puolison harrastus, mikä olis teillä se raja et alkaisitte puuttua asiaan?

Liikunta on harrastus, minkä rajoittamiseen puuttuminen pitäisi olla tarkoin harkittua. Jos urheilee tosissaan niin puolison puuttuminen rajottavassa mielessä alkaa olemaan aika itsekästä. Eri asia jonkun tietokone pelien pelaamisen kanssa mikä ei muuta tee kuin rappeuttaa pääkoppaa ja kroppaa.

 

No senpä takia se puoliso valitaankin soveltuvuuden mukaan. On erittäin järkevää pitää sopivana harrastusmääränä sitä, että molemmille jää yhtäläisesti aikaa harrastaa ja vielä sitä yhteistäkin aikaa. Jos vaimosi haluaisi myös harrastaa 4:nä iltana viikossa, kuka lapsenne sitten hoitaisi? Tuo kaksi iltaa viikossa on ihan järkevä, mutta kyllä mullakin tulisi seinä vastaan, jos mies vielä useammin olisi säännöllisissä menoissa. Satunnaiset menot sitten asia erikseen ja sovitaan yhdessä.

Tämän perusteella sun tai kenenkään muunkaan joka "halua viettää aikaa kumppanin kanssa", ei ole mahdollista harrastaa mitään aktiivisesti? Millaisia harrastuksia luulet olevan? Meneekö niissä aina aikaa koko ilta? Eikö pariskunnalla ole yhteistä aikaa aamuisin, töiden jälkeen, iltaisin ja öisin?
Urheilu varsinkin on niin terveellinen harrastus, että katsoisin vähän peiliin jos aikoisin kumppanilta sitä rajoittaa.

 

Mies harrastaa 3-4 pvänä viikossa, minkä lisäksi näkee kavereitaan viikottain.
Mies sanoo että minulla on yhtälainen oikeus harrastaa, mutta jos kummallakin vanhemmalla on menoja vähintään 4 pvänä viikossa niin missä vaiheessa sitä ollaan perheen kanssa?
Mies ei tätä ymmärrä vaan sanoo että jäähän siinä aikaa, itse olen vähän eri mieltä..

 

Tämän perusteella sun tai kenenkään muunkaan joka "halua viettää aikaa kumppanin kanssa", ei ole mahdollista harrastaa mitään aktiivisesti? Millaisia harrastuksia luulet olevan? Meneekö niissä aina aikaa koko ilta? Eikö pariskunnalla ole yhteistä aikaa aamuisin, töiden jälkeen, iltaisin ja öisin?
Urheilu varsinkin on niin terveellinen harrastus, että katsoisin vähän peiliin jos aikoisin kumppanilta sitä rajoittaa.

Mun mies harrastaa viidesti viikossa. Hoitaa harrastuksensa ennenkin muu perhe on edes herännyt. Lapsiperheissä viisi iltaa viikossa, duunipäivän jälkeen on aika paljon. Ei siinä jää paljoa aikaa perheelle.
Kun niitä lapsia tekee,niin niiden kanssa olis hyvä viettää aikaakin. Onneksi mun mies on niin fiksu, että ymmärtää sen sanomattakin. Ymmärrän myös sen, että sinun on vaikea käsittää miksi kukaan luopuisi mistään minkään takia.
Lapsiperheissä tupakkaan olla aika väsyneitä iltaisin, öisin on ihan hyvä nukkua ja aamuisin herätään seiskalta.

 

Mun mies harrastaa viidesti viikossa. Hoitaa harrastuksensa ennenkin muu perhe on edes herännyt. Lapsiperheissä viisi iltaa viikossa, duunipäivän jälkeen on aika paljon. Ei siinä jää paljoa aikaa perheelle.
Kun niitä lapsia tekee,niin niiden kanssa olis hyvä viettää aikaakin. Onneksi mun mies on niin fiksu, että ymmärtää sen sanomattakin. Ymmärrän myös sen, että sinun on vaikea käsittää miksi kukaan luopuisi mistään minkään takia.
Lapsiperheissä tupakkaan olla aika väsyneitä iltaisin, öisin on ihan hyvä nukkua ja aamuisin herätään seiskalta.

Mahtavaa, mies saa harrastaa kunhan siitä ei kukaan tiedä eikä keneltäkään ole pois. "mies hoitaa harrasteensa kun muut nukkuvat" vuhuu!!!

Ei oikeesti, ei harrasteissa mene koko iltaa ja jokaisessa viikossa on myös viikonloppu.
Hoitaako teille lapsetkin kaverien kanssa olon pois alta aamuyöstä jotta voitte olla joka päivä 16-22 kotona perheenä yhdessä?

 

Tämän perusteella sun tai kenenkään muunkaan joka "halua viettää aikaa kumppanin kanssa", ei ole mahdollista harrastaa mitään aktiivisesti? Millaisia harrastuksia luulet olevan? Meneekö niissä aina aikaa koko ilta? Eikö pariskunnalla ole yhteistä aikaa aamuisin, töiden jälkeen, iltaisin ja öisin?
Urheilu varsinkin on niin terveellinen harrastus, että katsoisin vähän peiliin jos aikoisin kumppanilta sitä rajoittaa.

Ihan oikein tulkitsit. Silloin kun lapset on pieniä, jos halutaan olla tasapuolisia, niin kyllä ne omat harrastukset silloin jää sivuun. Jos mä miettisin millaista tämä arki olisi, jos kumppanini käyttäisi omiin harrastuksiinsa kolmena tai useampana iltana viikossa muutamankin tunnin siitä ajasta, jonka hän nyt on kotona, niin ei kyllä sopisi. Jos taas mies lähtisi vaikka juoksulenkille sitten kun lapsi on mennyt nukkumaan, ei siinä olisi mitään vikaa. Kuten joku tuolla aiemmin totesikin onneksi olen valinnut puolison, joka ymmärtää priorisoida perhettään. Valintakysymyksiähän nämä kaikki on.

 

Ehkä 30 tuntia viikossa alkaisi jo vaikuttaa suhteeseen kielteisesti.

 

Mieheni harrasti 4-6 iltaa viikossa ja oli matseissa ja turnauksissa usein viikonloput. Puhumattakaan joukkueen jatkuvasti järjestetyissä saunailloissa ja ties missä voiton tai häviön juhlissa...Olin aina yksin.

 

Kaksi iltaa viikossa olis varmaan ihan ok ja silloinkaan ei sais mennä koko iltaa! Ihan hyvä idea käydä salilla joko aamulla tai sitten niin myöhään illalla, että pikkulapset on jo nukkumassa. Pikkulapset kaipaa vanhemman huomiota paljon pitkän hoitopäivän jälkeen. Jos toinen tekee ruokaa ja siivoaa, niin toinen voisi touhuta lasten kanssa.

Tämä riippuu minusta ihan siitä mikä tilanne perheessä on. Jos on vauva tai pieniä lapsia, jotka tarvitsee jatkuvaa hoitoa ja valvontaa niin silloin niitä omia menoja on yleensä pakko vähän rajoittaa. Koska jomman kumman on oltava koko ajan lasten kanssa ja sen lisäksi tarvitsee niitä omia lepohetkiä ihan jokainen... Kotitöitäkin tuppaa olemaan paljon, kun lapsista ei ole ainakaan yhtään apua.

Itse en jaksaisi joka ilta urheilevaa miestä - varsinkaan jos kyse on jostain tuntien treeneistä ja peleistä... En jaksaisi pyörittää kotia yksin kaiket illat.

Meillä liikunta on tällä hetkellä lähinnä koiran lenkitystä vuorotellen aamuin illoin. Itse käyn kerran viikossa joogassa. Mies käy satunnaisesti puuhaamassa jotain kavereidensa kanssa.

 

En kovin kauaa katselisi sitä että harrastuksen takia ei olisi ollenkaan kotona. Tai siis että käväisisi töiden jälkeen äkkiä syömässä ja tulisi kotiin taas vasta kun lapset jo nukkuu.
Tai jos aatellaan meidän tilanteeseen tarkemmin, niin se että jos harrastuksessa pitäisi kulkea kaikkina päivinä kun on kotona niin olisi liikaa. Mies kun tekee reissutyötä, niin että on 3päivää viikosta pois kotoa, ja sen päälle tekee 2-4päivää kotona töitä niin ei tulisi mitään jos kävisi harrastamassa 4päivänä viikossa.

 

Minulle riittää, että saamme sovittua lasten viemiset ja hakemiset ja sovitettua harrastukset limittäin ja molemmilla on tasapuolinen mahdollisuus harrastaa. Eli harrastaa voi aika monena päivänä, mutta koko iltaa ei saa mennä jatkuvasti, vaan joko harrastukseen menee heti töiden jälkeen tai vasta myöhemmin illalla. Meillä molemmat harrastavat noin liikuntaa 4-5 krt viikossa, mikä toimii kun pääasiassa ovat yksilölajeja, joiden ajankohtaan voi vaikuttaa. Mutta siihen kun vielä lisätään kolmen lapsen harrastukset ja niihin kuskailu, sekä erilaiset vanhempainyhdistykset, luokkatoimikunnat jne. niin perheen yhteistä aikaa ei todellakaan viikolla ole. Itse näen kuitenkin liikunnan niin välttämättömänä vastapainona toimistotyölle, että tämän kanssa eletään. Vanhemmilla yhteistä aikaa iltaisin kympin aikoihin. Viikonloppuisin ehditään kyllä yhdessäkin mennä välillä.

 

Mahtavaa, mies saa harrastaa kunhan siitä ei kukaan tiedä eikä keneltäkään ole pois. "mies hoitaa harrasteensa kun muut nukkuvat" vuhuu!!!

Ei oikeesti, ei harrasteissa mene koko iltaa ja jokaisessa viikossa on myös viikonloppu.
Hoitaako teille lapsetkin kaverien kanssa olon pois alta aamuyöstä jotta voitte olla joka päivä 16-22 kotona perheenä yhdessä?

Me olemme kotona arkisin noin klo 16.30. Lapset käyvät nukkumaan klo 19.30. Mies kävi yhteen aikaan kolmesti viikossa treeneissä. Kyllä se vähän kyrsi, miestäkin, koska hän ei ehtinyt pahemmin nähdä lapsia, kun treenit alkoivat 17.30 tai 18.00.

Tätä nykyä hoidamme harrastuksemme niin, että niihin käytetty aika ei ole pois perheen yhteisestä ajasta.

 

Riippuu vähän siitä, mitä harrastaa. Hyviksi harrastuksiksi lasken esim. ulkoilun, urheilun, pihatyöt, musiikin soittamisen, teatterin tms. Esim. pari - kolme iltaa viikossa vielä OK.

Sen sijaan tällaiset turhanpäiväiset ajanvietteet kuten nettipelaaminen, shoppailu tms niin en hyväksy kuin ehkä pari kertaa kuukaudessa.

 

Jos urheilee tosissaan niin puolison puuttuminen rajottavassa mielessä alkaa olemaan aika itsekästä.

Jos ei-ammattiurheilija urheilee tosissaan viitenä kuutena iltana viikossa lasten ja puolison odotellessa kotona, niin se alkaa olemaan tosi itsekästä. Silloin oma napa on perhettä tärkeämpi.

Monelle Pertti Perusinsinöörille luulisi riittävän vähemmän tavoitteellinen kunnon ylläpito niinä vuosina, kun lapset kaipaavat kotona seuraa. Ne kultamitalit olisi pitänyt ansaita jo nuorempana. Pakoa arjesta ja perhe-elämästä joku kuntosalilla asuminen tai kaiket illat sählymaila kädessä juokseminen.