Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Aihe vapaa
Pystyisitkö tekemään 2,5v lapsellesi näin?
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE=""vieras", post: 24035813"]</p><p>Yksin nukuttamisesta</p><p></p><p>Nykykulttuurissamme on selvästi havaittavissa kaksi vastakkaista suuntausta liittyen vauvanhoitoon yleensä ja vauvojen nukkumiseen erityisesti. Näitä nukkumissuuntauksia voidaan nimittää esimerkiksi perhepeti-ihanteeksi ja yksin nukkuvan vauvan ihanteiksi. Tämän sivuston tekijöiden keskuudessa edustetaan perhepeti-ihannetta, mutta vastakkainen ihannekin ansaitsee tulla perusteellisesti pohdituksi. Mistä on syntynyt ihanne yksin omassa sängyssä nukkuvista vauvoista? Millä eri tavoin tuota ihannetta perustellaan tieteellisesti? Millä eri tavoilla tuohon ihanteeseen pyritään pääsemään? Millaista kritiikkiä yksin nukkumisen ihannetta vastaan on esitetty eri lähteissä?</p><p></p><p></p><p>Yksin nukkumisen lyhyt historia</p><p></p><p>Lasten ja naisten historia ei ole ollut miesvoittoisen historiantutkijajoukon ykkösaiheita menneinä vuosikymmeninä ja tiedot eri aikakausien vauvan- ja lastenhoitotavoista perustuvat paljolti suulliseen perimään, kaunokirjallisuuteen sekä joihinkin terveysviranomaisten toiminnasta jääneisiin kirjallisiin lähteisiin. Yleisen sosiaalihistoriallisen tiedon pohjalta voi kuitenkin turvallisesti sanoa, ettei ennen 1900-luvun jälkipuoliskoa Euroopassa tai Suomessa ole suurimmalla osalla kansaa ollut mahdollisuutta nukuttaa vauvaa omassa huoneessa. Asumukset eivät yksinkertaisesti ole olleet tarpeeksi suuria kuin rikkaimmalla väestönosalla. Teollistumisen ja elintason yleisen nousun myötä viime vuosikymmeninä on kuitenkin asukaskohtainen neliömäärä noussut suuresti ja nykyään useimmilla suomalaisperheillä on halutessaan mahdollisuus järjestää vauva nukkumaan eri huoneeseen kuin vanhemmat. Suuret talot ja asunnot ovat kulttuurimme ihanne ja yleisen elintason noustessa erillisistä lastenhuoneista on tullut varakkaammilta vähävaraisemmille matkittu tapa.</p><p></p><p>Perinne omasta sängystä lienee kuitenkin paljon erillistä lastenhuonetta pidempi. Suomessa on jo ainakin 1800-luvulta asti veistetty puusta lastenkehtoja ja pinnasängyt ovat yleistyneet viimeistään 1950-luvulta lähtien niin, että niitä nykyään valtavirran kulttuurissa pidetään välttämättömänä vauvatarvikkeena. Vielä 1900-luvun alussa rahvas nukkui usein lattianrajassa ja vauvoja on varmaankin pyritty suojelemaan kylmältä kehtojen avulla. Kehdon keinuttaminen on ollut myös yleisesti tunnettu vauvojen rauhoittamiskeino. Vauvansänkyjä koskee tietysti sama kuin lastenhuoneita: on vaatinut taloudellisia resursseja ja käsityötaitoa ostaa tai tehdä vauvalle sänky, ja tapa on matkittu vuosisatojen varrella rikkailta köyhille.</p><p></p><p>Yksi esitetty selitys vauvojen nukuttamisesta omaan sänkyyn liittyy lapsien tukehtumiskuolemiin vanhempien kanssa samassa sängyssä nukkuessa. 1800-luvulla eri puolilla Eurooppaa ja Yhdysvalloissa tuli voimaan kieltoja vauvojen nukuttamisesta perhepedissä. Taustasyynä oli se, että köyhissä, monilapsisissa perheissä nähtävästi ei-toivotuista ylimääräisistä suista hankkiuduttiin epätoivoisena eroon jopa lapsenmurhalla ja yleinen tekosyy tälle oli lapsen tukehtuminen vanhemman kierähdettyä hänen päälleen. Tämä pelko vauvojen tukehtumisesta on välittynyt nykypäivään saakka, ja sen riskin poistamiseksi pitääkin perhepedissä aina noudattaa tiettyjä turvallisuussääntöjä.</p><p></p><p>Miksi vauvan pitäisi nukkua yksin?</p><p></p><p></p><p></p><p>Nykypäivänä harvoin kuulee vauvojen yksin nukuttamista perusteltavan perinteellä tai sillä, että on hienoa kun on varaa sänkyyn tai lastenhuoneeseen. Sen sijaan lapsiin erikoistuneita neurologeja myöten on perusteltu yksin nukkumista monenlaisin perheen ja vauvan hyvinvointiin liittyvin seikoin. Useimmiten suosituksissa ja ohjeissa kylläkin keskitytään vain siihen, miten vauvan saa nukkumaan yksin. Tässä kuitenkin joitakin perusteluja, miksi vauvan yksin nukkuminen olisi hyväksi (mm. Semperin vauvanruokamainoksen suomalaisen asiantuntijan mukaan):</p><p> vauvan oletetaan nukkuvan parhaiten kuin aikuinen: hämärässä, hiljaisessa huoneessa</p><p> vauvalle ajatellaan olevan pelottavaa herätä eri paikasta kuin mihin nukahti (esim. sylistä sänkyyn)</p><p> vauvan ajatellaan nukkuvan nopeammin pidempiä unijaksoja ilman yösyöttöjä</p><p> vauvalle ajatellaan kehittyvän pitkällä tähtäimellä parempi nukahtamisrutiini eli terveemmät uniassosiaatiot</p><p></p><p>Hyvin usein äitien välisessä keskustelussa vauvaan liittyvien perustelujen sijaan kuulee vanhempiin liittyviä perusteluja: vanhemmat saavat nukuttua paremmin, vanhempien vuode halutaan varata parisuhteelle ja seksielämän ajatellaan olevan parempaa vauvan nukkuessa toisaalla.</p><p></p><p>Yksin nukkumista ihannoivissa unikoulutusyhteyksissä pidetään yleensä ei-toivottavana tai jopa haitallisena vauvojen nukuttamista imettäessä, syliin tai aikuisen viereen. Perusteluna näkee usein muun muassa sen, että vauvalle kehittyy tästä väärä uniassosiaatio, josta hänet on myöhemmin vaikea opettaa eroon. Äitien katsotaan myös joutuvan sitomaan itseään liikaa vauvoihin näin nukuttamalla ja nukkuen sekä uskotaan äitien unenlaadun olevan heikompaa vauvan vieressä nukkuessa.</p><p></p><p>Miten ihanteeseen yksin nukkuvista vauvoista kehotetaan pyrkimään?</p><p></p><p>Unikoulu oli 1990-luvun vauvanhoidon trendisana suomessa. Nyttemmin termistä on tullut kaksijakoisia tunteita herättävä, ja nykyään näkee enemmän termiä uniassosiaatio. Molempia termejä käyttävä vauvakoulutus kuitenkin pyrkii samaan: mahdollisimman varhain yksin omassa sängyssä nukkuviin vauvoihin. Pyrkimyksenä on myös se, että vauva oppii nukahtamaan ja nukkumaan ilman toisen ihmisen jatkuvaa läsnäoloa.</p><p></p><p>Unikouluja on nykyään monenlaisia, mutta alun perin termillä tarkoitettiin hieman toisistaan eroavia tekniikoita, joita yhdisti vauvan yksin nukkumaan laittaminen ja itkun sietäminen. Alkuperäiset unikoulut perustuivat 18001900-lukujen vanhempiin käsityksiin itkusta vauvojen keuhkoja vahvistavana ja itsenäistymistä edistävänä asiana, joka ei ole haitaksi vauvojen kehitykselle. Vauvat siis kehotettiin yksinkertaisesti jättämään yksin nukkumaan, kunnes he itsekseen nukahtivat. Ilta toisensa perään itkujakso lyheni, kunnes vauvat nukahtivat itkutta. Nämä pitkien, lohduttamatta jätettyjen itkujaksojen unikoulut on tänä päivänä poistettu suosituksista, ja niiden sijaan suositellaan unikoulutustekniikoita, joissa vauva joko otetaan syliin tai häntä silitetään hänen itkiessään ja hänet jätetään uudestaan yksin nukahtamaan hänen rauhoituttuaan. Unikouluille myös annetaan vaihtelevia suositusminimi-ikärajoja.</p><p></p><p>Mitä vasta-argumentteja ja kritiikkiä yksin nukkumisen ihanteelle ja unikouluille on esitetty?</p><p></p><p>Yksin nukkumista vastaan esitetyt argumentit vaihtelevat sen mukaan, mitä tieteen-alaa väitteen esittäjä edustaa.</p><p></p><p>Evoluutiobiologian tai kulttuuriantropologian näkökulmasta ei pidetä uskottavana käytäntöä, joka perustuu vain muutaman vuosikymmenen tai korkeintaan parin vuosisadan kokemukseen yhdessä kulttuurissa. Ihmislajin historia ja geeniemme evoluutio on miljoonien vuosien mittainen ja koko tuon ajan vauvat ovat nukkuneet äitiensä välittömässä läheisyydessä. Kuten Smallin kirjassa tuodaan esille, vauvojen geenit eivät siis ole voineet vielä ehtiä sopeutua tähän uuteen ihanteeseen eikä se siksi ole heidän kehitykselleen ihanteellista. Vauvat odottavat syntyvänsä kivi-kautiseen keräilijä-metsästäjäkulttuuriiin ja heitä ohjaavat siksi vaistot, jotka kehottavat pitämään äidin lähellä, jotta ravintoa riittää, lauma ei jätä eivätkä vaarat luonnossa vainoa. On jopa kyseenalaistettu, kuuluuko ihmisaikuistenkaan nukkua vain yhdessä jaksossa koko vuorokauden unensa ja esitetty teoria ihmislajista luontaisesti kaksi unijaksoa päivässä nukkuvana.</p><p></p><p>Lääketieteen ja neurologian näkökulmasta pidetään äärimmäisen tarpeellisena, että vauva nukkuu paljon ja erityisesti on paljon aikuista enemmän REM- eli vilkeunessa. Kuten Searsien kirjassa tuodaan esille, vastasyntyneen elimistö ei vielä tunne yön ja päivän eroa ja vauvojen unisyklit ovat paljon aikuista lyhyempiä ja sisältävät siksi enemmän REM-unta. Tämän katsotaan olevan vauvan aivojen kehityksen ja oppimisen kannalta edistyksellistä. Vauvoilla on myös varsin pikkuruiset mahalaukut, noin heidän nyrkkinsä kokoiset, ja he siksi tarvitsevat ravintoa vähän kerrallaan ja usein. Kestää siis kauan, ennen kuin vauvat pystyvät syömään päiväsaikaan riittävästi ravintoa ja he voivat jättää yösyötöt kokonaan pois.</p><p></p><p>Mikseivät vauvat sitten voisi saada tarvitsemaansa unta yksin nukkuen? Yleisimmin viitattu vauvojen ja äitien unesta laboratorio-olosuhteissa tehty tutkimus on James McKennan kolmen tutkimuksen sarja 19801990-luvuilla. Noiden tutkimusten loppupäätelmänä oli selvä ero yksin ja äitinsä kanssa nukkuvien vauvojen unenlaadun välillä: äitinsä kanssa nukkuvien vauvojen elintoiminnot olivat tasaisempia, hengi-tyskatkoksia oli vähemmän ja he pysyivät tasaisemmin unessa, koska saivat hoivaa ja imetystä nopeammin ja heräämättä missään vaiheessa täysin. Laboratoriotutkimukset myös osoittivat äitien olevan unissaan täysin tietoisia vauvoistaan eikä yksikään äiti ollut lähelläkään kierähtää vauvansa päälle. Äidin ja vauvan unisyklit vaikuttivat synkronoiduilta niin, että molempien uni keveni yhtä aikaa imetystä varten ja syveni taas niiden aikana ja jälkeen. Searsien kirjassa myös kerrotaan kätkytkuolemien ja yksin nukkumisen välisestä tilastollisesta yhteydestä ja väitetään, että perhepedissä nukkuvilla vauvoilla on vähemmän kätkytkuolemia.</p><p></p><p></p><p></p><p>Psykologit taas esittäisivät varoituksen sanan yksin nukuttamista ja unikouluja vastaan siksi, ettei vauvan ajatella vielä ymmärtävän olevansa erillinen ihminen ja siksi hän kokee suurta kauhua aina yksin jäädessään. Pahimmillaan itku-unikoulun ajatellaan tuottavan jopa minän hajoamiskokemuksen sekä totaalisen hylätyksi tulemisen ja arvottomuuden tunteen. Riippuu psykologista, kuinka pitkällisiä vaikutuksia ihmisen elämään näillä vauvaiän kokemuksilla ajatellaan olevan. Joka tapauksessa kiin-tymyssuhdeteorian valossa kiistetään yksin nukuttamisen vaikutus lapsuudessa: yksin nukkuneiden vauvojen ei uskota kasvavan reippaasti itse nukkumaan meneviksi taaperoiksi ja leikki-ikäisiksi. Sen sijaan painajaisia ja mörköjä näkevien, pimeää pelkäävien ja nukkumaanmenoa kaikin keinoin lykkäävien leikki-ikäisten ajatellaan saaneen pelkonsa nukahtamista ja nukkumista kohtaan nimenomaan vauvaiän kokemuksista. Searsit perustelevatkin perhepetiä ja hyvin hidasta, lapsentahtista omaan sänkyyn opettelua turvallisen ja positiivisen asenteen luomisella nukkumista kohtaan. Heillä on asiasta vertailevaa kokemusta: kolme ensimmäistä lastaan he nukuttivat tavanomaisesti yksin ja viisi viimeistä perhepedissä - heidän perhepetivauvansa olivat rohkeammin yksin nukkuvia leikki-ikäisiä.</p><p></p><p>Lähteet:</p><p>William ja Martha Sears: The Baby Sleep Book</p><p>Jean Liedloff: The Continuum Consept</p><p>Meredith F. Small: Our babies, Ourselves - how biology and culture shape the way we parent</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE=""vieras", post: 24035813"] Yksin nukuttamisesta Nykykulttuurissamme on selvästi havaittavissa kaksi vastakkaista suuntausta liittyen vauvanhoitoon yleensä ja vauvojen nukkumiseen erityisesti. Näitä nukkumissuuntauksia voidaan nimittää esimerkiksi perhepeti-ihanteeksi ja yksin nukkuvan vauvan ihanteiksi. Tämän sivuston tekijöiden keskuudessa edustetaan perhepeti-ihannetta, mutta vastakkainen ihannekin ansaitsee tulla perusteellisesti pohdituksi. Mistä on syntynyt ihanne yksin omassa sängyssä nukkuvista vauvoista? Millä eri tavoin tuota ihannetta perustellaan tieteellisesti? Millä eri tavoilla tuohon ihanteeseen pyritään pääsemään? Millaista kritiikkiä yksin nukkumisen ihannetta vastaan on esitetty eri lähteissä? Yksin nukkumisen lyhyt historia Lasten ja naisten historia ei ole ollut miesvoittoisen historiantutkijajoukon ykkösaiheita menneinä vuosikymmeninä ja tiedot eri aikakausien vauvan- ja lastenhoitotavoista perustuvat paljolti suulliseen perimään, kaunokirjallisuuteen sekä joihinkin terveysviranomaisten toiminnasta jääneisiin kirjallisiin lähteisiin. Yleisen sosiaalihistoriallisen tiedon pohjalta voi kuitenkin turvallisesti sanoa, ettei ennen 1900-luvun jälkipuoliskoa Euroopassa tai Suomessa ole suurimmalla osalla kansaa ollut mahdollisuutta nukuttaa vauvaa omassa huoneessa. Asumukset eivät yksinkertaisesti ole olleet tarpeeksi suuria kuin rikkaimmalla väestönosalla. Teollistumisen ja elintason yleisen nousun myötä viime vuosikymmeninä on kuitenkin asukaskohtainen neliömäärä noussut suuresti ja nykyään useimmilla suomalaisperheillä on halutessaan mahdollisuus järjestää vauva nukkumaan eri huoneeseen kuin vanhemmat. Suuret talot ja asunnot ovat kulttuurimme ihanne ja yleisen elintason noustessa erillisistä lastenhuoneista on tullut varakkaammilta vähävaraisemmille matkittu tapa. Perinne omasta sängystä lienee kuitenkin paljon erillistä lastenhuonetta pidempi. Suomessa on jo ainakin 1800-luvulta asti veistetty puusta lastenkehtoja ja pinnasängyt ovat yleistyneet viimeistään 1950-luvulta lähtien niin, että niitä nykyään valtavirran kulttuurissa pidetään välttämättömänä vauvatarvikkeena. Vielä 1900-luvun alussa rahvas nukkui usein lattianrajassa ja vauvoja on varmaankin pyritty suojelemaan kylmältä kehtojen avulla. Kehdon keinuttaminen on ollut myös yleisesti tunnettu vauvojen rauhoittamiskeino. Vauvansänkyjä koskee tietysti sama kuin lastenhuoneita: on vaatinut taloudellisia resursseja ja käsityötaitoa ostaa tai tehdä vauvalle sänky, ja tapa on matkittu vuosisatojen varrella rikkailta köyhille. Yksi esitetty selitys vauvojen nukuttamisesta omaan sänkyyn liittyy lapsien tukehtumiskuolemiin vanhempien kanssa samassa sängyssä nukkuessa. 1800-luvulla eri puolilla Eurooppaa ja Yhdysvalloissa tuli voimaan kieltoja vauvojen nukuttamisesta perhepedissä. Taustasyynä oli se, että köyhissä, monilapsisissa perheissä nähtävästi ei-toivotuista ylimääräisistä suista hankkiuduttiin epätoivoisena eroon jopa lapsenmurhalla ja yleinen tekosyy tälle oli lapsen tukehtuminen vanhemman kierähdettyä hänen päälleen. Tämä pelko vauvojen tukehtumisesta on välittynyt nykypäivään saakka, ja sen riskin poistamiseksi pitääkin perhepedissä aina noudattaa tiettyjä turvallisuussääntöjä. Miksi vauvan pitäisi nukkua yksin? Nykypäivänä harvoin kuulee vauvojen yksin nukuttamista perusteltavan perinteellä tai sillä, että on hienoa kun on varaa sänkyyn tai lastenhuoneeseen. Sen sijaan lapsiin erikoistuneita neurologeja myöten on perusteltu yksin nukkumista monenlaisin perheen ja vauvan hyvinvointiin liittyvin seikoin. Useimmiten suosituksissa ja ohjeissa kylläkin keskitytään vain siihen, miten vauvan saa nukkumaan yksin. Tässä kuitenkin joitakin perusteluja, miksi vauvan yksin nukkuminen olisi hyväksi (mm. Semperin vauvanruokamainoksen suomalaisen asiantuntijan mukaan): vauvan oletetaan nukkuvan parhaiten kuin aikuinen: hämärässä, hiljaisessa huoneessa vauvalle ajatellaan olevan pelottavaa herätä eri paikasta kuin mihin nukahti (esim. sylistä sänkyyn) vauvan ajatellaan nukkuvan nopeammin pidempiä unijaksoja ilman yösyöttöjä vauvalle ajatellaan kehittyvän pitkällä tähtäimellä parempi nukahtamisrutiini eli terveemmät uniassosiaatiot Hyvin usein äitien välisessä keskustelussa vauvaan liittyvien perustelujen sijaan kuulee vanhempiin liittyviä perusteluja: vanhemmat saavat nukuttua paremmin, vanhempien vuode halutaan varata parisuhteelle ja seksielämän ajatellaan olevan parempaa vauvan nukkuessa toisaalla. Yksin nukkumista ihannoivissa unikoulutusyhteyksissä pidetään yleensä ei-toivottavana tai jopa haitallisena vauvojen nukuttamista imettäessä, syliin tai aikuisen viereen. Perusteluna näkee usein muun muassa sen, että vauvalle kehittyy tästä väärä uniassosiaatio, josta hänet on myöhemmin vaikea opettaa eroon. Äitien katsotaan myös joutuvan sitomaan itseään liikaa vauvoihin näin nukuttamalla ja nukkuen sekä uskotaan äitien unenlaadun olevan heikompaa vauvan vieressä nukkuessa. Miten ihanteeseen yksin nukkuvista vauvoista kehotetaan pyrkimään? Unikoulu oli 1990-luvun vauvanhoidon trendisana suomessa. Nyttemmin termistä on tullut kaksijakoisia tunteita herättävä, ja nykyään näkee enemmän termiä uniassosiaatio. Molempia termejä käyttävä vauvakoulutus kuitenkin pyrkii samaan: mahdollisimman varhain yksin omassa sängyssä nukkuviin vauvoihin. Pyrkimyksenä on myös se, että vauva oppii nukahtamaan ja nukkumaan ilman toisen ihmisen jatkuvaa läsnäoloa. Unikouluja on nykyään monenlaisia, mutta alun perin termillä tarkoitettiin hieman toisistaan eroavia tekniikoita, joita yhdisti vauvan yksin nukkumaan laittaminen ja itkun sietäminen. Alkuperäiset unikoulut perustuivat 18001900-lukujen vanhempiin käsityksiin itkusta vauvojen keuhkoja vahvistavana ja itsenäistymistä edistävänä asiana, joka ei ole haitaksi vauvojen kehitykselle. Vauvat siis kehotettiin yksinkertaisesti jättämään yksin nukkumaan, kunnes he itsekseen nukahtivat. Ilta toisensa perään itkujakso lyheni, kunnes vauvat nukahtivat itkutta. Nämä pitkien, lohduttamatta jätettyjen itkujaksojen unikoulut on tänä päivänä poistettu suosituksista, ja niiden sijaan suositellaan unikoulutustekniikoita, joissa vauva joko otetaan syliin tai häntä silitetään hänen itkiessään ja hänet jätetään uudestaan yksin nukahtamaan hänen rauhoituttuaan. Unikouluille myös annetaan vaihtelevia suositusminimi-ikärajoja. Mitä vasta-argumentteja ja kritiikkiä yksin nukkumisen ihanteelle ja unikouluille on esitetty? Yksin nukkumista vastaan esitetyt argumentit vaihtelevat sen mukaan, mitä tieteen-alaa väitteen esittäjä edustaa. Evoluutiobiologian tai kulttuuriantropologian näkökulmasta ei pidetä uskottavana käytäntöä, joka perustuu vain muutaman vuosikymmenen tai korkeintaan parin vuosisadan kokemukseen yhdessä kulttuurissa. Ihmislajin historia ja geeniemme evoluutio on miljoonien vuosien mittainen ja koko tuon ajan vauvat ovat nukkuneet äitiensä välittömässä läheisyydessä. Kuten Smallin kirjassa tuodaan esille, vauvojen geenit eivät siis ole voineet vielä ehtiä sopeutua tähän uuteen ihanteeseen eikä se siksi ole heidän kehitykselleen ihanteellista. Vauvat odottavat syntyvänsä kivi-kautiseen keräilijä-metsästäjäkulttuuriiin ja heitä ohjaavat siksi vaistot, jotka kehottavat pitämään äidin lähellä, jotta ravintoa riittää, lauma ei jätä eivätkä vaarat luonnossa vainoa. On jopa kyseenalaistettu, kuuluuko ihmisaikuistenkaan nukkua vain yhdessä jaksossa koko vuorokauden unensa ja esitetty teoria ihmislajista luontaisesti kaksi unijaksoa päivässä nukkuvana. Lääketieteen ja neurologian näkökulmasta pidetään äärimmäisen tarpeellisena, että vauva nukkuu paljon ja erityisesti on paljon aikuista enemmän REM- eli vilkeunessa. Kuten Searsien kirjassa tuodaan esille, vastasyntyneen elimistö ei vielä tunne yön ja päivän eroa ja vauvojen unisyklit ovat paljon aikuista lyhyempiä ja sisältävät siksi enemmän REM-unta. Tämän katsotaan olevan vauvan aivojen kehityksen ja oppimisen kannalta edistyksellistä. Vauvoilla on myös varsin pikkuruiset mahalaukut, noin heidän nyrkkinsä kokoiset, ja he siksi tarvitsevat ravintoa vähän kerrallaan ja usein. Kestää siis kauan, ennen kuin vauvat pystyvät syömään päiväsaikaan riittävästi ravintoa ja he voivat jättää yösyötöt kokonaan pois. Mikseivät vauvat sitten voisi saada tarvitsemaansa unta yksin nukkuen? Yleisimmin viitattu vauvojen ja äitien unesta laboratorio-olosuhteissa tehty tutkimus on James McKennan kolmen tutkimuksen sarja 19801990-luvuilla. Noiden tutkimusten loppupäätelmänä oli selvä ero yksin ja äitinsä kanssa nukkuvien vauvojen unenlaadun välillä: äitinsä kanssa nukkuvien vauvojen elintoiminnot olivat tasaisempia, hengi-tyskatkoksia oli vähemmän ja he pysyivät tasaisemmin unessa, koska saivat hoivaa ja imetystä nopeammin ja heräämättä missään vaiheessa täysin. Laboratoriotutkimukset myös osoittivat äitien olevan unissaan täysin tietoisia vauvoistaan eikä yksikään äiti ollut lähelläkään kierähtää vauvansa päälle. Äidin ja vauvan unisyklit vaikuttivat synkronoiduilta niin, että molempien uni keveni yhtä aikaa imetystä varten ja syveni taas niiden aikana ja jälkeen. Searsien kirjassa myös kerrotaan kätkytkuolemien ja yksin nukkumisen välisestä tilastollisesta yhteydestä ja väitetään, että perhepedissä nukkuvilla vauvoilla on vähemmän kätkytkuolemia. Psykologit taas esittäisivät varoituksen sanan yksin nukuttamista ja unikouluja vastaan siksi, ettei vauvan ajatella vielä ymmärtävän olevansa erillinen ihminen ja siksi hän kokee suurta kauhua aina yksin jäädessään. Pahimmillaan itku-unikoulun ajatellaan tuottavan jopa minän hajoamiskokemuksen sekä totaalisen hylätyksi tulemisen ja arvottomuuden tunteen. Riippuu psykologista, kuinka pitkällisiä vaikutuksia ihmisen elämään näillä vauvaiän kokemuksilla ajatellaan olevan. Joka tapauksessa kiin-tymyssuhdeteorian valossa kiistetään yksin nukuttamisen vaikutus lapsuudessa: yksin nukkuneiden vauvojen ei uskota kasvavan reippaasti itse nukkumaan meneviksi taaperoiksi ja leikki-ikäisiksi. Sen sijaan painajaisia ja mörköjä näkevien, pimeää pelkäävien ja nukkumaanmenoa kaikin keinoin lykkäävien leikki-ikäisten ajatellaan saaneen pelkonsa nukahtamista ja nukkumista kohtaan nimenomaan vauvaiän kokemuksista. Searsit perustelevatkin perhepetiä ja hyvin hidasta, lapsentahtista omaan sänkyyn opettelua turvallisen ja positiivisen asenteen luomisella nukkumista kohtaan. Heillä on asiasta vertailevaa kokemusta: kolme ensimmäistä lastaan he nukuttivat tavanomaisesti yksin ja viisi viimeistä perhepedissä - heidän perhepetivauvansa olivat rohkeammin yksin nukkuvia leikki-ikäisiä. Lähteet: William ja Martha Sears: The Baby Sleep Book Jean Liedloff: The Continuum Consept Meredith F. Small: Our babies, Ourselves - how biology and culture shape the way we parent [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa ÄITI?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Kauanko sinulla säilyisi poikaystävä joka suuttuu kun et voi tavata häntä muutamaan päivään?
Tänään 12:35
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Katariina Sourin hyvä kirjoitus kohukirjan suomentajalle
Tänään 12:34
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Porissa soitettiin rumpuja
Tänään 11:50
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Ja niin jatkuu valehtelu: -Trump väitti Meksikon luvanneen sulkea rajansa – presidentti kiiruhti kiistämään tuon valheen. On se DT sekopää 😤
Tänään 11:27
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
5.
”Rahvas rakastaa äidinkieltään, esivalta ja eliitti näyttävät pirullista esimerkkiä kielenvaihdossa”
Tänään 11:24
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
6.
"Ter.roristijärjestö HAMASilla on ollut salaisia asevarastoja ympäri Eurooppaa – neljä epäiltyä pidätetty Saksassa ja Hollannissa"
Tänään 11:23
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Vasemmisto uhkaa mellakoilla itsenäisyyspäivänä, voidaanko sukupuolivähemmistöjen ja juutalaisten turvallisuus taata?
Tänään 11:09
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Relaatio 1070
Tänään 10:42
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
"Helsinkiläinen koulu jakoi äidinkielen tunnilla härskin seksikirjan oppilaille luettavaksi – ”Hinkkausseksiä”, ”Kuinka k****n saa syvälle suuhun”"
Started by vierailija
Maanantai klo 15:28
Luettu: 1K
Aihe vapaa
2.
Suomessako ei korruptiota? Opetushallitus tilaa kieltenopetusta käsittelevän selvityksen RKP-taustaiselta ajatushautomolta, ja yllätys yllätys...
Started by vierailija
Sunnuntai klo 23:37
Luettu: 767
Aihe vapaa
3.
Relaatio 1071
Started by vierailija
Tiistai klo 12:45
Luettu: 695
Aihe vapaa
4.
Kauppalehti: Pääkirjoitus - OrpoPurran arvonlisäverojen nosto on osoittautumassa virheeksi
Started by vierailija
Sunnuntai klo 22:58
Luettu: 649
Aihe vapaa
5.
”Ilkeät kielet kertovat, ettei Sanna Marin muun muassa tervehtinyt loppuaikoinaan kollegoitaan eduskunnassa.” -No nehän on rehellisiä, ei ilkeitä!
Started by vierailija
Maanantai klo 11:57
Luettu: 560
Aihe vapaa
6.
Ärsyttää naapurien välinpitämättömyys
Started by viisikymppinen isoäiti
Maanantai klo 09:55
Luettu: 480
Aihe vapaa
7.
Yhteys poliisiin tai lääkärille? Sillä vastuunkantajana on ikävä tehtävä: Tuntemani iäkäs autoilija on vaaraksi liikenteessä itselle ja monille muille
Started by vierailija
Sunnuntai klo 20:25
Luettu: 479
Aihe vapaa
8.
Miksi Euroopan pitäisi rahoittaa Ukrainan sotimista?
Started by vierailija
Sunnuntai klo 10:16
Luettu: 478
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Banaania kurkkuun ja porkkanaa peppuun – Miksi koulu tyrkyttää tällaista saastaa 12-vuotiaille?
Latest: vierailija
5 min sitten
Aihe vapaa
2.
Helsingin seurakunnan joulukalenteri
Latest: vierailija
13 min sitten
Aihe vapaa
3.
Katariina Sourin hyvä kirjoitus kohukirjan suomentajalle
Latest: vierailija
15 min sitten
Aihe vapaa
4.
Vauvat Aihe vapaa -keskustelun venäjäfobia. Yksikin sana Venäjän hyökkäyksen etenemisestä ja pamahtaa bannit.
Latest: vierailija
16 min sitten
Aihe vapaa
5.
Tutkimus kertoo suomenkielisten oppilaiden olevan osaavampia kuin muita kieliä puhuvat oppilaat
Latest: vierailija
17 min sitten
Aihe vapaa
6.
Mamupojat aiheuttavat suurta huolta kouluissa
Latest: vierailija
18 min sitten
Aihe vapaa
7.
Valtiovarainministeri Riikka Purra: "Tosiasiat on nyt kohdattava – ”Elintaso perustuu valheelle ja velalle, ja sen maksun aika on tulossa”"
Latest: Johnny Appleseed
20 min sitten
Aihe vapaa
8.
Relaatio 1070
Latest: Loriel
21 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Aihe vapaa
Pystyisitkö tekemään 2,5v lapsellesi näin?
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu
