Puheterapeutin käytöksestä kysymys....

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja paskaäiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

paskaäiti

Vieras
Siis käydään pt:lla 3v pojan kanssa, pt sitä mieltä että en leiki tarpeeksi lapseni kanssa, joka myös aiheuttaa sen että puhe jää jälkeen :O ja että kun lapseni ei nuku päiväunia se johtuu siitä että hällä ei oo tuttia :O
Ja lapsella siis 1v veli jonka kanssa leikkii ja käy 2krt vko kerhossa. Ja tutti jäi pois 1,5v iässä.

Siis nyt pitäisi suostua videointiin, kuinka leikin lapseni kanssa?!!!! Ja käyttää viittomia ja kuvakortteja. Puheen ongelmat on seuraavat sanoo joitakin kymmeniä sanoja, toisista sanoista sanoo vain alku- ja lopputavut. Ei pysty nostaan kielenkärkeä kitalakeen tai lipomaan huuliaan. Ymmärrys ainakin ikätasoista. muodostaa 3 sanan lauseita, joista tosin vain ne tavut sanoo...Miksi siis kotona pitäisi viittoa tms kun ymmärretään toisiamme täysin ja poika kumminkin tunnistaa sanat, ne ei vaan tahdo tulla ulos???
 
No ne tukiviittomat on hyvä apu lapsen ilmaista itseään. Silloin kun sana ei löydy, hän voi viittoa. Ja kuvat on myös ihan hyvä apu. Älä ihmeessä kiellä lapseltasi näitä apukeinoja, jos niitä tarjotaan. Jos lapsella on puheen kehityksen viivästyää (niin kuin kuulostaa), niin kerho 2 krt/vko ja leikkiminen 1v:n kanssa ei todellakaan riitä puheen kehittymisessä.
 
Meillä myös ilmeisesti joudutaan pt:lle ainakin arvioon koska lapsi hieman päälle 2 v. ei osaa kuin 16 sanaa ja niistä viidessä on vääriä kirjaimia. Esim. vettä= tettä, kiitti = tiitti, Veeppi= jeeppi. Ei myöskään muodosta kahden sanan lauseita.

Kuvista on ollut terkkarin kanssa puhe ja ollaan hiljalleen otettu niitä käyttöön. Esim. jääkaapin ovessa on maitopurkki, vesikannu, jugurtti jne.
 
Siis tottakai lapselle luetaan paljon, ja katsellaan kuvia kirjoista ja toistetaan aina jos lapsi sanoo esim. nata (tark. napa) niin silloin toistetaan sanomalla napa, yms. Mutta musta hullua on se että mun pitäisi itte tehdä ne helvetin kuvat, enhän mä ees tiiä mimmosia niiden pitäis olla. Ja kysyisinkin että missä tilanteessa niitä kuvia käyttäisimme? Lapsi kuitenkin osaa kertoa mitä haluaa syödä tai onko pissahätä ja sanoo jos pahamieli jostain. Lapsi jonottaa 1/2 pvä paikkaa tarhaan.
 
Poika tarvitsee aktiivista kuntoutusta, siksi pitää leikkiä ja viittoa.

Minulla on 4v kovasti viittova poika, kai minä ymmärtäisin häntä ilman viittomiakin mutta viittomin häntä ymmärtää myös moni muu.
Kun ikää tulee reilu 3v niin juttujen määrä lisääntyy ja lapsella on kova_tarve kommunikointiin.
Perheemme tyttönen 2.5v ei myöskään kehity puheen osalta samaan tahtiin "tavisten" kanssa ja viitomia käytetty aktiivisesti hänelle 2v alkaen.

Poikanen on ollut tähän asti kotihoidossa, ja 4.5v aloittaa päiväkodissa osapäiväisenä.
Kerhoa käy nyt kerran viikossa, aiemmin 2 krt/vko, se on riittänyt kuntoutukseksi koska kotona on asiaan todella paljon panostettu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äiti minäkin:
Meillä myös ilmeisesti joudutaan pt:lle ainakin arvioon koska lapsi hieman päälle 2 v. ei osaa kuin 16 sanaa ja niistä viidessä on vääriä kirjaimia. Esim. vettä= tettä, kiitti = tiitti, Veeppi= jeeppi. Ei myöskään muodosta kahden sanan lauseita.

Kuvista on ollut terkkarin kanssa puhe ja ollaan hiljalleen otettu niitä käyttöön. Esim. jääkaapin ovessa on maitopurkki, vesikannu, jugurtti jne.

No ei sinun kyllä pitäisi itse niitä kuvia tehdä. Meilläkin kuvien käyttöön otosta puhuttiin, mutta lopulta ne kuvat otettiin käyttöön vain pojan päiväkotiryhmässä ja puhetulkki teki ne kuvat. Myös meillä pojalle luettiin paljon, mutta hän ei ollut yhtään kiinnostunut kirjoista. Sitten saatiin neuvo, että palattiin ihan vauvakirjoihin ja pelkästään nimettiin kuvia. Pitkistä tarinoista tai edes lauseista poika ei saanut mitään irti.
 
Suosittelen vielä lämpimästi "viittomaseikkailu"- tietokoneohjelmaa, sitä voi tilata kehitysvammaliiton www-sivulta.
Meidän pojan suosikki "peli" :)
 
onpas outo täti,se että käyttääkö lapsi tuttia vai ei,nukkuuko päiväunia vai ei. ei kyllä edes kuulu hänelle! niin syytettiin yhtä tuttava perheen äitiäkin,kunnes selvisi että eräässä kromosomissa oli inversio..joka aiheutti viivästymisen.
jos lapsi kasvaa perheessä ja hänen kanssaan jutellaan,selitetään asioita pitäisi oppii puhuu.

mun lapseni ainakin!! se on 3v ja puhuu ku papupata! ja lasten kanssa hän suuremmaksi osaksi leikkii,minä leikin melko vähän,2vuoteen asti jaksoin leikkii hänen kanssaan paljon,sen jälkeen liiankin vähän=(. mutta juttelen paljon.
 
samoin meillä paljon katsellaan just tommosia vauvakirjoja, ei kanssa noi tarinat kiinnosta. Hitto just kirjotin pitkät pätkät, toivottavasti tää ei nyt heitä ulos. Kerhossa ovat välillä katselleet kuvia, jos on ollut aikaa, mutta ymmärtävät sielläkin poikaa, niin että pärjäävät ilman kuvia. Poika ei tahdo että leikin sen kanssa legoila tms, muuten kuin että käyn rakentaan talon tms. Muuten kyllä puhellaan tosi paljon, itse oon oikee papupata, etten vois hiljaa ollakaan. Tosi harvoin tulee kotona semmoisia tilanteita ettei ymmärretä mitä poika selittää meille.
 
meillekki joskus tyrkytettiin tota videointii mut en suostunu. meillä poitsu oppi kunnolla puhumaan ku kävi pari kertaa viikos päiväkodis, ja kerran viikos oli puheterapia. nyt käydään toimintaterapias ja eikä sitäkään nyt välttämättä enää tartte mut aattelin et mennään ku kerran sitä aikaa on puolivuotta odotettu.
 
tokihan hän tietä mitkä apukeinot auttaa jos puhe on viivästynyt,mutta inusta se että pitäisi videoida miten leikit lapsen kanssa on kyllä jotain ihan kummaa.

kaverin lapsi käy puheterapiassa kun ei 3v 6kk iässä sanonut kuin pari ymmärrettävää sanaa nyt siitä on vuosi kun aloitti puheterapian ja puhuu kyllä ihan yhtä taukoamatta ku minunkin lapsi:)
 
Näin mäkin ajattelen että sen pt:n ja tarhan pitäis riittää. Me käydään perheneuvolan puolella, kun kunnan pt vuorotteluvapaalla. Siks noita ihme kommentteja kai, mutta niin vituttaa mennä sinne, eilisen palautekeskustelun jälkeen poikakin porua väänsi kotona, kun oli reppana ihan pihalla kokoreissusta. Mun mielestä poikaa ei olis ees pitäny koko palaute juttuun ottaa mukaan mutku en tienny.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äiti minäkin:
Meillä myös ilmeisesti joudutaan pt:lle ainakin arvioon koska lapsi hieman päälle 2 v. ei osaa kuin 16 sanaa ja niistä viidessä on vääriä kirjaimia. Esim. vettä= tettä, kiitti = tiitti, Veeppi= jeeppi. Ei myöskään muodosta kahden sanan lauseita.

Kuvista on ollut terkkarin kanssa puhe ja ollaan hiljalleen otettu niitä käyttöön. Esim. jääkaapin ovessa on maitopurkki, vesikannu, jugurtti jne.

Siis täh? Meidän esikoinen ei kaksivuotiaana sanonut selvästi yhtään ainoaa sanaa. Ymmärsi kuitenkin kaiken, ja siksipä terkkari ei ollut lainkaan huolissaan. Itse kyllä olin, mutta uskoin, että kannattaa vaan odotella. Lpaselle oli luettu ihan hirveästi, ja itsekin kuljeksi jatkuvasti kirja kädessä, joten olihan se kummallista...Mutta meni pari kuukautta, ja ihan yhtäkkiä lapsi alkoi puhua kolmen sanan lauseita ja yhdyssanoja. Nyt vähän päälle kolmevuotiaana on erittäin runsas sanavarasto.

Mummin kanssa mietittiin, että olisko ollut kyseessä sellainen juttu, että passiivinen sanavarasto oli niin hyvä, että aktiivinen jäi jalkoihin: ei halunnut sanoa, jos menee väärin. Hän on nimittäin vähän sen luontoinen. Kuopus sen sijaan opettelee kovalla tohinalla eikä pelkään väärinymmärryksiä.

Mutta mulla siis ollut se käsitys, että vasta kolmevuotiaana aletaan miettiä jatkotoimenpiteitä.
 
Ei minusta kertomassasi ollut muuta hullua kuin tuo tutin käyttö :)

Mut tosi on ettei pojan kielitaito siitä pikkuveljen kanssa leikkimisestä kehity. Mitä ilmeisimmin kerhossa käynti ei häntä auta, vaan tarvitsee kunnon apua. Helpompaa tässä vaiheessa kuin myöhemmällä iällä. Jos sinä saat pojan puheesta selvää, hän kuvittelee muidenkin saavan.
 
Puhe kehittyy kyllä kokoajan, kk sisällä tullut sahaa=sataa, mopo, nännä=jännä, kukkuu, vovvo=volvo. Poika ei siis ole käyttänyt nk. vauvakieltä koskaan, ennen kuin nyt sitten vasta suostuu sanomaan vaikka sana tulee väärin, on kanssa äärettömän tarkka ja siisti poika ja se on varmaan juuri ollut este puheen kehitykselle, nyt tuntuu että poikaa ei enää virheet häiritse niin kovasti, mutta ei edelleenkään tykkää matkia jos sanon esim. pallo ja pyydän poikaa toistaan, ei toista.
 
Ei se videointi maailmaa kaada, voi tuntua oudolta, mutta kyllä siitä selviää - meillä se on takana. Sitä tehdessä meillä ainakin oli mahdollisuus kieltää sen esittäminen kaikille muille. Tuon videoinnin tarkoituksena on tuoda esille teidän välistänne kommunikointia tälle terapeutille, jotta hän saa kuvan lapsen vuorovaikutustavoista kahdenkeskeissä tilanteessa ilman ulkopuolisia. Meillä ei ollut ketään muuta paikalla huoneessa, kamera surrasi itsekseen ja saimme tehtäväkortteja, mitä suorittaa.

Aikaisemmat ovat antaneet hyvät linkit tukiviittomiin. Tässä vielä linkki viittomasanakirjaan, mistä voi koettaa etsiä oikeaa viittomamallia esim. noihin paajarvenkylan kuviin videona, kuvista on välillä vaikea tulkita, miten ne kädet oikein liikkuvat
http://suvi.viittomat.net/Index.aspx?c=search;2 (haku kannattaa tehdä suomenkielisen hakemiston kautta)
2½ vuotiaana kannattaa ruveta kyselemään sen puheterapeutin perään, jos puhetta ei ryhdy tulemaan, monesti menee sen puoli vuotta ennenkuin sinne yleensä pääsee. Jos sen puolen vuoden aikana ehtii oppia, niin aina sieltä jonosta pääsee pois, kannatta kuitenkin ilmoitella, ettei tarvitse aikaa, jos sellaista tarjotaan, että muut tarvitsijat saavat sen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keikas:
Alkuperäinen kirjoittaja äiti minäkin:
Meillä myös ilmeisesti joudutaan pt:lle ainakin arvioon koska lapsi hieman päälle 2 v. ei osaa kuin 16 sanaa ja niistä viidessä on vääriä kirjaimia. Esim. vettä= tettä, kiitti = tiitti, Veeppi= jeeppi. Ei myöskään muodosta kahden sanan lauseita.

Kuvista on ollut terkkarin kanssa puhe ja ollaan hiljalleen otettu niitä käyttöön. Esim. jääkaapin ovessa on maitopurkki, vesikannu, jugurtti jne.

Siis täh? Meidän esikoinen ei kaksivuotiaana sanonut selvästi yhtään ainoaa sanaa. Ymmärsi kuitenkin kaiken, ja siksipä terkkari ei ollut lainkaan huolissaan. Itse kyllä olin, mutta uskoin, että kannattaa vaan odotella. Lpaselle oli luettu ihan hirveästi, ja itsekin kuljeksi jatkuvasti kirja kädessä, joten olihan se kummallista...Mutta meni pari kuukautta, ja ihan yhtäkkiä lapsi alkoi puhua kolmen sanan lauseita ja yhdyssanoja. Nyt vähän päälle kolmevuotiaana on erittäin runsas sanavarasto.

Mummin kanssa mietittiin, että olisko ollut kyseessä sellainen juttu, että passiivinen sanavarasto oli niin hyvä, että aktiivinen jäi jalkoihin: ei halunnut sanoa, jos menee väärin. Hän on nimittäin vähän sen luontoinen. Kuopus sen sijaan opettelee kovalla tohinalla eikä pelkään väärinymmärryksiä.

Mutta mulla siis ollut se käsitys, että vasta kolmevuotiaana aletaan miettiä jatkotoimenpiteitä.

Meidän 2 vuotias sanoo vaan äiti,isä,pappa,mummi ja vauva.Terkkari ei ollut yhtään huolissaan kun poika ymmärtää puheen sanoi vaan että 3 vuotiaana mietitään tarviiko apua
 
Alkuperäinen kirjoittaja Huopatossu:
Alkuperäinen kirjoittaja Keikas:
Alkuperäinen kirjoittaja äiti minäkin:
Meillä myös ilmeisesti joudutaan pt:lle ainakin arvioon koska lapsi hieman päälle 2 v. ei osaa kuin 16 sanaa ja niistä viidessä on vääriä kirjaimia. Esim. vettä= tettä, kiitti = tiitti, Veeppi= jeeppi. Ei myöskään muodosta kahden sanan lauseita.

Kuvista on ollut terkkarin kanssa puhe ja ollaan hiljalleen otettu niitä käyttöön. Esim. jääkaapin ovessa on maitopurkki, vesikannu, jugurtti jne.

Siis täh? Meidän esikoinen ei kaksivuotiaana sanonut selvästi yhtään ainoaa sanaa. Ymmärsi kuitenkin kaiken, ja siksipä terkkari ei ollut lainkaan huolissaan. Itse kyllä olin, mutta uskoin, että kannattaa vaan odotella. Lpaselle oli luettu ihan hirveästi, ja itsekin kuljeksi jatkuvasti kirja kädessä, joten olihan se kummallista...Mutta meni pari kuukautta, ja ihan yhtäkkiä lapsi alkoi puhua kolmen sanan lauseita ja yhdyssanoja. Nyt vähän päälle kolmevuotiaana on erittäin runsas sanavarasto.

Mummin kanssa mietittiin, että olisko ollut kyseessä sellainen juttu, että passiivinen sanavarasto oli niin hyvä, että aktiivinen jäi jalkoihin: ei halunnut sanoa, jos menee väärin. Hän on nimittäin vähän sen luontoinen. Kuopus sen sijaan opettelee kovalla tohinalla eikä pelkään väärinymmärryksiä.

Mutta mulla siis ollut se käsitys, että vasta kolmevuotiaana aletaan miettiä jatkotoimenpiteitä.

Meidän 2 vuotias sanoo vaan äiti,isä,pappa,mummi ja vauva.Terkkari ei ollut yhtään huolissaan kun poika ymmärtää puheen sanoi vaan että 3 vuotiaana mietitään tarviiko apua

me joudutaan menee 2,5 vuotiaana neuvolaan, jos ei ala puhetta tuleen, muuten ois vasta 3 v neuvola

 
Tähänpä en osaa sanoa, kuin sen, että mun 2v poika ei sano yhtään "oikeaa" sanaa, eikä mulla ole käynyt mielessänikään, että asialle pitäis aktiivisesti tehdä jotain. Tyttö puhui jo 1-v monia sanoja, poika sanoo äärimmäisessä hädässä Äiti (tavallisessa tilanteessa ei sano), titti=tutti (ja sen käytöstä jaksaa ulkopuoliset huomautella), taa=traktori ja maa=sammakko, lisäksi sanoo hau, mau, ammuuu, röhröh, mää-ä-ä yms eläinääniä.
Piupaut antaisin, jos joku esittäisi, että on jäänyt jälkeen millään osa-alueella.
 
Meidän poika aloitti 2,5 vuotiaana puheterapian, koska sanoja oli "mamma" ja "titti". Nyt poika täytti kesällä 5 vuotta ja hänellä on erittäin vaikea dyspraksia, eli puheterapiassa käy seuraavat 5 vuotta kaksi kertaa viikossa, yksityisellä käydään Kelan maksamana.

Nyt ilmeni, että pojalla on myös muita vaikeita kielellisiä ongelmia, tulivat esille kun poika kasvaa, ja ne ennustavat erittäin vaikeita lukihäiriöitä. Täällä on tämä äiti parkunut ja itkenyt, surrut ja murehtinut että miten poika pärjää. Rankkaa tämä vammaisen lapsen äitinä oleminen on, vaikeinta on varmaan tuon lapsen sääliminen... (Enkä nyt tarkoita että olen maailman ainoa vammaisen lapsen äiti!)

Sitten ajattelin että pojasta voisi tulla poliisi. Hehän kulkevat pareina, ja sanotaan että toinen heistä osaa kirjoittaa ja toinen lukea, että jos poika oppisi edes jompaa kumpaa vähän, niin pärjäisi hyvin :whistle:

Eli tsemppiä kaikkien puheongelmaisten äideille, työtä kuntouttaminen vaatii ja kaikki apu otetaan iloiten vastaan! Ja tsemppiä kaikille pienille, hehän sen työn tekevät!

 
Älkää ottako niitä puheterapeuttien vinkkejä ja ideoita syytöksinä.. He ovat ammattilaisia ja haluavat auttaa lasta. Ei ole tarkoitus syyllistää äitiä! Minulla on 2v poika, joka luultavasti autistinen jollain lailla. Ei puhu yhtään eikä hänellä ole juuri halua kommunikointiin muutenkaan. käymme puheterapiassa omasta aloitteestani ja olemme pikkuhiljaa ottamassa kuvat käyttöön.Ne on lapsen avuksi. Ei kannata suhtautua tyyliin "mitä helvettiä..jne"Ollaan iloisia, että nykyään on apua saatavilla.
 

Yhteistyössä