Puutunkohan liikaa nuoren parin elämään?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Marilii"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"Marilii"

Vieras
Eilen vauva oli hoidossa miniän lääkärikäynnin ajan (jo 3. lekurikäynti). Tyttö oli niin väsyneen näköinen ja suurinpiirtein pidätteli itkuaan imettäessään vauvaa, kun ei ole saanut nukutuksi. Hänellä on penisilliiniallergia ja siksi tauti vaan pitkittyy.. luulisin.

Tänään heillä on kihlajaisvuosipäivä ja ohjeistin poikaani ostamaan edes kukkia, kun tiesin miniäni eilen kipeänäkin menneen kauppaan hakemaan pojalleni jonkun lahjan.

Siispä tein ison köntin lihamureketta uuniin (siellä se kypsyy) ja ajattelin näin helpottaa edes ruuanlaittoa. Enempää en puutu elämäänsä. Toki vauvaa hoitaisin vaan tuo pikkutyttö ei suostu juomaan pullosta maitoa.
 
Et mun mielestäni, ellet ole joka paikassa kerta suuna päänä kertomassa miten pitää tehdä.

Mitähän miniänplanttu tykkäis jos sä kysäisisit ihan ohimennen että onko kovin väsynyt? Antaako vauva nukkua? Varovasti ehdottaisit että vois tulla päikkäreille vaikka teille ja sä kävisit vaikka vaunuttelemassa vauvan kanssa sillä aikaa?
 
E puutu mielestäni, varmaan ovat kiitollisia ja iloisia avusta. Mutta älä ala tuppaamaan liikaa kuitenkaan. Kunhan tietävät että apua on saatavilla, jos sitä tarvitsevat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree;21951798:
Et mun mielestäni, ellet ole joka paikassa kerta suuna päänä kertomassa miten pitää tehdä.

Mitähän miniänplanttu tykkäis jos sä kysäisisit ihan ohimennen että onko kovin väsynyt? Antaako vauva nukkua? Varovasti ehdottaisit että vois tulla päikkäreille vaikka teille ja sä kävisit vaikka vaunuttelemassa vauvan kanssa sillä aikaa?

juuri näin! päikkärit tai jopa yökyläily antaa voimia väsyneelle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree;21951798:
Et mun mielestäni, ellet ole joka paikassa kerta suuna päänä kertomassa miten pitää tehdä.

Mitähän miniänplanttu tykkäis jos sä kysäisisit ihan ohimennen että onko kovin väsynyt? Antaako vauva nukkua? Varovasti ehdottaisit että vois tulla päikkäreille vaikka teille ja sä kävisit vaikka vaunuttelemassa vauvan kanssa sillä aikaa?

Peesailen äreetä. :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree;21951798:
Et mun mielestäni, ellet ole joka paikassa kerta suuna päänä kertomassa miten pitää tehdä.

Mitähän miniänplanttu tykkäis jos sä kysäisisit ihan ohimennen että onko kovin väsynyt? Antaako vauva nukkua? Varovasti ehdottaisit että vois tulla päikkäreille vaikka teille ja sä kävisit vaikka vaunuttelemassa vauvan kanssa sillä aikaa?
Väsynythän tuo on ja paljon jutellaankin. Vaavi heräilee usein yöllä ja kysyinkin, että kerro ihmeessä, kuinka voisin auttaa. Hän vaan on niin takertunut siihen vauvaan, että enpä tiedä, miten asiaa helpottaisin.
 
Hyvä lukea kommenttejanne. Olen samassa tilanteessa, lapsenlapsi on onneksi jo vuoden ikäinen. Olen aina tarvittaessa kun heille on sopinut tullut ulkoiluttamaan ja tekemään jotain pientä. Ollaan myös lahjoitettu kroonisesta univelasta kärsiville vanhemmille hotelliöitä niin että me isovanhemmat ollaan menty heille kotiin hoitamaan ja he ovat saaneet nukkua edes joskus niin kauan kuin nukuttaa. Ja voineet nauttia valmiin aamiaisen kaikessa rauhassa hotellissa.

Lapsiperheiden suuri riski on vanhempien jatkuva univelka ja väsymys. Pitäisi olal enemmän tukea tässä vaihessa jolloin se voi estää suurempien ongelmien syntymisen.

Olen kyllä samaa mieltä myös siitä että pitää ehdottomasti varoa tuputtamastsa apua liikaa eikä pidä tuppautua lastensa elämään. jokaisella sukupolvella pitää olla oma elämänsä myös ja oikeus rauhaan ja yksityisyyteen. Mutt akun välit ovat hyvät ja suorat että asioista puhutaan, kaikki sujuu kohtalaisen kivasti. ja mikään muu asia ei ole samaa kuin onni saada olla lapsenlasten seurassa. :-)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree;21951798:
Et mun mielestäni, ellet ole joka paikassa kerta suuna päänä kertomassa miten pitää tehdä.

Mitähän miniänplanttu tykkäis jos sä kysäisisit ihan ohimennen että onko kovin väsynyt? Antaako vauva nukkua? Varovasti ehdottaisit että vois tulla päikkäreille vaikka teille ja sä kävisit vaikka vaunuttelemassa vauvan kanssa sillä aikaa?
Väsynythän tuo on ja paljon jutellaankin. Vaavi heräilee usein yöllä ja kysyinkin, että kerro ihmeessä, kuinka voisin auttaa. Hän vaan on niin takertunut siihen vauvaan, että enpä tiedä, miten asiaa helpottaisin.

Tähänhän voi kirjoitella ummet ja lammet, koska vastauksen näkyminen kestää.... nyt jo 5 min.
 
Oispa tuollainen anoppi.

Omakin anoppi on kiva, mutta mitään tällaista konkreettista apua hänestä ei ole ollut, kuten ei omasta äidistänikään, vaikka olisin ollut miten kuolemanväsynyt. Avioliittomme onkin siis ihan finaalissa.
 
Mun silmään pisti tuo "on niin takertunut vauvaan". Vähän ikävästi sanottu. Ymmärrän kyllä, että haluat auttaa, mutta ymmärräthän säkin, että miniä tekee parhaansa ja haluaa tehdä kaikkensa pikkuisensa hyvinvoinnin eteen. Eli älä nyt hänelle ainakaan möläytä mistään takertumisista mitään.
 
Joku tuolla kommentoi että kyllä vauva imee pullosta jos nälkä on. Älä vaan mene tätä neuvoa antamaan. Itselläni on poika joka vauvana ei suostunut juomaan pullosta. Äitini kyllä koitti että pääsisin vähän tuulettumaan mutta voi kyllä hänen oli soitettava perään kun vauvalla oli ruoka-aika, poika vaan huusi ja huusi kun yritti tuttipullosta juottaa..
 
[QUOTE="Mii";21951978]Mun silmään pisti tuo "on niin takertunut vauvaan". Vähän ikävästi sanottu. Ymmärrän kyllä, että haluat auttaa, mutta ymmärräthän säkin, että miniä tekee parhaansa ja haluaa tehdä kaikkensa pikkuisensa hyvinvoinnin eteen. Eli älä nyt hänelle ainakaan möläytä mistään takertumisista mitään.[/QUOTE]
No sanoin kyllä vähän väärin. Tarkoitin ihan positiivisessa mielessä. Jotenkin vaan tuntuu, että he molemmat tarvitsivat jotain pientä piristystä elämäänsä. En vaan tiedä, miten se toteutetaan.

Poikani on onneksi semmoisessa työssä, että pääsee menemään jokaiselle neuvolakäynnille.
Näitäkin isiä on harvassa. Siitä olen ylpeä.
 
[QUOTE="Mii";21951978]Mun silmään pisti tuo "on niin takertunut vauvaan". Vähän ikävästi sanottu. Ymmärrän kyllä, että haluat auttaa, mutta ymmärräthän säkin, että miniä tekee parhaansa ja haluaa tehdä kaikkensa pikkuisensa hyvinvoinnin eteen. Eli älä nyt hänelle ainakaan möläytä mistään takertumisista mitään.[/QUOTE]
No sanoin kyllä vähän väärin. Tarkoitin ihan positiivisessa mielessä. Jotenkin vaan tuntuu, että he molemmat tarvitsisivat jotain pientä piristystä elämäänsä. En vaan tiedä, miten se toteutetaan.

Poikani on onneksi semmoisessa työssä, että pääsee menemään jokaiselle neuvolakäynnille.
Näitäkin isiä on harvassa. Siitä olen ylpeä.
 
Ostin kaappiin vauvan survival-paketin: Tuttelia, Muksu-velliä, tuttipullon ja tutin, jos vaikka joskus onnaiskin. Mitään en kuitenkaan anna vauvalle puhumatta äitinsä kanssa ensin. Toisin kuin oma mummoni; juotti pojalle kermaa, kun hänen mielestään poika oli ruipelo! Ja kuvissa on Michelinukko. :D
 

Yhteistyössä