Loppuvaiheessa hän pummasi minulta rahaa uhkailemalla että pääsi esim. kaljalle poikien kanssa. Kiukutteli kuin pikku poika, että ei ole kivaa olla kun ei ole yhtään rahaa.

Minä maksoin vuokran ja ruoat, hän maksoi autoansa. Kun tuli ero, minä pidin vuokran ja hän auton, hahaa. Harmittaa vieläkin tuo elämänvaihe, silloin n. 20-vuotiaana ei tosiaan ollut rahaa paljoa. Minä kävin töissä ja hän vaihtoi työpaikkaa useasti ja oli työttömänä.

Sinulle olisi parasta nostaa nyt kissa pöydälle, näytät vaikka tätä viestiä hänelle. Uudet säännöt teidän parisuhteeseen, eli laskut maksetaan puoliksi. Ethän sinä ole mikään hänen äitinsä. Teillä pitäisi olla tasa-arvoinen parisuhde, sinun miehesi pitäisi oppia aikuiseksi ja hallita rahankäyttönsä.
 
Periaatteessa kannatan samaa elintasoa avoliitossakin eläville, järjestettiinpä se sitten miten vain. Joillain on muutenkin tasatulot, toisilla yhteinen tili jne...

Poikkeuksen säännöstä tekisi kuitenkin täysin holtiton rahankäyttäjä. En ikinä ryhtyisi yhteistalouteen omasta syystään luottotiedottoman ihmisen kanssa. Silloin raha ja rakkaus sopivat huonosti samaan keitokseen.
 
En oikein osaa neuvoa tuossa asiassa. Taitaa käyttää sinua hyväksi vaan. Pitäisihän tuollaiset asiat kertoa, eikä vaan piilotella kirjeitä.

Joo, menot pitäisi laittaa tasan. Tosin meilläkin hankitaan molemmat kesätöillä ja minä myös teen töitä muulloinkin. Vuodessa hankimme suht saman verran n. 14000 € + opintolisät mitä niitä jääkään.

Vuokra menee puoliksi mutta ollaan sovittu niin, että sähköt, tv-luvat, auton vakuutukset, katsastukset ja mitä niitä on omat ruokailunsa ruokalassa maksaa mies ja hoitaa myös kaikki pikkuremontit ym järjestelyt. Minä maksan netin ja ruuat ja jos mitä investoidaan uutta niin se menee puoliksi. Lisäksi maksan lemmikkieläimistä johtuvat menot.

Joskus vaan tuntuu että ruokaostoksista tulee kuitenkin loppujen lopuksi isompi summa kuin miehen menoista. Mutta tätä kai se elämä on. Pitää luottaa siihen, että yhdessä ollaan ja joskus se tuntuu vähän riskipeliltäkin, että jos erotaan, niin siinäpä sitten meni tulot ja kaikki ja voi vain jäädä nuolemaan näppejään ja suremaan. Eihän sitä toisesta voi tietää mitä sen päässä liikkuu, haluaako hää vaikka yhtäkkiä erota. Riskipeliä omalla tavallaan: toisaalta voi onnistua, mutta toisaalta voi mennä pieleen.
 
Tyttö hyvä! Jos olisin sinä, niin tekisin äkkiä kunnon pesäeron tuommoisesta miehestä. Hän on varmasti ihana niin kauan kuin sinä jaksat olla ihana, mutta sitten se alkaa...
Sinulla on nyt kaksi vaihtoehtoa; nostat asian reilusti esille ja vaadit häntä kertomaan kaiken rahavaikeuksistaan; mistä johtuvat ja miten hän on suunnitellut selviävänsä niistä. Tästä hän ei varmasti pidä, mutta sinulla on oikeus tietää. Toinen vaihtoehto on, että sanot olevasi epäkypsä avoliittoon ja haluat muuttaakin erilleen. Niin, onhan kolmas vaihtoehto..annat asioiden olla ennallaan ja pian olette yhdessä vaikeuksissa raha-asioiden kanssa. Ole nyt järkevä tyttö ja ala hoitaa tätä asiaa ajoissa.
 
Vaadi avoimuutta ja oikeudenmukaisuutta raha-asioissa. Saman minä tein. Vaikka se tuntuu tyhmältä, niin kyllä mä aina välillä kysyn visa-laskun suuruutta ym. kun mieheni on välillä ""visa-kierteessä"". Ainakin nyt kun on yhteinen laina ja raha-asiat muutenkin pitkälti yhteiset, on pakko tietää koko ajan missä mennään ettei tule mitään yllätyksiä. Sellainenkin muuten olisi hyvä ruokamenojen kanssa, että maksatte vuoroviikoin ruuat. Ellei hän tähän suostu, niin ihme siivelläeläjä on! Sano se hänelle suoraan ellei tahti muutu!
 
Miehet luulevat usein asuvansa äitinsä kanssa kun muuttavat naisen kanssa yhteen. Oman palkan saa käyttää vain hauskanpitoon ja kotona huolto (ja laskunmaksut) pelaa automaattisesti. Ei ymmärrä, ettei kenellekään tämä eläminen ole ilmaista. Ei muuta kuin koulutuksen paikka!
 
Tiedän tyypin... Valitettava tosiasia on, ettei jotkut ihmiset vain koskaan opi ymmärtämään aikuiselämän moninaisia vastuualueita...

Mulla on yksi tuttu, joka käy töissä ja ""elättää"" perhettään ja on niin miestä ja varakasta että! Todellisuudessa pistää palkkapäivänä tilin sileäksi peleihin, vaatteisiin, autoonsa yms. että joutuu hakemaan ruokaa ja elättirahaa omalta sukulaisnaiseltaan, joka ääliönä maksaa kaiken. Nuori mies siis laskee oman palkan omaksi yksinoikeudekseen tuhlata omiin juttuihinsa ja sitten tuoretta perhettä elätellään sukulaisten toimesta (vaimo on siis ""kotirouva""). Ja arvatenkin tyyppi on tyytyväinen järjestelyyn.

Pidemmän päälle voi jo kuvitella miten elämä etenee tuossa nuoressa perheessä... Sinuna todellakin ottaisin jalat alleni vielä kun voin. Tai älä ainakaan lisäänny. Kyllä noita luusereita on jo tässä maailmassa tarpeeksi. On hienoa jos saatte puheilla asiat selviksi, mutta luulenpa ettei noissa raha-asioissa vanha koira opi kovin helposti uusia temppuja... Se on valitettava tosiasia.
 
Ei taida auttaa nyt muu kuin nostaa kissa pöydälle, pidätte palaverin reiluista pelisäännöistä.

Olen ennenkin ihmetellyt miksi kouluissa ei opeteta mitään rahan käytöstä normaalissa arjessa. Ihan perusjuttuja, kuinka lasketaan tulot ja menot ja eletään niiden mukaan. Nyky-ihmiset kun vain nostavat kaikenmaailman vakuudettomia luottoja, eikä ymmärretä että ne pitää myös maksaa takaisin.
 
Arvaanpa, että moni ""elli"" nyt kohottaa kulmakarvaa.. Minä ehdottaisin vaikka koeluontoisesti sitä vanhaa mustaa vihkoa, mihin merkitään menot (esim. ruoka, bensa, sähkö) ja maksaja. Näin voisit näyttää miehellesi mihin kummankin rahat menevät, ja kuinka tasapuolisesti. Rakkaus on vahva side, vaan älä anna hänen käyttää sitä väärin. Entä jos käy niin että sinä sairastut, etkä voikaan hoitaa osaasi? Luuletko, että hän olisi valmis elättämään myös sinut?
 
Jos eletään yhdessä avoliitossa tai avioliitosa niin kyllä siinä pitää olla sama elintaso eli maksuihin osallistutaan suhteessa tulojen suuruuteen. Miehelläsihän on suhteessa suuremmat tulot, joten hän voisi osallistua myös maksuihin enemmän...eikä ainakaan vähempää. Ensinnäkin pitäisi ottaa kissa pöydälle tuon rahaongelman suhteen. Miksi miehesi ei pysty maksamaan laskujaan, minne rahat oikein menevät.
 
Noin siinä käy kun rynnitään nuorena suuna päänä avoliittoon yhtään asioista etukäteen sopimatta. Et ole ainoa nainen Suomenmaassa jolla on mokoma elätti ristinään. Ei noi tyypit ikinä mitään opi, paitsi valikoimaan kiltin elättäjänaisen kerta toisensa jälkeen.

Anna äijälle ukaasi - joko maksaa kulut 50-50 tai kenkää tulee lokakuun alusta. Sen omat laskut ja maksukehotukset taas ei ole sun murhe - vielä. Jos tohon jäät käsiä väänteleen niin sitähän saat mitä tilaat.

 
Samaa mieltä. Poikaystäväsi elää yli varojensa. Kun aloin itse seurustelemaan mieheni kanssa, meillä oli eri asunnot, koska hänellä oli varaa maksaa vain pienemmästä yksiöstä vuokraa. Hän eli niin kuin pystyi. Kertaakaan ei lainannut minulta. Sitten kun hän sai vak.työpaikan, tilanne muuttui. Silloin meillä oli varaa asua yhdessä, ja kaikki menee 50-50. Meillä on yhteinen tili, jonne kumpikin laittaa x eur/kk ja sieltä maksetaan kaikki yhteinen esim. ruoka, vuokra, netti, sähkö. Avoliitto on siis myös ratkaisu, johon tarvitaan selvää järkeä! Kannattaa ottaa mies joka osaa kantaa vastuunsa. Tosta voi tulla nimittäin ap:lle isompi ongelma tulevaisuudessa.
 
Minä asuin nuorena ja tyhmänä miehen kanssa, jolle myös tippui noita perintäkirjeitä jatkuvasti. Lopulta joku yksityinen velkoja rupesi häiriköimään minua puhelimitse, että jos en maksa tyypin velkoja, hän alkaa aiheuttaa ongelmia.

Tuollaiset tyypit ovat patologisia valehtelijoita, tällekin miehelle piti tuleman rahaa milloin minäkin päivänä, mutta eipä vain näkynyt. Kerran hän lupasi maksaa yhden minun laskuni ja kun en pitänyt varaani se eteni ulosottoon asti, ennen kuin sain asiasta tiedon. Onneksi älysin lempata tyypin vihdoin pihalla, maksoin vuosia hänen aiheuttamiaan velkoja, joita jouduin tekemään maksamattomien laskujen takia.

Onnea valitsemallesi tielle.
 
Samantapaisia ongelmia tuli yhdelle ystävälleni. Hänen avomiehelleen tipahteli perintäkirjeitä, joista mies ei tietenkään kertonut avovaimolleen, mutta asia tuli sitten ilmi.
Miehen rahankäyttö oli holtitonta, kaikki palkka kerralla menemään ja ihan turhiin ostoksiin, etisijalla esim jokin uusi peli, ei perintäkirje.
Tuli heille sitten ero, niin perintäkirjeitä alkoi tippua ystävälleni, ent avovaimolle, koska heillä oli ollut sama osoite silloin, kun perintäsumma oli kasvanut, joten hänet nähtiin velvollisena niitä maksamaan kun ei mieheltä rahoja saatu. Maksamaan hän ne joutui!
Otat nyt heti selvää missä liemessä avomiehesi on, ennenkuin olet siinä myös itse!
 
""Tuli heille sitten ero, niin perintäkirjeitä alkoi tippua ystävälleni, ent avovaimolle, koska heillä oli ollut sama osoite silloin, kun perintäsumma oli kasvanut, joten hänet nähtiin velvollisena niitä maksamaan kun ei mieheltä rahoja saatu. Maksamaan hän ne joutui! ""

Äläs puhu lööperiä. Toinen henkilö ei voi olla vastuussa toisen henkilön tekemistä veloista. Poikkeustapaus voisi olla korkeintaan perheen yhteistä elatusta varten otetut lainat (raha on siis mennyt ruokaan tms. välttämättömyyteen).

Ap, voit olla huoletta, noin ei sinulle käy. Mutta sen miehen voisit heittää pellolle. Tuollaiset eivät muutu.
 
Poikaystäväsi sentään maksaa osan asioista, vaikka hänellä on taloudellisia vaikeuksia (ei, ne perintäkirjeet ei ole mitään jokamiehen mainoslehtisiä, niitä ei tule kaikille).

Puhu hänen kanssaan asiat selviksi. Hän ei kehtaa kertoa.

Mulla on se tilanne, että poikaystävällä ei ole mitään tuloja (suuret bisnesvisiot koko ajan), ja asuu luonani. Ja näinkin voi elää. Toinen juttu, jos tahdot itsellesi elättäjää... Sitten pitää olla heti alusta toiset kriteerit. Mieti, mitä haluat.
 
Eihän ap itselleen mitään elättäjää hakenut, pelkästään tasaveroista yhteisten laskujen maksajaa. Mies siinä elättäjää etsii. Tytön moka oli se ettei kertonut odotuksistaan miekkoselle ennen yhteen muuttamista.

Elättäjänä voi ihan hyvin tietysti ollakin, joko mies tai nainen, jos itse vapaaehtoisesti siihen ryhtyy. Mutta alkuperäinen kirjoittaja ei näy ihan tuollaista yhteistä tulevaisuutta suunnitelleen.

 
Siis tasaveroista yhteisten laskujen maksajaa minä nimenomaan haluankin, en elättäjää. Omat menoni kuten meikki- ja vaateostokset maksan kyllä ihan itse, ja olen elättänyt itseäni aina 16-vuotiaasta asti.

Lämmin kiitos kaikille vastanneille... vaikka en edelleenkään tiedä mitä teen..

Viikonloppuna, kun molemmat ehdimme olla samaan aikaan kotona, aion ottaa tämän puheeksi ja selvittää tämä homma!

Toivottakaa minulle onnea.
Hyvää viikonloppua kaikille!
 

Yhteistyössä