Jos nyt en ihan puuta heinää puhu niin,
varhaisnuoruudessa lapsen perheen roolin syrjäyttää hiljalleen kaverit. Lapsena pukeutumis-, käyttäytymis- ym. mallit tulevat kotoa. Nuoret alkavat yhä enemmän samaistua omaa sukupuoltaan oleviin kavereihin, pukeutumis"koodi", musiikki-ym. maku yhdenmukaistuvat kavereiden kanssa. Vanhemmista tulee hiljalleen "seniilejä", jotka eivät ymmärrä enää mistään mitään.
Edellisen pointti on se, että JOS tälle tytölle ei ole muodostunut mahdollisuutta tulla kuulutuksi ikäistensä seuraan, ei ole saanut olla oman ikäinen, niin mistä ne ikätovereille tyypilliset asiat sitten tulevat. Ei kaikki vanhemmat ymmärrä tai tiedä miten nykyinen 3.luokkalainen pukeutuu, mitkä asiat on in tai out. Lisäksi vanhemmat voivat vielä pitää lastaan pienenä. Lähes kaikki lapset irtautuvat symbioottisesta tilasta vanhemmistaan kapinan kautta. Mutta tuo tyttöhän tuntuu tarvitsevan turvaa, suojelusta omilta vanhemmiltaan. Miten silloin voi olettaa tytön turvallisin mielin "liittyvän" ikäisiinsä kun häntä ei sinne huolita ?!?!
Ihan totta ap, ei se avun vastaanottaminen tai hakeminen ole sinun tehtäväsi. Luulen, että paljon tuota varmana pitämääsi tietoa perheestä onkin oletusta.