" Kuljetin bussia sinistä ja kaverit alkoi inistä..." näin alkoi Simo Salmisen esittämä riipaisevan karmiva laulu. Itse en aivan niin rämäpäinen ole, enkä ole kannoilleni sinivilkkuja saanut. Keski-ikäinen rauhallisuus olen bussin ohjaimissa.
Aamuvarhaisella lähdin varikolta linjan päätepysäkille, josta olisi aamun ensimmäinen vuoro vietävä keskustaan. Varikolta lähdettyäni oli heti ensimmäisellä pysäkillä kättään huitova neitonen. En ollut vielä virallisella vuorolla, mutta päätin pysähtyä ja kuulostella mikä nuoren murheena oli. Pysähdyin ja avasin etuoven punaisen, pilvimäisen tukan omaavan tytön kohdalle. Tukka oli juuri niitä harvinaisuuksia, joiden väri oli luonnollinen ja aito, eikä kemiallisilla aineilla aikaansaatu. Sen kyllä tuntee. Kalpeahko iho oli sileä ja raikas. Pisamia somasti nenänpielissä ja nenällä, sekä hiukan poskillakin. Suu aukesi ujoon hymyyn ja valkoiset hampaat välähtivät. Etuhampaitten välissä aivan hurmaava pieni rakonen. Silmistä vilkkui sinistä ja vihreää ja tummennetut ripset olivat kauniisti ylöspäin kaarella, samoin kulmakarvojen kaari oli kuin hämmästyneellä. Kevyellä ehostuksella korostettu. Kauniit kasvot.
Heinäkuu kun oli, niin vaatetus oli kevyttä, mutta asiallista. Kylläkin hieman rohkeaa, mutta minun ikäiselle mielenkiintoinen ja silmille sitä ruokaa.
" Hei, saanks mä tulla kyytiin? Mä asun just siellä mihin olet numeron mukaan menossakin. Tiedän, ettet ole vielä oikeesti töissä, tai kai töissä, mutta et vuorolla. Oltiin kavereitten kanssa vähän tuolla rannoilla ja nyt pitäisi päästä kotiin."
" No tule sisään, pääset kotiin, ja nukkumaan."
" Oi kiitos, kyllä mä sut tunnen. Olen ollut monta kertaa kyydissä kun olet ollut töissä."
" Kyllä sinäkin olet mieleeni jäänyt, on niin hienot hiukset."
" Ääh, vois ne olla toisenkinlaiset."
Tyttö nousi bussiin. Miniä minimpi farkkuhame kiristyi kun punapää astui sisään (bussi ei ollut niitä uudempia matalalattiaisia, vaan vanhempi varabussi), vihertävät pikkarit vilahtivat ja tukitangosta otetta pitävän käsivarren kainaloaukosta näkyi kappale nuorta, kartionmuotoista rintaa. Käsivarsillakin oli muutama pisama.
" Maksanko mä? On mulla kortti."
" Ei se kone ole edes vielä päällä, anna vaan olla."
" Kiitti," sanoi tyttö ja istahti penkille heti oven viereen.
Pienen laukkunsa tyttö asetti viereensä ja nojasi itseään rennosti selkänojaan. Urheilullisuudesta kertoi tytön kauniin jäntevät reidet, jotka paljaana värähtelivät matkan tärinässä ja olivat hiukan erillään toisistaan. Välistä pilkisti pikkareiden vihreä kangas. Paljaissa jaloissa oli keveät sandaalit joista kurkisti vihreäkyntiset varpaat. Hihaton paitapusero oli samaa sävyä mitä pikkarit farkkuhameen alla. Hiha-aukot olivat aika avarat ja joista saattoi nähdä vaikka mitä. Edessä napitus, joka ei sekään ollut napitettuna ylös leukaan, vaan antoi kurkisteluun houkuttelevan näkymän. Paidan piilossa oli pienet pystypäiset rinnat.
" Siellä olikin lämmin yö rannalla juhlia. Uimarannallako olitte," kysyin.
" Ei, siinä vierellä kalliolla, missä on sitä metikköäkin."
" Kummasti ne rannat vaan vetää puoleensa. Minäkin, joskus 25 vuotta sitten touhuttiin ihan samaa kavereitten kanssa."
" On siellä ihanaa, nyt kun on näin lämmintäkin ja valoisaa vielä."
" Ette tainneet paljoa siideriä maistella, kun noin terveen näköisenä olet?"
" En mä paljoa viitsi koskaan ottaa. Kyllä jotkut oli aika veke nyt aamulla, mutta ei kaikki"
" Varmaan, ihan niinkuin ennenkin. Mutta mikä sun nimesi muuten on?"
" Hertta, se on ihan kauhee ja siksi mua pitää kutsua Heraksi. Hera on muinaiskreikkalainen rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatar. Zeuksen vaimo ja sisar. Vähä omituista. Ja minä miellän Heran punatukkaiseksi," näin opetti tyttö minua, "ja onhan se hera jotain muutakin, piimää tai jotain."
" Hyvä nimi sinulla on se alkuperänenkin kuules Hera. Minä olen vaan Matti. Kutsua saa vaikka miksi."
" Sä olet Matti aika kiva kuski, kun juttelet näin. Ei kaikki semmoisia ole. Yks venäläinen kyllä juttelee, sillai kivasti puhuu. Olet sä naimisissa tai jotain?"
" Olen naimisissa joo, ja lapsiakin on, kaksoset. Taitavat olla juuri sinun ikäisiä."
" Ai, tyttöjä vai poikia? Mä olen juuri täyttänyt kahdeksantoista."
" Meidän kaksoset on paria kuukautta vaille. Tyttö ja poika."
" Jännää, tyttö ja poika. Se on varmaan kivaa. Onko ne saman näköisiä?"
" Ei ne ihan identtiset ole, mutta samaakin löytyy. Enempi toinen on minun näköinen ja toinen äidin."
" Mielenkiintoista," sanoi Hera mietteliäästi ja tunnusteli paidan kaula-aukosta toista rintaa ja katseli ulos. Aivan ajatuksissaan.
Juttelimme niitä näitä ja minulla oli vaikeuksia keskittyä ajamiseen. Piti vilkuilla Heraa peilin kautta tai sitten kääntämällä päätä viistosti taakse. Vaikeaa.
Tulimme päätepysäkille ja kaarsin bussin paluusuuntaan. Ihmisiä ei ollut vielä odottamassa ja käännyin kohti Heraa joka kumartuneena tutki laukkuaan. Näin paljaat kartionmuotoiset neidonrinnat jotka värähtelivät vartalon liikkeistä. Nännit kartioiden päässä olivat sileät ja aivan pienet nipukat pyrkivät kohottoutumaan esiin.
" Kiitos Matti sulle kyydistä," sanoi Hera iloisesti, "mun on nyt mentävä. Iskä ja äiti menee kohta töihin ja saan nukkua. Mulla on illalla pieni keikkahomma tuolla aseman kiskalla. Semmoinen pieni kesäduuni vaan. Mä voin joskus tulla katselemaan tänne päättärille. Hei sitten."
" No hei vaan, tule jutteleen," vastasin ja katsoin kun Hera taas itseään tangosta tukien astui bussista ulos. Hiha-aukosta vilahti rinta kun hän heilautti minulle kättään ja käänsi piukan pyllynsä minuun ja lähti kohti kotiaan. Katselin etääntyviä farkkuhameen takataskuja. -Ja minulla seisoi.
Ajoin normaalisti vuorojani. Olin saanut pitkäaikaisen työsuhteeni perusteella valita reitit ja suurimmalta osin myös työajat. Pidin tästä rauhallisesta reitistä, jossa ei aikataulut olleet liian kireät. Päätepysäkeillä jäi reilusti aikaa pieneen jaloitteluun ja rentoiluun. En nähnyt Heraa, vaikka jo tutuiksi tulleita matkustajia oli melkein joka vuorolla. En häntä edes aina muistanutkaan, kunnes kerran sitten kaartaessani keskipäivällä päätepysäkille, näin hänet istuvan kivellä lähellä pysäkkiä. Paita oli vaihtunut vihreään olkaimettomaan toppiin ja farkkuhame tavalliseksi kankaiseksi kellohameeksi. Lyhyt kuin edellinenkin ja sandaalit suojaamassa jalkoja mahdollisilta lasinsiruilta. Asiakkaat poistuivat bussista ja minäkin menin ulos. Kävelin kivelle jolla Hera istui. Taas vilkkui pikkarit hameenhelman alta, nyt vaan oranssiset. Pienet nännit pingoittivat toppia ja itse Hera istui kädet poskillaan nojaten kyynävarsiaan polviin. Ujo hymy huulilla ja tukka vieläkin punaisemman tuntuiselta kuin ennen.
" Moi Matti," ja ujo hymy leveni paljastaen hampaat.
" Moi vaan, tulit sitten tervehtimään. Mukavaa."
" Olenkin tässä istunut ja venttaillut. Onko teillä kolme kuskia tässä, kun kaksi vierasta jo meni?"
" Kolme meitä on. 20 minuutin välein ja kerran tunnissa käydään aina päätepysäkeillä. Eli minä käyn täällä aina parillisina täystunteina."
" Ai, sullahan, tai teillä kolmella siis on aikaa aina melkein vartti ennenkuin taas lähdette takaisin."
" Niin on, ainakin näin kesällä kun ei ole kovasti ruuhkaa."
Hera liikahteli kivellä eikä kovastikaan ujostellut, vaikka hame vallattomana liehahteli ja antoi keski-ikäiselle katseltavaa. Kummasti se vaan kiinnosti, se nuoren tytön syli, vaikka kotona samanikäinen tyttö pomppi ja jumppaili koivet pystyssä pikkareissaan ja rintaliivit päällä. Ne hänellä oli ollut jo kolmisen vuotta. Ei se kiinnostanut, mutta tämä punapäinen enkeli kyllä. Aika-ajoin Hera nosteli kiemurrellesssaan toppia ylemmäksi, sillä se valui herkästi alas ja paljastaen liki puolet pieniä rintoja
" Samperi, meinaa tissit näkyä," manaili Hera.
" Mikäpä sen mielyttävämpää, " uskalsin heittää takaisin.
" Niin varmaan."
Viidentoista minuutin juttutuokioita oli jo kertynyt muutama kun Hera taas oli pysäkillä. Nyt pysäkkikatoksen alla, sillä satoi. Tulin tyhjänä pysäkille ja pysähdyin pienen matkaa ennen pysäkkiä. Avasin oven ja Hera juoksi bussiin niin että vesi roiskahteli. Punainen tukka oli märkänä tummempi kuin normaalisti ja se valui alas pitkin poskia. Valkoinen paitapusero oli kastunut ja läpi kuulsi rintojen nännit. Pienet tummat kohoumat painoivat paitaa, eikä ollut vaikeatakaan arvata, mitä paidan kätköissä oli. Hera loikkasi bussiin ja istahti toiselle penkkiriville. Nousin itsekin ja menin vastakkaiselle penkille. Hera silitti tukkaansa ja yritti saada märän valumaan hiuksistaan alas bussin lattialle. Rinnat vilahtelivat märän paidan kaula-aukosta ja farkkuhame oli taas yhtenä myttynaä sylissä. Pikkaritkin olivat märkänä ja ne olivat painautuneet edestä viehättävästi häpyhuulien väliin. Pienet, oranssiset stringit kai ne oli. Samanlaisia olin nähnyt kotonakin ajelehtivan. Kaiken värisiä.
" Sä olet aika tavalla kastunut. Taisi kuuro tulla ihan yllätyksenä?"
" No tuli se. Joka vaatelappu ihan märkänä."
Hera vilkaisi syliään ja hipaisi edustaansa.
" Pikkaritkin ihan märät. Miten nekin on kastunut? Tukkakin inhottavasti liimautuu naamaan. Pitäisi pistää ponnarille, mutta eihän minulla ole renksujakaan mukana. Onko sulla täällä kuminauhoja?"
" Eipä kuule taida olla."
Hera siveli hiuksiaan ja keräsi niitä nipuksi niskaansa ja huokaili. Ihana tyttö!
" Masa, et nyt kato," sanoi Hera ja nousi seisomaan ja pujotti märät stringit jalastaan.
Tottahan minä katsoin, hieman hämmentyneenä tosin, kun stringit suhahtivat pois. Näin vilahdukseltä pimpin, pulleahuulisen ihanuuden, jota punainen karvatupsu koristi häpykummun päällä. Ja tottakai pongahti taas kalu kovaksi. Hera oikoi hamettaan ja kiristeli helmaa alemmaksi ja peittäväksi. Hän kiepautti stringeistä hienon lenkin jolla sitoi itselleen ryhdikkään poninhännän. Se oli siinä, sen suuremmin ujostelematta tapahtunut toimitus.
Olin päivien aikana kehitellyt ajatusta, miten pääsisin Heran kanssa oikein lähempään kosketuseen. Olin työkaverin mökkiä havitellut salaiseksi kohtauspaikaksi. Tosin se oli pieni siirtolapuutarhamökki vaan itäisessä kaupunginosassa. Itse omistaja oli sen perinyt vanhemmiltaan ja ei sitä paljoakaan käyttänyt. Hänellä meni vapaa-ajat muihin harrastuksiin. Olin saanut luvan, että joskus livahtaisin piiloon sinne kokonaiseksi viikonlopuksi.
Hera istui siveästi polvet yhdessä edessäni. Näperteli paitaansa irti iholtaan johon se oli koko ajan tarttumassa. Nännit loistivat kankaan läpi ja minulla oli tulimaisen tukalaa istua Heraa vastapäätä.
"Hera, mitä ajattelisit semmoisesta jutusta, että mentäisiin yhdessä viikonlopuksi pikkumökille Marjaniemeen?"
" Mekö, kaksistaanko?"
" Niin, jos vaan pääsisit tai haluaisit."
" Kyllä mä pääsisin, ei siinä mitään, mutta me vaan kaksistaan. Sullahan on vaimo. Mitä se sanoisi?"
" Ei sen tarvitse mitään tietää, ja ei se niin välitä, vaikka olisinkin viikonlopun poissa."
" Olisiko se kivaa? Ollaanhan me kyllä aika tuttuja, eikö?"
" Ollaan, mitä ajattelet?"
" En mä oikein tiedä, mutta olisihan se kai kivaa, jos olisi vielä hieno ilmakin."
" Varmaan ajattelet, että kun olen sinua vanhempi, varmaan isäsi ikäinen, että mitähän tuo äijä oikein meinaa. Kieltämättä, minua viehättää sinun seurasi ja haluan jopa kosketella sinua. Mutta vain jos siihen suostut."
" Kyllä mä sen arvasin, eikä se niin haittaa. Olen aika kummallinen itsekin ja ujo en ollenkaan. Kai sen olet hoksinut? Mutta hei, sun on nyt lähdettävä. Mä tulen huomenna samaan aikaan tähän ja sovitaan mitä sovitaan."
Nousin ylös ja avasin etuoven. Hera nousi myös ja veti helmoja alemmaksi.
" Varmaan pylly nyt näkyy."
Ohimennessä hän pysähtyi, ja voi taivas, antoi suukon suoraan suulle. Hän hypähti ulos ja kipitti pois niin, että vielä märkä katu litsahteli sandaaleitten alla.
~~~~~~~~
Huominen tuli ja sama aika. Aurinko paistoi ja lämmintä riitti. Punatukkainen enkeli istui kivellä ja odotti. Avasin tyhjän bussin etuoven ja Hera hypähti sisään.
" Moi Masa."
" Moi vaan, pirteänä kuten aina. Tukkakin kuivunut eikä tarvitse mitään keinotekoisia viritelmiä ponnarin sitomiseksi."
" Ei niin, oon mä useinkin joutunut jotain sellasia virittelemään. Ei se eka kerta ollut."
" Uskon, niin näppärästi kävi. Mutta mitä olet ajatellut? Ei nyt, mutta seuraavasta viikonlopusta?"
" No olen ajatellut, ja periaatteessa ei mitään vastaan. Mutta on se vähän outoa. Minä tämmöinen kahdeksantoistavuotias pimu ja sinä... No, olet jo aika paljon vanhempi. - Mutta ei se mitään, mennään, ja tiedän tasan tarkkaan mitä siellä on tarkoitus tapahtua."
" Ei kuule, älä semmoista ajattele. Ei nyt semmoinen ollut mielessä. Oltaisiin vaan ja vaikka juteltaisiin, käveltäisiin ja semmoista."
" Just joo, älä viitti," nauroi Hera ja jatkoi, "kyllä minä tiedän, ei se aika jutellen menisi. Minä en antaisi sen siihen mennä. Vaikka olenkin tämmöinen teini vaan, niin hiukan olen myös kokenut. En nyt mikään taituri ole, mutta kuitenkin."
" Olen sen huomannut, ettet aivan tietämätön niissä asioissa ole."
Mieleeni vilahti, että olikohan minun kaksoseni kaikesta perillä. En kovin antaumuksella ollut heidän edesottamuksiaan seuraillut. Semmoinen oli ajautunut vaimoni harteille, enkä kovin hälyyttävää ollut kuullut.
" Se onkin hyvä, ettei mennä nyt viikonloppuna, sillä minulla alkoi ne pienet vaivat aamulla."
" Ai mitkä, - ai niin."
" Ne on aina semmoisia juttuja, että välillä haittaa kaikkea kivaa," naurahti Hera.
" Sinulla on kiva pusero, aika kireä ja lyhyt, napa näkyy."
" Tykkäätkö? Oli tosi tiukka vetää päälle. Varmaan kutistui hiukan pesussa."
" Uudet shortsit, eikö? Piukat ja nätit."
" On aika uudet, en nyt pistänyt hametta kun on ne. Vähän turvallisempaa."
Katselin Heraa, haluttavaa punatukkaa, pieniä rintoja puseron alla ja kireää pyllyä. Naisellista semmoista.
" Sun on lähdettävä kohta. Käyn vielä täällä katsastelemassa ensi viikolla ja sovitaan ajat. Jooko?"
Käsi kauhaisi minua niskasta ja sain suukon taas suoraan suulle. Melkein kolmekymmentä vuotta nuoremmat huulet kuin minun. Paljaat sääret vilahti, kun tyttö hyppäsi ulos ja juoksi kohti kotiaan.
~~~~~~~~~
Istuin autossani päätepysäkkini läheisyydessä. Oli jo iltapäivä. Olin vienyt vaimoni aamulla bussiasemalle, josta hän lähti jumppaporukkansa kanssa tilausajolla keski-suomalaiseen kylpylään. Lapset olivat jo pari päivää olleet maalla mummon hoteissa ja tulisivat kotiin vasta seuraavalla viikolla. Päivät olivat olleet heille yhtä piinaa, poissa kaikkien kavereiden luota. Mälsää.
Kop kop, kuului auton takalasista. Hera oli huomaamattani päässyt yllättämään. Hetkessä takaovi aukesi ja penkille lensi kassi ja jokin fleeceoloinen takki. Vihertävä, sillä vihreän eri sävyt tuntuivat olevan Heran lempivärejä. Niinkuin kai kaikkien punatukkaisten. Ovi paiskautui kiinni ja vastaavasti aukesi etuovi ja sisään hypähti valtaisa punainen hiusmeri. Hiusmeri tuli kasvoilleni ja tunsin huulet omillani, kielen pikaisen tuikkauksen ja sitten se pilvi erkani.
" Kato, eikö ole hieno tukka? Yksi kaveri oli aamupäivällä meillä ja se halusi tupeerata tätä ja katsoa, pysyisikö näin pitkä tukka niinkuin ne afrot. Mä kyllä vedän sen taakse ponnarille, mulla on nyt renksujakin. Sä saat sen viikonlopulla sitten selvitellä. Jooko? Mä halusin vaan näyttää tän sulle. Kyllä se harjalla selviää."
" Juu, selvitellään selvitellään, on se aika iso. Mutta ne sinun normaalit viritelmät, ne letit ja ponnarit on aina parempia."
" Niin minustakin, kokeiltiin vaan."
" Lähdetään, eiköhän olla perillä jo vajaan puolen tunnin kuluttua, vai tarvitsetko vielä jotain, niin voidaan poiketa mihin haluat?"
" En mä nyt, kävin apteekissa jo viikko sitten," vastasi Hera ja katsoi minua viekkaasti pää kallellaan.
En siihen mitään vastannut, enhän näitten nuorten juttuja aina oikein ymmärtänyt. Käynnistin auton ja lähdimme kohti Marjaniemeä. Hera istui vierelläni jokin solki suussaan ja pakotti hiusmertaan tiukasti kohti päätä ja niskaa. Muotoili poninhännän ja otti ranteestaan vihreän renkulan ja pujotti sen poninhännän tyveen. Suustaan hän otti soljen ja lisäsi sen vielä hiuksiinsa.
Hera oli taas keveästi pukeutunut. Kapeaolkaiminen toppi, ohut ja lyhyt. Tummat nännit kuulsivat kankaan alta ja alhaalta jäi vatsa ja napa paljaaksi. Minimittaisen farkkuhameen helma oli taas noussut ylös ja ujostelematta Hera antoi pikkareidensa näkyä. Vihertävät nekin ja niinikään ohuet, antaen aavistuksen alla piiloittelevasta tytönpimpistä.
" Sinulla on aina aika kevyt tuo pukeutuminen," totesin.
" Nii'in, mutta mä tykkään. Etkö sä pidä?"
" Pidän pidän, vaikka vieläkin kevyemmästä. Olet vaan niin ihailtavan rohkea siinä."
" En mä välitä vaikka joskus jotain vilahtaa tai semmoista. En mä tahallani sitä tee."
" En sitä epäilekään. Se on vaan viehättävää."
" Iskä kyllä joskus motkottaa, ja äitikin, mutta ne on luovuttaneet jo."
" Sinulle sopii semmoinen pieni rohkeus."
" Nytkin, katso vaikka. Näkyy pikkarit, enkä tässä nyt ala ujostelemaan. Se mikä näkyy on ehjää ja puhdata."
Kulosaaren sillalla Hera palasi juttelussa takaisin lähtöhetkellä sanomaansa.
" Et kysynyt mitä olin jo viikko sitten apteekista käynyt hakemassa."
" En niin, kai jotain lääkettä. Sitähän sieltä."
" En hakenut lääkettä."
" Kävit muuten vaan."
" Höh. E-pillereitä."
" Täh? Sinä? Itsellesikö? Älä viitsi."
" No ihan itselleni. Eikä se ollut eka kerta. Olen niitä jo puoli vuotta käyttänyt. Älä kysy, että miksi. Olenhan kertonut sulle, etten ihan kokematon ole."
" Olet kertonut, mutta kuitenkin. Juuri täyttänyt kahdeksantoista. Huh huh, onko se yleistä?"
" Kyllä se on, nuoremmillakin. Oletko varma, ettei sun tyttäresi käytä pillereitä tai muita juttuja, -oletko?"
" Ei käytä," ja mieleeni palasi ne muutamat kerrat kun olin huomannut tyttäreni huoneessa vierailevan nuorenmiehen lähteneen kotiin posket hehkuen, "tai en minä tiedä."
" Nii'in, mieti," sanoi Hera ja laski kätensä reidelleni, siihen lähelle sen yläosaa, ja jätti sen siihen.
Vilkaisin alas kädelle ja sen sormien ehjiin, vihreiksi lakattuihin kynsiin, jotka aivan aavistuksen puristivat reittäni. Tein saman Heralle. Ensimmäisen kerran koskin häntä näin rohkeasti. Tunsin pikkusormessani pikkareiden kankaan ja liikautin aavistuksen sormeani. Kalu housuissani heräsi hetkessä ja puristui vasten farkkuja. Tunsin kädessäni lämpimän ja jäntevän reiden, sekä pikkusormen päässä liukkaan kankaan.
Minun oli otettava käsi pois Heran reideltä, sillä tarvitsin käsiä nyt ajamiseen. Käänsin kaduille, joita myöden pääsi Marjaniemeen. Hetken muisteltuani löysin alueen, johon autot oli jätettävä, sillä pikkukäytäville ei ollut ajoneuvoilla asiaa. Kävelymatka mökkiin johon olimme menossa ei ollut pitkä. Käytävän sora narskui sandaaliemme alla, kun kannoimme kassejamme kohti viikonlopun majapaikkaamme. Korkeitten pensasaitojen takaa ei paljoa nähnyt pihoille, ainoastaan hetken näkymät vilahtivat porttien kohdalla, jos vaan huomasi vilkaista. Rauhallista ja turvallista ja jopa piilossa, näinkin tiheässä yhteisössä.
Pudotin kassin rapuille ja menin mökin sivuseinälle ja kurkotin kättäni salaiseen avainkätköön, jonka kaveri oli minulle neuvonut. Avasin oven ja menimme sisään ja napsaisin sähköt päälle. Kuumavesiboileri napsahti vastaukseksi ja alkoi lämmittää vettä komerossa. Hetken seisoimme ja katselimme ympärillemme. Piskuinen keittokomero, pöytä ja pari tuolia. Kahden istuttava sohva ja normaalia leveämpi sänky. Pari hyllyä ja ei paljoa muuta. Komerossa oli suihku ja pesutilaa. Mökin takana pieni koppi jossa biokäymälä. Viehättävä viikonlopun piilopaikka.
Hera avasi ikkunan ja tuki oven raolleen. Pientä tuuletusta tupa kaipasikin. Tyttö kääntyi minuun ja tuli lähemmäksi, kiersi kätensä ympärilleni ja veti itseensä. Huuleni osuivat häntä otsaan ja suutelin. Nostin käteni hänen olkapäilleen, pisamaisille käsivarsille ja silitin niitä.
" Tää on nyt eka kerta kun ollaan näin lähekkäin," kuulin Heran kuiskivan.
" Niin on, olen minä kyllä uneksinut tätä," vastasin.
Seisoimme näin pitkään kunnes Hera irrottautui ja meni kassilleen. Hän otti sieltä lakanakäärön ja toisenkin. Löi yhden auki ja sanoi:
" Tule auttamaan, vedetään tämä touhon sängylle."
Nöyränä menin ja kiristimme lakanan siihen.
" Pistetään tuo toinenkin siihen päälle, varmuuden vuoksi. Eihän sitä tiedä," naurahti Hera.
En heti ymmärtänyt, mitä "eihän sitä tiedä" tarkoitti, mutta selvisi se kuitenkin. Kiristimme sen ja vuode oli kauniin ja siistin näköinen.
" Tarvitaankohan me mitään peittoja. Täällähän on hurjan kuuma, ja varmaan yökin on," aprikoi Hera.
Siinä askaroidessamme olin vilkuilut Heraa ja ihaillut hänen toimeliaisuuttaan. Pienet rinnat vilahtelivat lyhyen topin alta aina hänen kumartuessa. Hame kiristyi pakaroille ja nousi ylös antaen kauniin näkymän. Pikkareita ei takaa pyllyvaon välistä paljoa näkynyt. En voinut vastustaa kiusausta, vaan otin Heran taas puristukseeni. Puristin häntä itseeni kädet hänen vatsallaan ja tunsin pakaroiden painuvan kiinni yläreisiini.
" Mitä sinä nyt," kiherteli Hera, "odota."
Hera irrottautui minusta ja kääntyi kohti. Salamana oli toppi pois ja matkalla ilmateitse kohti sohvaa. Samoin kävi pikkuiselle hameelle ja pikkareille. Edessäni oli täysin alaston punapää.
" Mitä siinä odotat, paleletko?"
Hera otti paidastani kiinni ja raastoi sen pääni yli pois. Kumartui ja avasi vyöni ja napitti auki tiukat metallinapit farkuistani. Veti ne alas polviin ja ja laski kätensä boksereitteni päälle hivellen kovaa kalua.
" Tämä on kova," hän sanoi hiljaa ja puristi sitä peukalon ja etusormen välissä pikkusormi viehättävästi pystyssä.
Hän tunnusteli sitä kankaan päältä ja otti sen kokonaan kätensä puristukseen. Tunsin miten sormet liikahtelivat varrella kuin tunnustellen ja tutustuakseen. Mutta hetkessä olivat kädet taas vyötäröllä ja bokserit valahtivat alas. Kalu singahti pystyyn ja sen paljas pää ikäänkuin katseli Heran kasvoja. Kalu nyökytteli ja keräsi lisää voimaa. Heran käsi oli taas varren ympärillä tunnustellen ja puristellen. Toinen käsi kosketteli kiveksiä ja arasti kokeili niiden painoa. Hera otti kaksin käsin varresta ja ikäänkuin puristi terskaa esiin nyrkinsilmästä. Hän nosti päätään ja katsoi minuun.
" Mennään tuohon," ja nyökkäsi kohti vuodetta.
Hän nousi ylös ja istahti sängynlaidalle, katsoi minua kun potkiskelin housuja pois lennättäen ne samaan kasaan sohvalle missä Herankin vaatteet olivat.
Istuin vuoteen laidalle ja katsoin alastonta Heraa. Hän oli avannut poninhännän ja hiukset levittäytyivät hänen kasvojensa ympärille. Vielä takkuiset hiukset. Kasvot olivat kääntyneet kohden minua ja hieman raolla olevasta hymyilevästä suusta pilkisti valkoiset hampaat ja etuhampaiden välinen pieni rakonen. Pisamaiset poskipäät pienessä punassa. Kädet sivelivät pakonomaisesti vatsaa ja hakeutuivat aina välillä pienille rinnoille sormen ojentuessa hieraisemaan nänniä. Vaistomaisesti. Vatsa nousi ja laski hengityksen tahdissa. Heralla oli punainen karvoitus, ei niin tulipunainen kuin hiukset, mutta punainen kumminkin. Karvoitus oli vähäinen, tai sitten sitä oli rajattu. Tiheä se oli siitä, missä sitä oli. Se kohta oli lyhennetty ehkä 7 milliseksi, mutta peitti kuitenkin ihon. Kosketin sitä ja se tuntui kämmenpohjaan jäykälle ja kiihoittavalle. Jalat liikahtivat hieman ja erkanivat jättäen kaistan pimppiä näkyviin. Häpyhuulet olivät pyöreät ja nuoren lihaksikkaat. Pienen rakosen välistä pilkisti pieni kieli. Kissankieli. Jalat jatkuivat pitkinä ja sorjina päätyen ojennettuihin nilkkoihin ja niiden vihreäkyntisiin varpaisiin.
En voinut muuta kuin istua ja katsoa. En edes koskea. Heran käsi liikahti kohti olkavarttani ja tunsin hienon kosketuksen, kuin perhosen istahduksen olkapäälleni. Kumarruin ja suutelin Heran napaa. Työnsin sinne kieltäni. Etenin kohti punaista kolmiota ja panin toisen käteni reiden sisäpinnalle ja vedin sitä varovasti loitommaksi toisesta. Toinen käsi hakeutui rinnalle, joka mahtui hyvin hieman kuperaan kouraani. Ihana rinta. Pieni nänninipukka painoi kovana kämmenpohjaa. Heran hengitys oli hieman kiihtynyt ja vatsa liikkui nopeasti. Lantio teki pientä liikettä, nousten ja laskien, siirtyen hieman sivulle ja takaisin. Ulommainen jalka nousi polvesta koukkuun ja kaatui sivulle, ikäänkuin tehden reittiä vapaaksi kuumana odottavaan pilluun. Olkavarrellani perhonen siirtyi alas ja kohta se oli reidelläni ja hetken kuluttua ujosti tepasteli kullilleni. Heran käsi puristi kaluani ja teki pientä runkkaavaa liikettä. Minä suutelin jo Heran pimppiä. Kieli tunnusteli häpyhuulia jotka eivät vielä karvoitusta olleet nähneet. Työnsin kielen hieman syvemmälle ja maistelin Heraa. Pillu nousi kohden suutani ja upotin kielen syvemmälle. Hera huokaisi ja otti takaa päästäni kiinni. Painoi sitä kohti itseään.
" Tule tänne, tule tähän päälle," sanoi Hera ja kohottautui hieman ja vetäen minua sängynlaidalta päälleen.
Hera makasi syli avoinna ja pujotin kädet hänen pakaroidensa alle, nostin häntä kohti kasvojani ja upotin ne hänen reisiensä väliin. Nuolin taas häpyhuulia ja alta välilihaa. Imin pientä nipukkaa vaon yläosassa ja sain Heran inahtamaan. Nuori tyttö oli valmis ja märkä antamaan sitä pientä aarrettaan joka hänellä oli. Hera hyväili rintojaan ja nipisteli nännejä. Silmät kiinni ja suu hieman avoimena hän huokaili ja heitteli hieman päätään puolelta toiselle.
Nousin polvilleni lähelle Heran avointa syliä. Otin kalustani kiinni ja hieroin sitä punaiselle karvoitukselle. Hera liikkui alla ja nosti lantiotaan.
" Mä olen aika tiukka, ole varovainen, älä satuta, ethän."
" En satuta en."
Ohjasin kullia pimpin suuaukolle, hiljaa ja varovasti. Hera oli märkä. Märkyyttä oli hieman valunut uloskin ja väliliha kiilteli kosteutta. Pidin kullista kiinni ja upotin sitä hiljaa syvemmälle. Pysähdyin hetkeksi ja katsoin Heraa kasvoihin joka katsoi silmät suurina takaisin ja kädet nyrkkiin puristettuina olkapäittensä vieressä. Hän oli hieman jännittynyt ja odottava.
" Ei vielä ole sattunut."
" Ei satukkaan," vastasin.
Työnsin jo rohkeammin, sillä tunsin pimpin laajenneen, mutta edelleen ihanan puristava tunne hyväili kullia. Nuoren tytön tiukka pillu otti minut sisäänsä. Terska osui syvyyksiin ja väräytti Heraa. Annoin kalun olla sisällä ja kumpikin annoimme tuntoaistimme rekisteröidä tuntemuksiamme. Tunne oli autuaallinen.
Aloin hitaan panemisen. Katsoin Heran kasvoja enkä huomannut mitään sattumisen merkkejä. Työnsin syvälle ja tunsin, ettei syvemmälle edes mennyt. Pikkupimppi otti vastaan kaiken, ja ehkä jo nautinnolla, sillä Heran huulilta kuului pieniä hyvänolon kirahduksia. Kädet Heralla oli vyötärölläni. Laskeuduin alemmaksi ja panin käteni Heran pään taakse ja nostin hieman sitä. Suutelin suulle ja sain hänen kielensä hampaitteni väliin, puraisin hiukan ja kieli pakeni hetkeksi, mutta palasi taas kiusoittelemaan omaani. Pienet hikinoroset kiiltelivät Heran ohimoilla jotka nuolaisin pois. Hänen lantionsa liikkui allani ja tunsin miten märkyys levisi kullin vartta ylös, kastellen omaakin karvoitusta. Pientä ääntä kuului kullin pumpatessa pillua.
" Tyttö, haluisitko tulla päälle?"
" Tyttö haluaisi."
Irrottauduin Heran imusta ja silloin kuului hieman äänekkäämpi ääni. Minua se ei haitannut, Mutta Hera oli silminnähden nolona.
" Mitä tuosta," sanoin, "ainahan rakastelu tuottaa ääniä."
" Mutta en mä ennen..."
Menin selälleni ja vedin Heran päälleni josta hän nousi istumaan lanteilleni. Otin kalustani kiinni ja painoin sen vasten vatsaani.
" Istu tähän tämän päälle."
" Näinkö," kysyi Hera ja laski pimppinsä aivan kullin päälle.
Hän levitti hieman häpyhuulia ja näin miten hän nautti uudesta kokemuksesta. Vaistomaisesti hän alkoi liikuttamaan itseään kullin päällä ja hieroi sitä märällä pillullaan. Pitkiä ja hiteita liikkeitä liukkaalla varrella. Välillä hän hiukan kumartui alas ja oli ikäänkuin tunnustelevinaan jotain uutta. Klitoris osui terskan alareunaan ja Hera nojasi käsillään olkapäihini ja hiljaa hieroi itseään siihen. Silmät ummessa ja pieni nautinnon hymy huulilla.
Hera liukui ylemmäs yli terskan ja kulli irtosi vatsalta. Sen pää osui Heraa häpyhuulille ja kosketti märkää aukkoa. Hera tunsi sen siinä ja alkoi hitaasti työntää itseään taakse. Kalu liukui sisään ja Hera nousi päälleni istuma-asentoon. Kulli oli syvyyksissä ja alkoi Heran varovainen ratsastus. Hän huomasi, ettei kipuja tunnu ja alkoi kiihdyttämään ratsastusta, kädet pikkurinnoillaan ja punahiukset hulmahdellen. katsoin alas hänen syliinsä ja näin miten kiiltävät ja kosteat häpykarvat välkkyivät ylös alas liikkeessä. Kullinvarsi kiilteli ja suonet pullottivat korkeina.
" Hera, oletko varma, ettei ole mitään vaaraa, vaikka minulta pääsisi karkaamaan?"
" Usko nyt, ei ole."
Tartuin Heraa lantiosta ja nostelin ja painoin alas. Kulli porautui syvyyksiin ja Heran kasvot olivat autuaan onnelliset. Minulla alkoi pakottamaan kivekset ja tiesin kohta tulevani. Kiihdytin työntöjäni vastaten Heran laukkaan.
" Nyt," sain sanottua ja Hera lopetti liikkeet ja katsoi kasvojani.
Hymyillen Hera katseli ja värähti hieman aina kun kullini sylkäisi. Hän aisti purkauksen ja silmin nähden nautti niistä sysäyksien tunteesta. Ne loppuivat ja Hera laskeutui päälleni. Otin pikkurinnan huulilleni ja imin sen kovaa nänniä, ensin toista ja sitten toista. Hera suuteli kasvojani ja hiukset peittivät pääni.
Hitaasti kaluni liukui ulos, jo veltostuneena, mutta elinvoimaa tuntien. Pimpistä purkautui spermatulva joka levisi karvoitukselleni, ikäänkuin kupista kaadettuna sitä tuli. Hera laskeutui selälleen viereeni ja katsoi kaikkea sitä märkyyttä mikä meissä oli.
" Minusta tulee vieläkin ulos sun spermaa. Ihanasti valuu alas ja menne pyllyyn, " kiherteli Hera.
Hän tuikkasi sormensa minun vatsalle ja levitteli karvoituksesta spermaa ylemmäksi ja piirteli kuvioita.
" Millehän se maistuu," ihmetteli Hera ja vei sormenpään huulille.
Hän imi sormea ja eikä ollut kovin tyytyväisen näköinen.
" Ei ainakaan sokerille."
Makasimme vierekkäin Heran pää käsivarrellani lähellä kainaloani. Hänen toinen jalkansa oli heitettynä minun yli polvitaipeen ollessa puolikovalla kullillani. Tunsin hänen hiustensa tuoksun, ja koko tytön tuoksun. Olin onnessa saadessani olla näin ihanan nuoren naisen kanssa. Minä, joka olin jo oikeastaan onneni menettänyt. Nautin.
Taisimme hetkeksi nukahtaa josta sinnikäs kärpänen meidät herätti. Se käveli ja surahteli vatsallani ja välillä Heran ja maisteli meitä. Ovi oli edelleen auki niinkuin ikkunakin, ja sieltä lentävä vieras oli sisään tullut. Aurinko paistoi edelleen ja sisään olisi voinut tulla kuka vaan.
" Mun on mentävä pissalle," sanoi Hera ja nousi, ryntäsi ovelle.
" Pane nyt jotain päällesi, tuo iso pyyhe vaikka."
" Miksi, enkä pane," ja tyttö vilahti alasti ulos.
Kuului kolinaa ja ryskettä mökin takaa. Hetken kuluttua Hera seisoi jalat ristissä ovella.
" Mä en saa sitä ovea auki, mitä mä teen?"
Nousin ja ja kiedoin pyyhkeen ympärilleni ja menin ulos. Hera sipsutteli lyhyin askelin perässä pidellen kättä pikkurinnoilla ja pimpin edessä, jota hän suorastaan painoi. Taisi olla kovakin hätä.
" Katsos näin," ja avasin myös hakasen, joka oli kiinni oven yläkulmassa, " no nyt, ole hyvä."
Salamana Hera oli sisällä ja lähdin takaisin mökkiin. Ajattelin kiehauttaa kahvit. Istuisimme hetken ulkona ja kuuntelisimme linnunlaulua. Ja sitten taas. Meillä oli vielä kaksi yötä ja kaksi kokonaista päivää.
Aamuvarhaisella lähdin varikolta linjan päätepysäkille, josta olisi aamun ensimmäinen vuoro vietävä keskustaan. Varikolta lähdettyäni oli heti ensimmäisellä pysäkillä kättään huitova neitonen. En ollut vielä virallisella vuorolla, mutta päätin pysähtyä ja kuulostella mikä nuoren murheena oli. Pysähdyin ja avasin etuoven punaisen, pilvimäisen tukan omaavan tytön kohdalle. Tukka oli juuri niitä harvinaisuuksia, joiden väri oli luonnollinen ja aito, eikä kemiallisilla aineilla aikaansaatu. Sen kyllä tuntee. Kalpeahko iho oli sileä ja raikas. Pisamia somasti nenänpielissä ja nenällä, sekä hiukan poskillakin. Suu aukesi ujoon hymyyn ja valkoiset hampaat välähtivät. Etuhampaitten välissä aivan hurmaava pieni rakonen. Silmistä vilkkui sinistä ja vihreää ja tummennetut ripset olivat kauniisti ylöspäin kaarella, samoin kulmakarvojen kaari oli kuin hämmästyneellä. Kevyellä ehostuksella korostettu. Kauniit kasvot.
Heinäkuu kun oli, niin vaatetus oli kevyttä, mutta asiallista. Kylläkin hieman rohkeaa, mutta minun ikäiselle mielenkiintoinen ja silmille sitä ruokaa.
" Hei, saanks mä tulla kyytiin? Mä asun just siellä mihin olet numeron mukaan menossakin. Tiedän, ettet ole vielä oikeesti töissä, tai kai töissä, mutta et vuorolla. Oltiin kavereitten kanssa vähän tuolla rannoilla ja nyt pitäisi päästä kotiin."
" No tule sisään, pääset kotiin, ja nukkumaan."
" Oi kiitos, kyllä mä sut tunnen. Olen ollut monta kertaa kyydissä kun olet ollut töissä."
" Kyllä sinäkin olet mieleeni jäänyt, on niin hienot hiukset."
" Ääh, vois ne olla toisenkinlaiset."
Tyttö nousi bussiin. Miniä minimpi farkkuhame kiristyi kun punapää astui sisään (bussi ei ollut niitä uudempia matalalattiaisia, vaan vanhempi varabussi), vihertävät pikkarit vilahtivat ja tukitangosta otetta pitävän käsivarren kainaloaukosta näkyi kappale nuorta, kartionmuotoista rintaa. Käsivarsillakin oli muutama pisama.
" Maksanko mä? On mulla kortti."
" Ei se kone ole edes vielä päällä, anna vaan olla."
" Kiitti," sanoi tyttö ja istahti penkille heti oven viereen.
Pienen laukkunsa tyttö asetti viereensä ja nojasi itseään rennosti selkänojaan. Urheilullisuudesta kertoi tytön kauniin jäntevät reidet, jotka paljaana värähtelivät matkan tärinässä ja olivat hiukan erillään toisistaan. Välistä pilkisti pikkareiden vihreä kangas. Paljaissa jaloissa oli keveät sandaalit joista kurkisti vihreäkyntiset varpaat. Hihaton paitapusero oli samaa sävyä mitä pikkarit farkkuhameen alla. Hiha-aukot olivat aika avarat ja joista saattoi nähdä vaikka mitä. Edessä napitus, joka ei sekään ollut napitettuna ylös leukaan, vaan antoi kurkisteluun houkuttelevan näkymän. Paidan piilossa oli pienet pystypäiset rinnat.
" Siellä olikin lämmin yö rannalla juhlia. Uimarannallako olitte," kysyin.
" Ei, siinä vierellä kalliolla, missä on sitä metikköäkin."
" Kummasti ne rannat vaan vetää puoleensa. Minäkin, joskus 25 vuotta sitten touhuttiin ihan samaa kavereitten kanssa."
" On siellä ihanaa, nyt kun on näin lämmintäkin ja valoisaa vielä."
" Ette tainneet paljoa siideriä maistella, kun noin terveen näköisenä olet?"
" En mä paljoa viitsi koskaan ottaa. Kyllä jotkut oli aika veke nyt aamulla, mutta ei kaikki"
" Varmaan, ihan niinkuin ennenkin. Mutta mikä sun nimesi muuten on?"
" Hertta, se on ihan kauhee ja siksi mua pitää kutsua Heraksi. Hera on muinaiskreikkalainen rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatar. Zeuksen vaimo ja sisar. Vähä omituista. Ja minä miellän Heran punatukkaiseksi," näin opetti tyttö minua, "ja onhan se hera jotain muutakin, piimää tai jotain."
" Hyvä nimi sinulla on se alkuperänenkin kuules Hera. Minä olen vaan Matti. Kutsua saa vaikka miksi."
" Sä olet Matti aika kiva kuski, kun juttelet näin. Ei kaikki semmoisia ole. Yks venäläinen kyllä juttelee, sillai kivasti puhuu. Olet sä naimisissa tai jotain?"
" Olen naimisissa joo, ja lapsiakin on, kaksoset. Taitavat olla juuri sinun ikäisiä."
" Ai, tyttöjä vai poikia? Mä olen juuri täyttänyt kahdeksantoista."
" Meidän kaksoset on paria kuukautta vaille. Tyttö ja poika."
" Jännää, tyttö ja poika. Se on varmaan kivaa. Onko ne saman näköisiä?"
" Ei ne ihan identtiset ole, mutta samaakin löytyy. Enempi toinen on minun näköinen ja toinen äidin."
" Mielenkiintoista," sanoi Hera mietteliäästi ja tunnusteli paidan kaula-aukosta toista rintaa ja katseli ulos. Aivan ajatuksissaan.
Juttelimme niitä näitä ja minulla oli vaikeuksia keskittyä ajamiseen. Piti vilkuilla Heraa peilin kautta tai sitten kääntämällä päätä viistosti taakse. Vaikeaa.
Tulimme päätepysäkille ja kaarsin bussin paluusuuntaan. Ihmisiä ei ollut vielä odottamassa ja käännyin kohti Heraa joka kumartuneena tutki laukkuaan. Näin paljaat kartionmuotoiset neidonrinnat jotka värähtelivät vartalon liikkeistä. Nännit kartioiden päässä olivat sileät ja aivan pienet nipukat pyrkivät kohottoutumaan esiin.
" Kiitos Matti sulle kyydistä," sanoi Hera iloisesti, "mun on nyt mentävä. Iskä ja äiti menee kohta töihin ja saan nukkua. Mulla on illalla pieni keikkahomma tuolla aseman kiskalla. Semmoinen pieni kesäduuni vaan. Mä voin joskus tulla katselemaan tänne päättärille. Hei sitten."
" No hei vaan, tule jutteleen," vastasin ja katsoin kun Hera taas itseään tangosta tukien astui bussista ulos. Hiha-aukosta vilahti rinta kun hän heilautti minulle kättään ja käänsi piukan pyllynsä minuun ja lähti kohti kotiaan. Katselin etääntyviä farkkuhameen takataskuja. -Ja minulla seisoi.
Ajoin normaalisti vuorojani. Olin saanut pitkäaikaisen työsuhteeni perusteella valita reitit ja suurimmalta osin myös työajat. Pidin tästä rauhallisesta reitistä, jossa ei aikataulut olleet liian kireät. Päätepysäkeillä jäi reilusti aikaa pieneen jaloitteluun ja rentoiluun. En nähnyt Heraa, vaikka jo tutuiksi tulleita matkustajia oli melkein joka vuorolla. En häntä edes aina muistanutkaan, kunnes kerran sitten kaartaessani keskipäivällä päätepysäkille, näin hänet istuvan kivellä lähellä pysäkkiä. Paita oli vaihtunut vihreään olkaimettomaan toppiin ja farkkuhame tavalliseksi kankaiseksi kellohameeksi. Lyhyt kuin edellinenkin ja sandaalit suojaamassa jalkoja mahdollisilta lasinsiruilta. Asiakkaat poistuivat bussista ja minäkin menin ulos. Kävelin kivelle jolla Hera istui. Taas vilkkui pikkarit hameenhelman alta, nyt vaan oranssiset. Pienet nännit pingoittivat toppia ja itse Hera istui kädet poskillaan nojaten kyynävarsiaan polviin. Ujo hymy huulilla ja tukka vieläkin punaisemman tuntuiselta kuin ennen.
" Moi Matti," ja ujo hymy leveni paljastaen hampaat.
" Moi vaan, tulit sitten tervehtimään. Mukavaa."
" Olenkin tässä istunut ja venttaillut. Onko teillä kolme kuskia tässä, kun kaksi vierasta jo meni?"
" Kolme meitä on. 20 minuutin välein ja kerran tunnissa käydään aina päätepysäkeillä. Eli minä käyn täällä aina parillisina täystunteina."
" Ai, sullahan, tai teillä kolmella siis on aikaa aina melkein vartti ennenkuin taas lähdette takaisin."
" Niin on, ainakin näin kesällä kun ei ole kovasti ruuhkaa."
Hera liikahteli kivellä eikä kovastikaan ujostellut, vaikka hame vallattomana liehahteli ja antoi keski-ikäiselle katseltavaa. Kummasti se vaan kiinnosti, se nuoren tytön syli, vaikka kotona samanikäinen tyttö pomppi ja jumppaili koivet pystyssä pikkareissaan ja rintaliivit päällä. Ne hänellä oli ollut jo kolmisen vuotta. Ei se kiinnostanut, mutta tämä punapäinen enkeli kyllä. Aika-ajoin Hera nosteli kiemurrellesssaan toppia ylemmäksi, sillä se valui herkästi alas ja paljastaen liki puolet pieniä rintoja
" Samperi, meinaa tissit näkyä," manaili Hera.
" Mikäpä sen mielyttävämpää, " uskalsin heittää takaisin.
" Niin varmaan."
Viidentoista minuutin juttutuokioita oli jo kertynyt muutama kun Hera taas oli pysäkillä. Nyt pysäkkikatoksen alla, sillä satoi. Tulin tyhjänä pysäkille ja pysähdyin pienen matkaa ennen pysäkkiä. Avasin oven ja Hera juoksi bussiin niin että vesi roiskahteli. Punainen tukka oli märkänä tummempi kuin normaalisti ja se valui alas pitkin poskia. Valkoinen paitapusero oli kastunut ja läpi kuulsi rintojen nännit. Pienet tummat kohoumat painoivat paitaa, eikä ollut vaikeatakaan arvata, mitä paidan kätköissä oli. Hera loikkasi bussiin ja istahti toiselle penkkiriville. Nousin itsekin ja menin vastakkaiselle penkille. Hera silitti tukkaansa ja yritti saada märän valumaan hiuksistaan alas bussin lattialle. Rinnat vilahtelivat märän paidan kaula-aukosta ja farkkuhame oli taas yhtenä myttynaä sylissä. Pikkaritkin olivat märkänä ja ne olivat painautuneet edestä viehättävästi häpyhuulien väliin. Pienet, oranssiset stringit kai ne oli. Samanlaisia olin nähnyt kotonakin ajelehtivan. Kaiken värisiä.
" Sä olet aika tavalla kastunut. Taisi kuuro tulla ihan yllätyksenä?"
" No tuli se. Joka vaatelappu ihan märkänä."
Hera vilkaisi syliään ja hipaisi edustaansa.
" Pikkaritkin ihan märät. Miten nekin on kastunut? Tukkakin inhottavasti liimautuu naamaan. Pitäisi pistää ponnarille, mutta eihän minulla ole renksujakaan mukana. Onko sulla täällä kuminauhoja?"
" Eipä kuule taida olla."
Hera siveli hiuksiaan ja keräsi niitä nipuksi niskaansa ja huokaili. Ihana tyttö!
" Masa, et nyt kato," sanoi Hera ja nousi seisomaan ja pujotti märät stringit jalastaan.
Tottahan minä katsoin, hieman hämmentyneenä tosin, kun stringit suhahtivat pois. Näin vilahdukseltä pimpin, pulleahuulisen ihanuuden, jota punainen karvatupsu koristi häpykummun päällä. Ja tottakai pongahti taas kalu kovaksi. Hera oikoi hamettaan ja kiristeli helmaa alemmaksi ja peittäväksi. Hän kiepautti stringeistä hienon lenkin jolla sitoi itselleen ryhdikkään poninhännän. Se oli siinä, sen suuremmin ujostelematta tapahtunut toimitus.
Olin päivien aikana kehitellyt ajatusta, miten pääsisin Heran kanssa oikein lähempään kosketuseen. Olin työkaverin mökkiä havitellut salaiseksi kohtauspaikaksi. Tosin se oli pieni siirtolapuutarhamökki vaan itäisessä kaupunginosassa. Itse omistaja oli sen perinyt vanhemmiltaan ja ei sitä paljoakaan käyttänyt. Hänellä meni vapaa-ajat muihin harrastuksiin. Olin saanut luvan, että joskus livahtaisin piiloon sinne kokonaiseksi viikonlopuksi.
Hera istui siveästi polvet yhdessä edessäni. Näperteli paitaansa irti iholtaan johon se oli koko ajan tarttumassa. Nännit loistivat kankaan läpi ja minulla oli tulimaisen tukalaa istua Heraa vastapäätä.
"Hera, mitä ajattelisit semmoisesta jutusta, että mentäisiin yhdessä viikonlopuksi pikkumökille Marjaniemeen?"
" Mekö, kaksistaanko?"
" Niin, jos vaan pääsisit tai haluaisit."
" Kyllä mä pääsisin, ei siinä mitään, mutta me vaan kaksistaan. Sullahan on vaimo. Mitä se sanoisi?"
" Ei sen tarvitse mitään tietää, ja ei se niin välitä, vaikka olisinkin viikonlopun poissa."
" Olisiko se kivaa? Ollaanhan me kyllä aika tuttuja, eikö?"
" Ollaan, mitä ajattelet?"
" En mä oikein tiedä, mutta olisihan se kai kivaa, jos olisi vielä hieno ilmakin."
" Varmaan ajattelet, että kun olen sinua vanhempi, varmaan isäsi ikäinen, että mitähän tuo äijä oikein meinaa. Kieltämättä, minua viehättää sinun seurasi ja haluan jopa kosketella sinua. Mutta vain jos siihen suostut."
" Kyllä mä sen arvasin, eikä se niin haittaa. Olen aika kummallinen itsekin ja ujo en ollenkaan. Kai sen olet hoksinut? Mutta hei, sun on nyt lähdettävä. Mä tulen huomenna samaan aikaan tähän ja sovitaan mitä sovitaan."
Nousin ylös ja avasin etuoven. Hera nousi myös ja veti helmoja alemmaksi.
" Varmaan pylly nyt näkyy."
Ohimennessä hän pysähtyi, ja voi taivas, antoi suukon suoraan suulle. Hän hypähti ulos ja kipitti pois niin, että vielä märkä katu litsahteli sandaaleitten alla.
~~~~~~~~
Huominen tuli ja sama aika. Aurinko paistoi ja lämmintä riitti. Punatukkainen enkeli istui kivellä ja odotti. Avasin tyhjän bussin etuoven ja Hera hypähti sisään.
" Moi Masa."
" Moi vaan, pirteänä kuten aina. Tukkakin kuivunut eikä tarvitse mitään keinotekoisia viritelmiä ponnarin sitomiseksi."
" Ei niin, oon mä useinkin joutunut jotain sellasia virittelemään. Ei se eka kerta ollut."
" Uskon, niin näppärästi kävi. Mutta mitä olet ajatellut? Ei nyt, mutta seuraavasta viikonlopusta?"
" No olen ajatellut, ja periaatteessa ei mitään vastaan. Mutta on se vähän outoa. Minä tämmöinen kahdeksantoistavuotias pimu ja sinä... No, olet jo aika paljon vanhempi. - Mutta ei se mitään, mennään, ja tiedän tasan tarkkaan mitä siellä on tarkoitus tapahtua."
" Ei kuule, älä semmoista ajattele. Ei nyt semmoinen ollut mielessä. Oltaisiin vaan ja vaikka juteltaisiin, käveltäisiin ja semmoista."
" Just joo, älä viitti," nauroi Hera ja jatkoi, "kyllä minä tiedän, ei se aika jutellen menisi. Minä en antaisi sen siihen mennä. Vaikka olenkin tämmöinen teini vaan, niin hiukan olen myös kokenut. En nyt mikään taituri ole, mutta kuitenkin."
" Olen sen huomannut, ettet aivan tietämätön niissä asioissa ole."
Mieleeni vilahti, että olikohan minun kaksoseni kaikesta perillä. En kovin antaumuksella ollut heidän edesottamuksiaan seuraillut. Semmoinen oli ajautunut vaimoni harteille, enkä kovin hälyyttävää ollut kuullut.
" Se onkin hyvä, ettei mennä nyt viikonloppuna, sillä minulla alkoi ne pienet vaivat aamulla."
" Ai mitkä, - ai niin."
" Ne on aina semmoisia juttuja, että välillä haittaa kaikkea kivaa," naurahti Hera.
" Sinulla on kiva pusero, aika kireä ja lyhyt, napa näkyy."
" Tykkäätkö? Oli tosi tiukka vetää päälle. Varmaan kutistui hiukan pesussa."
" Uudet shortsit, eikö? Piukat ja nätit."
" On aika uudet, en nyt pistänyt hametta kun on ne. Vähän turvallisempaa."
Katselin Heraa, haluttavaa punatukkaa, pieniä rintoja puseron alla ja kireää pyllyä. Naisellista semmoista.
" Sun on lähdettävä kohta. Käyn vielä täällä katsastelemassa ensi viikolla ja sovitaan ajat. Jooko?"
Käsi kauhaisi minua niskasta ja sain suukon taas suoraan suulle. Melkein kolmekymmentä vuotta nuoremmat huulet kuin minun. Paljaat sääret vilahti, kun tyttö hyppäsi ulos ja juoksi kohti kotiaan.
~~~~~~~~~
Istuin autossani päätepysäkkini läheisyydessä. Oli jo iltapäivä. Olin vienyt vaimoni aamulla bussiasemalle, josta hän lähti jumppaporukkansa kanssa tilausajolla keski-suomalaiseen kylpylään. Lapset olivat jo pari päivää olleet maalla mummon hoteissa ja tulisivat kotiin vasta seuraavalla viikolla. Päivät olivat olleet heille yhtä piinaa, poissa kaikkien kavereiden luota. Mälsää.
Kop kop, kuului auton takalasista. Hera oli huomaamattani päässyt yllättämään. Hetkessä takaovi aukesi ja penkille lensi kassi ja jokin fleeceoloinen takki. Vihertävä, sillä vihreän eri sävyt tuntuivat olevan Heran lempivärejä. Niinkuin kai kaikkien punatukkaisten. Ovi paiskautui kiinni ja vastaavasti aukesi etuovi ja sisään hypähti valtaisa punainen hiusmeri. Hiusmeri tuli kasvoilleni ja tunsin huulet omillani, kielen pikaisen tuikkauksen ja sitten se pilvi erkani.
" Kato, eikö ole hieno tukka? Yksi kaveri oli aamupäivällä meillä ja se halusi tupeerata tätä ja katsoa, pysyisikö näin pitkä tukka niinkuin ne afrot. Mä kyllä vedän sen taakse ponnarille, mulla on nyt renksujakin. Sä saat sen viikonlopulla sitten selvitellä. Jooko? Mä halusin vaan näyttää tän sulle. Kyllä se harjalla selviää."
" Juu, selvitellään selvitellään, on se aika iso. Mutta ne sinun normaalit viritelmät, ne letit ja ponnarit on aina parempia."
" Niin minustakin, kokeiltiin vaan."
" Lähdetään, eiköhän olla perillä jo vajaan puolen tunnin kuluttua, vai tarvitsetko vielä jotain, niin voidaan poiketa mihin haluat?"
" En mä nyt, kävin apteekissa jo viikko sitten," vastasi Hera ja katsoi minua viekkaasti pää kallellaan.
En siihen mitään vastannut, enhän näitten nuorten juttuja aina oikein ymmärtänyt. Käynnistin auton ja lähdimme kohti Marjaniemeä. Hera istui vierelläni jokin solki suussaan ja pakotti hiusmertaan tiukasti kohti päätä ja niskaa. Muotoili poninhännän ja otti ranteestaan vihreän renkulan ja pujotti sen poninhännän tyveen. Suustaan hän otti soljen ja lisäsi sen vielä hiuksiinsa.
Hera oli taas keveästi pukeutunut. Kapeaolkaiminen toppi, ohut ja lyhyt. Tummat nännit kuulsivat kankaan alta ja alhaalta jäi vatsa ja napa paljaaksi. Minimittaisen farkkuhameen helma oli taas noussut ylös ja ujostelematta Hera antoi pikkareidensa näkyä. Vihertävät nekin ja niinikään ohuet, antaen aavistuksen alla piiloittelevasta tytönpimpistä.
" Sinulla on aina aika kevyt tuo pukeutuminen," totesin.
" Nii'in, mutta mä tykkään. Etkö sä pidä?"
" Pidän pidän, vaikka vieläkin kevyemmästä. Olet vaan niin ihailtavan rohkea siinä."
" En mä välitä vaikka joskus jotain vilahtaa tai semmoista. En mä tahallani sitä tee."
" En sitä epäilekään. Se on vaan viehättävää."
" Iskä kyllä joskus motkottaa, ja äitikin, mutta ne on luovuttaneet jo."
" Sinulle sopii semmoinen pieni rohkeus."
" Nytkin, katso vaikka. Näkyy pikkarit, enkä tässä nyt ala ujostelemaan. Se mikä näkyy on ehjää ja puhdata."
Kulosaaren sillalla Hera palasi juttelussa takaisin lähtöhetkellä sanomaansa.
" Et kysynyt mitä olin jo viikko sitten apteekista käynyt hakemassa."
" En niin, kai jotain lääkettä. Sitähän sieltä."
" En hakenut lääkettä."
" Kävit muuten vaan."
" Höh. E-pillereitä."
" Täh? Sinä? Itsellesikö? Älä viitsi."
" No ihan itselleni. Eikä se ollut eka kerta. Olen niitä jo puoli vuotta käyttänyt. Älä kysy, että miksi. Olenhan kertonut sulle, etten ihan kokematon ole."
" Olet kertonut, mutta kuitenkin. Juuri täyttänyt kahdeksantoista. Huh huh, onko se yleistä?"
" Kyllä se on, nuoremmillakin. Oletko varma, ettei sun tyttäresi käytä pillereitä tai muita juttuja, -oletko?"
" Ei käytä," ja mieleeni palasi ne muutamat kerrat kun olin huomannut tyttäreni huoneessa vierailevan nuorenmiehen lähteneen kotiin posket hehkuen, "tai en minä tiedä."
" Nii'in, mieti," sanoi Hera ja laski kätensä reidelleni, siihen lähelle sen yläosaa, ja jätti sen siihen.
Vilkaisin alas kädelle ja sen sormien ehjiin, vihreiksi lakattuihin kynsiin, jotka aivan aavistuksen puristivat reittäni. Tein saman Heralle. Ensimmäisen kerran koskin häntä näin rohkeasti. Tunsin pikkusormessani pikkareiden kankaan ja liikautin aavistuksen sormeani. Kalu housuissani heräsi hetkessä ja puristui vasten farkkuja. Tunsin kädessäni lämpimän ja jäntevän reiden, sekä pikkusormen päässä liukkaan kankaan.
Minun oli otettava käsi pois Heran reideltä, sillä tarvitsin käsiä nyt ajamiseen. Käänsin kaduille, joita myöden pääsi Marjaniemeen. Hetken muisteltuani löysin alueen, johon autot oli jätettävä, sillä pikkukäytäville ei ollut ajoneuvoilla asiaa. Kävelymatka mökkiin johon olimme menossa ei ollut pitkä. Käytävän sora narskui sandaaliemme alla, kun kannoimme kassejamme kohti viikonlopun majapaikkaamme. Korkeitten pensasaitojen takaa ei paljoa nähnyt pihoille, ainoastaan hetken näkymät vilahtivat porttien kohdalla, jos vaan huomasi vilkaista. Rauhallista ja turvallista ja jopa piilossa, näinkin tiheässä yhteisössä.
Pudotin kassin rapuille ja menin mökin sivuseinälle ja kurkotin kättäni salaiseen avainkätköön, jonka kaveri oli minulle neuvonut. Avasin oven ja menimme sisään ja napsaisin sähköt päälle. Kuumavesiboileri napsahti vastaukseksi ja alkoi lämmittää vettä komerossa. Hetken seisoimme ja katselimme ympärillemme. Piskuinen keittokomero, pöytä ja pari tuolia. Kahden istuttava sohva ja normaalia leveämpi sänky. Pari hyllyä ja ei paljoa muuta. Komerossa oli suihku ja pesutilaa. Mökin takana pieni koppi jossa biokäymälä. Viehättävä viikonlopun piilopaikka.
Hera avasi ikkunan ja tuki oven raolleen. Pientä tuuletusta tupa kaipasikin. Tyttö kääntyi minuun ja tuli lähemmäksi, kiersi kätensä ympärilleni ja veti itseensä. Huuleni osuivat häntä otsaan ja suutelin. Nostin käteni hänen olkapäilleen, pisamaisille käsivarsille ja silitin niitä.
" Tää on nyt eka kerta kun ollaan näin lähekkäin," kuulin Heran kuiskivan.
" Niin on, olen minä kyllä uneksinut tätä," vastasin.
Seisoimme näin pitkään kunnes Hera irrottautui ja meni kassilleen. Hän otti sieltä lakanakäärön ja toisenkin. Löi yhden auki ja sanoi:
" Tule auttamaan, vedetään tämä touhon sängylle."
Nöyränä menin ja kiristimme lakanan siihen.
" Pistetään tuo toinenkin siihen päälle, varmuuden vuoksi. Eihän sitä tiedä," naurahti Hera.
En heti ymmärtänyt, mitä "eihän sitä tiedä" tarkoitti, mutta selvisi se kuitenkin. Kiristimme sen ja vuode oli kauniin ja siistin näköinen.
" Tarvitaankohan me mitään peittoja. Täällähän on hurjan kuuma, ja varmaan yökin on," aprikoi Hera.
Siinä askaroidessamme olin vilkuilut Heraa ja ihaillut hänen toimeliaisuuttaan. Pienet rinnat vilahtelivat lyhyen topin alta aina hänen kumartuessa. Hame kiristyi pakaroille ja nousi ylös antaen kauniin näkymän. Pikkareita ei takaa pyllyvaon välistä paljoa näkynyt. En voinut vastustaa kiusausta, vaan otin Heran taas puristukseeni. Puristin häntä itseeni kädet hänen vatsallaan ja tunsin pakaroiden painuvan kiinni yläreisiini.
" Mitä sinä nyt," kiherteli Hera, "odota."
Hera irrottautui minusta ja kääntyi kohti. Salamana oli toppi pois ja matkalla ilmateitse kohti sohvaa. Samoin kävi pikkuiselle hameelle ja pikkareille. Edessäni oli täysin alaston punapää.
" Mitä siinä odotat, paleletko?"
Hera otti paidastani kiinni ja raastoi sen pääni yli pois. Kumartui ja avasi vyöni ja napitti auki tiukat metallinapit farkuistani. Veti ne alas polviin ja ja laski kätensä boksereitteni päälle hivellen kovaa kalua.
" Tämä on kova," hän sanoi hiljaa ja puristi sitä peukalon ja etusormen välissä pikkusormi viehättävästi pystyssä.
Hän tunnusteli sitä kankaan päältä ja otti sen kokonaan kätensä puristukseen. Tunsin miten sormet liikahtelivat varrella kuin tunnustellen ja tutustuakseen. Mutta hetkessä olivat kädet taas vyötäröllä ja bokserit valahtivat alas. Kalu singahti pystyyn ja sen paljas pää ikäänkuin katseli Heran kasvoja. Kalu nyökytteli ja keräsi lisää voimaa. Heran käsi oli taas varren ympärillä tunnustellen ja puristellen. Toinen käsi kosketteli kiveksiä ja arasti kokeili niiden painoa. Hera otti kaksin käsin varresta ja ikäänkuin puristi terskaa esiin nyrkinsilmästä. Hän nosti päätään ja katsoi minuun.
" Mennään tuohon," ja nyökkäsi kohti vuodetta.
Hän nousi ylös ja istahti sängynlaidalle, katsoi minua kun potkiskelin housuja pois lennättäen ne samaan kasaan sohvalle missä Herankin vaatteet olivat.
Istuin vuoteen laidalle ja katsoin alastonta Heraa. Hän oli avannut poninhännän ja hiukset levittäytyivät hänen kasvojensa ympärille. Vielä takkuiset hiukset. Kasvot olivat kääntyneet kohden minua ja hieman raolla olevasta hymyilevästä suusta pilkisti valkoiset hampaat ja etuhampaiden välinen pieni rakonen. Pisamaiset poskipäät pienessä punassa. Kädet sivelivät pakonomaisesti vatsaa ja hakeutuivat aina välillä pienille rinnoille sormen ojentuessa hieraisemaan nänniä. Vaistomaisesti. Vatsa nousi ja laski hengityksen tahdissa. Heralla oli punainen karvoitus, ei niin tulipunainen kuin hiukset, mutta punainen kumminkin. Karvoitus oli vähäinen, tai sitten sitä oli rajattu. Tiheä se oli siitä, missä sitä oli. Se kohta oli lyhennetty ehkä 7 milliseksi, mutta peitti kuitenkin ihon. Kosketin sitä ja se tuntui kämmenpohjaan jäykälle ja kiihoittavalle. Jalat liikahtivat hieman ja erkanivat jättäen kaistan pimppiä näkyviin. Häpyhuulet olivät pyöreät ja nuoren lihaksikkaat. Pienen rakosen välistä pilkisti pieni kieli. Kissankieli. Jalat jatkuivat pitkinä ja sorjina päätyen ojennettuihin nilkkoihin ja niiden vihreäkyntisiin varpaisiin.
En voinut muuta kuin istua ja katsoa. En edes koskea. Heran käsi liikahti kohti olkavarttani ja tunsin hienon kosketuksen, kuin perhosen istahduksen olkapäälleni. Kumarruin ja suutelin Heran napaa. Työnsin sinne kieltäni. Etenin kohti punaista kolmiota ja panin toisen käteni reiden sisäpinnalle ja vedin sitä varovasti loitommaksi toisesta. Toinen käsi hakeutui rinnalle, joka mahtui hyvin hieman kuperaan kouraani. Ihana rinta. Pieni nänninipukka painoi kovana kämmenpohjaa. Heran hengitys oli hieman kiihtynyt ja vatsa liikkui nopeasti. Lantio teki pientä liikettä, nousten ja laskien, siirtyen hieman sivulle ja takaisin. Ulommainen jalka nousi polvesta koukkuun ja kaatui sivulle, ikäänkuin tehden reittiä vapaaksi kuumana odottavaan pilluun. Olkavarrellani perhonen siirtyi alas ja kohta se oli reidelläni ja hetken kuluttua ujosti tepasteli kullilleni. Heran käsi puristi kaluani ja teki pientä runkkaavaa liikettä. Minä suutelin jo Heran pimppiä. Kieli tunnusteli häpyhuulia jotka eivät vielä karvoitusta olleet nähneet. Työnsin kielen hieman syvemmälle ja maistelin Heraa. Pillu nousi kohden suutani ja upotin kielen syvemmälle. Hera huokaisi ja otti takaa päästäni kiinni. Painoi sitä kohti itseään.
" Tule tänne, tule tähän päälle," sanoi Hera ja kohottautui hieman ja vetäen minua sängynlaidalta päälleen.
Hera makasi syli avoinna ja pujotin kädet hänen pakaroidensa alle, nostin häntä kohti kasvojani ja upotin ne hänen reisiensä väliin. Nuolin taas häpyhuulia ja alta välilihaa. Imin pientä nipukkaa vaon yläosassa ja sain Heran inahtamaan. Nuori tyttö oli valmis ja märkä antamaan sitä pientä aarrettaan joka hänellä oli. Hera hyväili rintojaan ja nipisteli nännejä. Silmät kiinni ja suu hieman avoimena hän huokaili ja heitteli hieman päätään puolelta toiselle.
Nousin polvilleni lähelle Heran avointa syliä. Otin kalustani kiinni ja hieroin sitä punaiselle karvoitukselle. Hera liikkui alla ja nosti lantiotaan.
" Mä olen aika tiukka, ole varovainen, älä satuta, ethän."
" En satuta en."
Ohjasin kullia pimpin suuaukolle, hiljaa ja varovasti. Hera oli märkä. Märkyyttä oli hieman valunut uloskin ja väliliha kiilteli kosteutta. Pidin kullista kiinni ja upotin sitä hiljaa syvemmälle. Pysähdyin hetkeksi ja katsoin Heraa kasvoihin joka katsoi silmät suurina takaisin ja kädet nyrkkiin puristettuina olkapäittensä vieressä. Hän oli hieman jännittynyt ja odottava.
" Ei vielä ole sattunut."
" Ei satukkaan," vastasin.
Työnsin jo rohkeammin, sillä tunsin pimpin laajenneen, mutta edelleen ihanan puristava tunne hyväili kullia. Nuoren tytön tiukka pillu otti minut sisäänsä. Terska osui syvyyksiin ja väräytti Heraa. Annoin kalun olla sisällä ja kumpikin annoimme tuntoaistimme rekisteröidä tuntemuksiamme. Tunne oli autuaallinen.
Aloin hitaan panemisen. Katsoin Heran kasvoja enkä huomannut mitään sattumisen merkkejä. Työnsin syvälle ja tunsin, ettei syvemmälle edes mennyt. Pikkupimppi otti vastaan kaiken, ja ehkä jo nautinnolla, sillä Heran huulilta kuului pieniä hyvänolon kirahduksia. Kädet Heralla oli vyötärölläni. Laskeuduin alemmaksi ja panin käteni Heran pään taakse ja nostin hieman sitä. Suutelin suulle ja sain hänen kielensä hampaitteni väliin, puraisin hiukan ja kieli pakeni hetkeksi, mutta palasi taas kiusoittelemaan omaani. Pienet hikinoroset kiiltelivät Heran ohimoilla jotka nuolaisin pois. Hänen lantionsa liikkui allani ja tunsin miten märkyys levisi kullin vartta ylös, kastellen omaakin karvoitusta. Pientä ääntä kuului kullin pumpatessa pillua.
" Tyttö, haluisitko tulla päälle?"
" Tyttö haluaisi."
Irrottauduin Heran imusta ja silloin kuului hieman äänekkäämpi ääni. Minua se ei haitannut, Mutta Hera oli silminnähden nolona.
" Mitä tuosta," sanoin, "ainahan rakastelu tuottaa ääniä."
" Mutta en mä ennen..."
Menin selälleni ja vedin Heran päälleni josta hän nousi istumaan lanteilleni. Otin kalustani kiinni ja painoin sen vasten vatsaani.
" Istu tähän tämän päälle."
" Näinkö," kysyi Hera ja laski pimppinsä aivan kullin päälle.
Hän levitti hieman häpyhuulia ja näin miten hän nautti uudesta kokemuksesta. Vaistomaisesti hän alkoi liikuttamaan itseään kullin päällä ja hieroi sitä märällä pillullaan. Pitkiä ja hiteita liikkeitä liukkaalla varrella. Välillä hän hiukan kumartui alas ja oli ikäänkuin tunnustelevinaan jotain uutta. Klitoris osui terskan alareunaan ja Hera nojasi käsillään olkapäihini ja hiljaa hieroi itseään siihen. Silmät ummessa ja pieni nautinnon hymy huulilla.
Hera liukui ylemmäs yli terskan ja kulli irtosi vatsalta. Sen pää osui Heraa häpyhuulille ja kosketti märkää aukkoa. Hera tunsi sen siinä ja alkoi hitaasti työntää itseään taakse. Kalu liukui sisään ja Hera nousi päälleni istuma-asentoon. Kulli oli syvyyksissä ja alkoi Heran varovainen ratsastus. Hän huomasi, ettei kipuja tunnu ja alkoi kiihdyttämään ratsastusta, kädet pikkurinnoillaan ja punahiukset hulmahdellen. katsoin alas hänen syliinsä ja näin miten kiiltävät ja kosteat häpykarvat välkkyivät ylös alas liikkeessä. Kullinvarsi kiilteli ja suonet pullottivat korkeina.
" Hera, oletko varma, ettei ole mitään vaaraa, vaikka minulta pääsisi karkaamaan?"
" Usko nyt, ei ole."
Tartuin Heraa lantiosta ja nostelin ja painoin alas. Kulli porautui syvyyksiin ja Heran kasvot olivat autuaan onnelliset. Minulla alkoi pakottamaan kivekset ja tiesin kohta tulevani. Kiihdytin työntöjäni vastaten Heran laukkaan.
" Nyt," sain sanottua ja Hera lopetti liikkeet ja katsoi kasvojani.
Hymyillen Hera katseli ja värähti hieman aina kun kullini sylkäisi. Hän aisti purkauksen ja silmin nähden nautti niistä sysäyksien tunteesta. Ne loppuivat ja Hera laskeutui päälleni. Otin pikkurinnan huulilleni ja imin sen kovaa nänniä, ensin toista ja sitten toista. Hera suuteli kasvojani ja hiukset peittivät pääni.
Hitaasti kaluni liukui ulos, jo veltostuneena, mutta elinvoimaa tuntien. Pimpistä purkautui spermatulva joka levisi karvoitukselleni, ikäänkuin kupista kaadettuna sitä tuli. Hera laskeutui selälleen viereeni ja katsoi kaikkea sitä märkyyttä mikä meissä oli.
" Minusta tulee vieläkin ulos sun spermaa. Ihanasti valuu alas ja menne pyllyyn, " kiherteli Hera.
Hän tuikkasi sormensa minun vatsalle ja levitteli karvoituksesta spermaa ylemmäksi ja piirteli kuvioita.
" Millehän se maistuu," ihmetteli Hera ja vei sormenpään huulille.
Hän imi sormea ja eikä ollut kovin tyytyväisen näköinen.
" Ei ainakaan sokerille."
Makasimme vierekkäin Heran pää käsivarrellani lähellä kainaloani. Hänen toinen jalkansa oli heitettynä minun yli polvitaipeen ollessa puolikovalla kullillani. Tunsin hänen hiustensa tuoksun, ja koko tytön tuoksun. Olin onnessa saadessani olla näin ihanan nuoren naisen kanssa. Minä, joka olin jo oikeastaan onneni menettänyt. Nautin.
Taisimme hetkeksi nukahtaa josta sinnikäs kärpänen meidät herätti. Se käveli ja surahteli vatsallani ja välillä Heran ja maisteli meitä. Ovi oli edelleen auki niinkuin ikkunakin, ja sieltä lentävä vieras oli sisään tullut. Aurinko paistoi edelleen ja sisään olisi voinut tulla kuka vaan.
" Mun on mentävä pissalle," sanoi Hera ja nousi, ryntäsi ovelle.
" Pane nyt jotain päällesi, tuo iso pyyhe vaikka."
" Miksi, enkä pane," ja tyttö vilahti alasti ulos.
Kuului kolinaa ja ryskettä mökin takaa. Hetken kuluttua Hera seisoi jalat ristissä ovella.
" Mä en saa sitä ovea auki, mitä mä teen?"
Nousin ja ja kiedoin pyyhkeen ympärilleni ja menin ulos. Hera sipsutteli lyhyin askelin perässä pidellen kättä pikkurinnoilla ja pimpin edessä, jota hän suorastaan painoi. Taisi olla kovakin hätä.
" Katsos näin," ja avasin myös hakasen, joka oli kiinni oven yläkulmassa, " no nyt, ole hyvä."
Salamana Hera oli sisällä ja lähdin takaisin mökkiin. Ajattelin kiehauttaa kahvit. Istuisimme hetken ulkona ja kuuntelisimme linnunlaulua. Ja sitten taas. Meillä oli vielä kaksi yötä ja kaksi kokonaista päivää.
