Psykologi tilasi sossut lapsivuodeosastolle

["Vieras"]

Kätilöt laittoi mut psykologin, psykiatrisen sairaanhoitajan tmv kanssa juttelemaan kun epäilivät mulla masennusta tässä pari päivää sitten. Psykologi mun kanssa juteltuaan ja oltuaan niin ihana oli hoitsuille sanonut että mä olen selvästi vaikeasti masentunut "koska ei katso silmiin puhuteltaessa". Kaksinaamainen ämmä.

No tästä syystä sitten lastensuojelusta tuli kaksi sossua käymään osastolla ennen kuin päästivät mut kotiin. Saatiin aika sopimaan jatkotoimista. Sanoin etten halua mitään jatkotoimia kun meillä on kaikki ihan hyvin, en ole masentunut, mies on töissä ja mä voin olla tulokkaan ja pikkusiskonsa kanssa kotona ja anoppi auttelee niin paljon kuin tarvitaan. Kuulemma jos en ota tarjottua apua vastaan joutuvat harkitsemaan "järeämpiä toimenpiteitä". Lisäksi sanoivat tarvitsevansa jotkut selvitykset meidän taloudellisesta toimeentulosta.

Mitä ihmeen järeämpiä toimenpiteitä? Ollaanko me nyt jossain tarkkailussa tai jotain? Ei olla koskaan ennen oltu missään tekemisissä lastensuojelun kanssa ja sosiaalitoimen kanssa muutenkin viimeksi joskus kauan sitten kun saatiin vähän aikaa toimeentulotukea, jo ennen ensimmäistä lasta.

 

["..."]

Täh? Siis oikeasti. Voiko tuollaista tapahtua?

 

[kelju kaisa]

tulokkaan ja pikkusiskonsa kanssa kotona



aika pienellä ikäerolla?

 

[tuossa]

tilanteessa tilaisin välittömästi ajan päätohtorille yksityiseltä puolelta ja pyytäisin häneltä "todistuksen" masennuksen tasosta. Pistäisin lakimiehen toimittamaan todistuksen sossuille.

 

[dgjodgl]

No sä olet vaikuttanut masentuneelta. Etkä sä tossakaan kerro että teillä olis kaikki hyvin, kerrot vaan pintapuolisesti teidän tilanteesta etkä siitä mitä oikeasti tunnet. Ehkä he mielestään tarvitsisivat hieman pidemmän keskustelun kanssasi varmistamaan että asiat ok, miksi et siihen voinut suostua?

Kun tapahtuu näitä perhesurmia jne. niin kiljutaan että miksi kukaan ei tehnyt mitään ym. Mutta sitten kun joku edes kehtaa kysyä MINULTA miten menee niin ollaan tosi loukkaantuneita ja kauhistuneita miten meidän tilannetta kehdataan epäillä.

 

[pelottavaa]

Järkyttävää jos tää on totta. Tällaisten asioitten takia kannattaa aina aina neuvolassa, synnärillä tai missä ikinäkään on pistää oikeen kunnon rooli päälle että kaikki on paremmin kuin hyvin. Jos edes vähänkään teet jotain esim et muista katsoa silmiin kokoajan niin ajattelevat heti jonkun olevan pielessä..

 

["Vieras"]

Pikkusisko on kohta parivuotias, ihana ja helppo lapsi

 

["vieras"]

Hommatkaa lakimies. Muuten voi käydä huonosti. Pysy kuitenkin täysin rauhallisena. Maltin menettäminen (vaikka muuten olisikin normaalia), on sossuille punainen vaate.

 

["..."]

Järkyttävää jos tää on totta. Tällaisten asioitten takia kannattaa aina aina neuvolassa, synnärillä tai missä ikinäkään on pistää oikeen kunnon rooli päälle että kaikki on paremmin kuin hyvin. Jos edes vähänkään teet jotain esim et muista katsoa silmiin kokoajan niin ajattelevat heti jonkun olevan pielessä..

Saman olen huomannut. Joskus neuvolassa erehdyin sanomaan ,että olen aika väsynyt (kuka alle yksivuotiaan äiti EI ole???), niin sen jälkeen oli aina hirveät kuulustelut siitä, miten olen jaksanut, miten mies auttaa, olenko nukkunut, pitäisikö lapsi laittaa unikouluun jne.

 

[Madicken04]

Kyllähän kätilöt ja psykologitkin voivat tehdä virhearvioita. Ikävä tilanne tietysti jos noin joutuu ilman syytä syynin alle, toisaalta näinä aikoina varmaan moni vauvojen/lasten kanssa työskentelevä mielummin on ylivarovainen kuin liian suurpiirteinen.

Ärsyynnyksesi on ihan ymmärrettävää mutta ehkä helpoiten tilanne selviäisi jos vaan hämmästyneenä päästäisit ne sossut kotikäynnille ja näyttäisit että kaikki on todella ok.

 

["hmh"]

Pikkusisko on parivuotias ja tulokas....???? Putosin kärryiltä.

 

["Vieras"]

No sä olet vaikuttanut masentuneelta. Etkä sä tossakaan kerro että teillä olis kaikki hyvin, kerrot vaan pintapuolisesti teidän tilanteesta etkä siitä mitä oikeasti tunnet. Ehkä he mielestään tarvitsisivat hieman pidemmän keskustelun kanssasi varmistamaan että asiat ok, miksi et siihen voinut suostua?

Kun tapahtuu näitä perhesurmia jne. niin kiljutaan että miksi kukaan ei tehnyt mitään ym. Mutta sitten kun joku edes kehtaa kysyä MINULTA miten menee niin ollaan tosi loukkaantuneita ja kauhistuneita miten meidän tilannetta kehdataan epäillä.

Pintapuolisesti? Kun mä en tunne mitään masennusta, en tosin sellaista valtaisaa onnen tunnettakaan kuin ekan lapsen kanssa. Jalat maassa -asenne on vissiin sitten vakavaa masennusta. Enkä varmaan katsellut sitä psykologia koko ajan silmiin kun oli sen verran pelottava tyyppi, jotenkin epämiellyttävän oloinen, hymy korvissa vaikka puhui vakavista asioista ja lässytteli kuin vähäjärkiselle.

Periaatteessa voisin jutella sossujen kanssa toisenkin kerran vaikka en sitä näe millään tavalla hyödyllisenä. Mutta heidän puheistaan ymmärsin että meidät on kirjattu lastensuojeluperheeksi kätilöiltä tulleen lastensuojeluilmoituksen perusteella ja tapaamisessa on tarkoitus sopia tulevasta, esimerkiksi meillä voisi alkaa käydä joku kotiapulainen tmv ja meidät haluttaisiin perheneuvolaan juttelemaan sekä mahdollisesti johonkin tukiperhekokeiluun mukaan.

Että iso pyörä tuntuu pyörivän, kuten mieheni sanoi...

 

["wtf"]

[QUOTE="...";27061291]Saman olen huomannut. Joskus neuvolassa erehdyin sanomaan ,että olen aika väsynyt (kuka alle yksivuotiaan äiti EI ole???), niin sen jälkeen oli aina hirveät kuulustelut siitä, miten olen jaksanut, miten mies auttaa, olenko nukkunut, pitäisikö lapsi laittaa unikouluun jne.[/QUOTE]

ai että oikein _kuulustelut_ . Vai ihan normia jutustelua ja kuulumisten kysymistä? Ihan normi
kyssäreitähän noi on; kuinka olet jaksanut, saatko nukuttua, autteleeko mies yms. Tsiisus!

Kaikesta te jaksattekin vetää tavaraa neniinne! Jos kaikki on kerran ok, niin ei ole mitään,
_ei mitään_ hätää. Taitaa nämä tyypit, joilla on jotain salattavaa, olla näitä jotka skitsoontuu
näistä lastensuojeluasioista.

 

["jaa"]

[QUOTE="hmh";27061344]Pikkusisko on parivuotias ja tulokas....???? Putosin kärryiltä.[/QUOTE]

oiskohan sit vielä joku vanhenpikin lapsi ja keskimmäinen se pikkusisko,siis nykyinen isosisko... ?

 

["vieras"]

Hankalaa. Kannattaa yrittää suhtautua siten, että ajattelee, että sossujen käynnit on ok ja jutustelee niiden kanssa normaalisti. Sillä tapaa asian saa nopeimmin ohi ja järjestykseen.

Naapurilla oli paha masennus synnytyksen jälkeen ja hän oli aika lailla sekaisin. Psykiatrinen sairaaraanhoitaja oli hänestä hyvin huolissaan, mutta naapuri ei halunnut edes nähdä häntä. Naapurin itsensä mielestä hänellä ei ollut mitään hätää ja psykiatrisen sairaanhoitajan tapaaminen sai hänet voimaan huonosti. Tässäkin tapuksessa oli siis kaksi täysin erilaista näkemystä asiasta. Mielestäni naapuri oli selkeästi avun ja seurannan tarpeessa, vaikka hän ei sitä ymmärtänyt.

 

["vieras"]

[QUOTE="Vieras";27061374]Pintapuolisesti? Kun mä en tunne mitään masennusta, en tosin sellaista valtaisaa onnen tunnettakaan kuin ekan lapsen kanssa. Jalat maassa -asenne on vissiin sitten vakavaa masennusta. Enkä varmaan katsellut sitä psykologia koko ajan silmiin kun oli sen verran pelottava tyyppi, jotenkin epämiellyttävän oloinen, hymy korvissa vaikka puhui vakavista asioista ja lässytteli kuin vähäjärkiselle.

Periaatteessa voisin jutella sossujen kanssa toisenkin kerran vaikka en sitä näe millään tavalla hyödyllisenä. Mutta heidän puheistaan ymmärsin että meidät on kirjattu lastensuojeluperheeksi kätilöiltä tulleen lastensuojeluilmoituksen perusteella ja tapaamisessa on tarkoitus sopia tulevasta, esimerkiksi meillä voisi alkaa käydä joku kotiapulainen tmv ja meidät haluttaisiin perheneuvolaan juttelemaan sekä mahdollisesti johonkin tukiperhekokeiluun mukaan.

Että iso pyörä tuntuu pyörivän, kuten mieheni sanoi...[/QUOTE]
Ottakaa nyt herranen aika johonkin asianajajaan yhteys, jos vaan yhtään on rahaa.

 

["kikka"]

Joo ja oikeet sossulle kuuluvat tapaukset jää huonaamatta -,-'

 

[tytönjapoikienmamma]

Onko teillä jotain tuetarvetta sitten? Mistä huoli on herännyt kätilöillä? Eiväthän he muuten vain kutsu psykologia ja sosiaalityötekijöitä, jotka ovat verrattaen suuripalkkaisia (no jaa,....) kaupungin työntekijöitä, jotka erikseen kutsutaan paikalle, jos tarve vaatii..

 

["lilli"]

sekasin on . tulokas ja pikkusisko ei sitten mitenkään voi olla tulokkaan pikkusisko pari vuotias.

 

[hyshys]

[QUOTE="lilli";27061670]sekasin on . tulokas ja pikkusisko ei sitten mitenkään voi olla tulokkaan pikkusisko pari vuotias.[/QUOTE]

Miten te jaksatte jankata, en vaan tajua...

 

[Minulle kans]

Tähän huulholliin voisi tulla kans joku siivoamaan tai muuten auttelemaan! Ilolla otettaisiin vastaan. Neuvolassa olen valittanut olevani väsynyt, mutta silti ei ole siivojaa näkynyt!

Mun mielestä on hienoa, että asioihin puututaan ja apua saa. En nyt vetäisi ihan kovin suurta hernettä nenääni tai soittelisi joillekin lakimiehille vaan kutsuisin sossun tädit kylään ja keittäisin heille kahvit. Mukavia voisin heidän kanssa jutella ja jos he tarjoaisivat jonkun tänne avuksi niin siitä vain! Kyllä täällä ylimääräisiä käsipareja tarvitaan!

 

[hyshys]

Jos et ole masentunut, mutta tuo pyörä on pyörähtänyt käyntiin, niin sitten täytyy vaan käydä ne sovitut tapaamiset ja sitten sos.puoli huomaa vähitellen, että olipa synnärillä ylireagoitu. On kyllä ollut tosi törppö psykologi, jos ei ole tajunnut että sinua jännittää etkä siksi katso häntä koko ajan silmiin. Mietin kyllä sitä, että miksi juuri sinulle tilattiin tuo psykologi. Kätilöt ja lastenhoitajat seuraavat tarkasti sitä, jutteleeko äiti lapselleen ja ottaako muutenkin kontaktia ja haluaako olla lapsen kanssa koko ajan. Miten sinulla oli tuon kanssa? Minä olin synnärillä aivan sekaisin, itkeä vollotin vaikka kuinka useasti. Oli siihen tavallaan syitäkin, kun lapsi joutui ensin pariksi päiväksi teho-osastolle ja sitten imetys ei sujunut, mutta itse olen sitä mieltä, etten käyttäytynyt yhtään normaalisti. Onneksi eivät kuitenkaan tilanneet mitään psykologia siihen...

 

[kgdf]

Tähän huulholliin voisi tulla kans joku siivoamaan tai muuten auttelemaan! Ilolla otettaisiin vastaan. Neuvolassa olen valittanut olevani väsynyt, mutta silti ei ole siivojaa näkynyt!

Mun mielestä on hienoa, että asioihin puututaan ja apua saa. En nyt vetäisi ihan kovin suurta hernettä nenääni tai soittelisi joillekin lakimiehille vaan kutsuisin sossun tädit kylään ja keittäisin heille kahvit. Mukavia voisin heidän kanssa jutella ja jos he tarjoaisivat jonkun tänne avuksi niin siitä vain! Kyllä täällä ylimääräisiä käsipareja tarvitaan!

Mun mielestä normaali ihminen jolla on asiat hyvin reagoisi just noin. Sellainen, jolla ei ole asiat kunnossa vaan väittää itsepintaisesti että kaikki ok ja saa hirveät kilarit jos joku kehtaa epäillä.

 

[mangi]

tilanteessa tilaisin välittömästi ajan päätohtorille yksityiseltä puolelta ja pyytäisin häneltä "todistuksen" masennuksen tasosta. Pistäisin lakimiehen toimittamaan todistuksen sossuille.

Näin mäkin tekisin! Ja jos vielä tulee jotain tapaamisia niin as.ajaja paikalle niin pysyy keskustelu molemmin puolin siistinä ilman "järeämmillä otteilla" uhkailua.

 

["Vieras"]

[QUOTE="hmh";27061344]Pikkusisko on parivuotias ja tulokas....???? Putosin kärryiltä.[/QUOTE]

Niin, pikkusisko on kohta parivuotias ja tulokas on tulokas, siis vastasyntynyt. Eikös olekin vaikeaa?