Punastuminen,ihan normi tilanteessa....

[häpeissään]

Auttakaa minua!!
Eli vaivana on että punastun melkein aina kun juttelen jonkun kanssa
Olipa kyseessä tuttu tai tuntematon...tunnen kun puna nousee poskille ja sitten minua alkaa hävettää ja vaivaannun...mielestäni en ole mikään kamalan ujo mutta tämän vaivan myötä minusta on tullut todella hiljainen ja eristäydyn muista en jaksa enää tätä,haluaisin voida jutella ihmisten kanssa ilman että olen aivan punainen....
Onko vaivaan mitään lääkettä/apua???

 

[ap]

up

 

[vieras]

Minusta jotakin lääkettä on. Ota vaan rohkeasti yhteyttä lääkäriin.

 

[Mrs Shillelagh]

Oletko kokeillut kyllästyttää, eli olla niin paljon tekemisissä ihmisten kanssa, että tulisit immuuniksi vaikutukselle? Se onnistuisi ottamalla kontaktia kaikkiin ihmisiin, joiden kanssa olet päivän mittaan tekemisissä. Voi olla vaikeaa, jos et opiskele tai käy töissä tms.

 

[Lettipää]

Mulla on vähän samanlaista taipumusta. Aiemmin se haittasi mua hirveästi, mutta olen oppinut olemaan pääasiassa siitä välittämättä. Joskus se tosin hävettää tai nolottaa, mutta olen yrittänyt sinuiksi itseni kanssa päästä.

Tiedän, että ainaski joskus aiemmin tehtiin jotain pikkutoimenpiteitä, pätkästiin joku hermonpätkä kasvoista tai jotain.. mutta se kuulostaa mun mielestä niin raakalta toimenpiteeltä..

 

[minä]

Hei ap, mulla on tuo ihan sama ongelma. Siis, vaikka kun törmään yllättäen työkaveriin kaupassa niin punastun. Tai siis melkein mistä vaan. Todella kiusallinen asia, josta yritän olla välittämättä. Joskus se on todella vaikeaa.
Ärsyttävä ongelma.

 

[ap]

Olen töissä mutta sellaisessa missä ei olla ihmisten kanssa tekemisissä ja illat menee sitten kotosalla lasten kanssa eli tuo kyllästyttäminen ei taida onnistua

Tuota lääkettä pitää kysyä,tästä alkaa tulla oikeasti este normaalille elämiselle

 

[ap]

Eli siis muitakin samassa tilanteessa olevia on,kiva kuulla,vaikka ei tätä kenellekkään toivo....
Alussa minäkään en välittänyt mutta tuntuu että menee vaan pahemmaksi ja pahemmaksi...

Huomaakohan sitä muut miten herkästi ja mitä he ajattelevat?? tiedän ei pitäisi miettiä tälläisiä...

 

[Mrs Shillelagh]

Olen töissä mutta sellaisessa missä ei olla ihmisten kanssa tekemisissä ja illat menee sitten kotosalla lasten kanssa eli tuo kyllästyttäminen ei taida onnistua

Tuota lääkettä pitää kysyä,tästä alkaa tulla oikeasti este normaalille elämiselle

Mä huomasin itsessäni saman ilmiön, kun olin ollut vähemmän läheisessä kontaktissa ihmisten kanssa. Taitaa olla tottumuskysymys. Koita keksiä itsellesi enemmän läheisiä sosiaalisia kontakteja. Kun siitä tulee arkipäivää, niin se sujuu mutkitta.

 

[minä]

Olen töissä mutta sellaisessa missä ei olla ihmisten kanssa tekemisissä ja illat menee sitten kotosalla lasten kanssa eli tuo kyllästyttäminen ei taida onnistua

Tuota lääkettä pitää kysyä,tästä alkaa tulla oikeasti este normaalille elämiselle

Mä huomasin itsessäni saman ilmiön, kun olin ollut vähemmän läheisessä kontaktissa ihmisten kanssa. Taitaa olla tottumuskysymys. Koita keksiä itsellesi enemmän läheisiä sosiaalisia kontakteja. Kun siitä tulee arkipäivää, niin se sujuu mutkitta.

Eipä välttämättä. Olen ollut punastuja aina. Siedättynyt kylllä niin, etten jaksa jokaisesta punastumisesta itse välittää, silti niitä tulee päivittäin.

 

[ap]

Olen töissä mutta sellaisessa missä ei olla ihmisten kanssa tekemisissä ja illat menee sitten kotosalla lasten kanssa eli tuo kyllästyttäminen ei taida onnistua

Tuota lääkettä pitää kysyä,tästä alkaa tulla oikeasti este normaalille elämiselle

Mä huomasin itsessäni saman ilmiön, kun olin ollut vähemmän läheisessä kontaktissa ihmisten kanssa. Taitaa olla tottumuskysymys. Koita keksiä itsellesi enemmän läheisiä sosiaalisia kontakteja. Kun siitä tulee arkipäivää, niin se sujuu mutkitta.

Eipä välttämättä. Olen ollut punastuja aina. Siedättynyt kylllä niin, etten jaksa jokaisesta punastumisesta itse välittää, silti niitä tulee päivittäin.

Sama minulla nuoresta asti ollut mutta nyt pahentunut vaikka itsetunto on vahvempi,mielestäni....
No pitää ensin yrittää tätä siedätys hoitoa

 

[Kokenut]

Tervetuloa kerhoon vaan! itse olen kärsinyt punastumisesta n. 15 vuotiaasta eli kohta kahdeksan vuotta, se on johtanut eristäytymiseen ja sitäkautta päihdeongelmaan. olen ollut psykoterapiassa reilun vuoden ja lääkehoidossa reilun kaksi vuotta, erinäisiä lääkkeitä on kokeiltu, propral, diapam ja lukematon lista muita lääkkeitä, melkein kaikki mahdolliset ssri-lääkkeet ja mistään näistä, ei terapiasta eikä lääkkeistä ole ollut mitään apua. Olen päätynyt siihen tulokseen että privatix- klinikan tri telarannan tekemä stressihermosalpaus olisi ainoa vaihtoehto tähän ongelmaan mikä on saavuttanut aivan järjettömät mittasuhteet elämässäni vielä yhdistettynä couperosa ihoon poskissa, eli kun lehahtaa niin lehahtaa ja kunnolla ilman mitään järkevää syytä, punastuminen hallitsee elämääni, kun punastun, niin vaivaudun ja menen lukkoon koska muut ihmiset peilaavat käytöksessään niin vahvasti punastumiseni. Ainoa ongelma tässä stressihermon salpauksessa on että se maksaa n. 5000-5900?.

 

[juuei]

mulla on ystävä joka tuolla lailla punastuu. Totta puhuen mä en oo kiinnittänyt siihen mitään huomiota enää vuosiin. Se on... mites sitä nyt vertais... ilmiönä vähemmän noteerattava kuin silmälasit.
Eli nolostelette turhaan! Varmaankaan siitä olis haittaa kuin ensitreffeillä, muitten ihmisten kanssa ei-.