Pph:t apua! Miten toimia oikein nirson lapsen kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pph
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

pph

Vieras
Minulla aloitti syksyllä 3v. poika joka tuntuu olevan todella nirso. Tykkää vain muutamasta ruoasta. Leipää kyllä söisi vaikka kuinka paljon.

Ongelma¨piilee siinä, että lapsi ei suostu edes maistamaan ruokaansa. EI yhtään jos on niin päättänyt.... Olen antanut vain yhden leivän/ateria ja aika monesti poika syö vain sen ja maitoa, ei muuta.

Olen itsekin aika uusi alalla ja muut hoidokit ovat kyllä hyväksyneet valmistamani ihan tavallisen kotiruoan.

Mitä tehdä?
 
en ole pph, mutta kyselisin vanhemmilta mitä lapsi yleensä syö, eli nirsoileeko kotona vaan vain hoidossa. Jos vanhemmilta sais tietoa mitä ruokia yleensä syö, niin ehkä miettisin jos niitä voisi valmistaa kerran kaks viikossa, mutta en alkaisi mitenkään muuten valmistamaan erikoisruokia. tai ainakaan eri ruokia antaisin nirsoilla ja se yks leipä/ateria on ihan riittävä, jos ei syö niin sitten ei syö, syökö aamupalan/välipalan?
 
Vanhempien kanssa puhuisin, mutta saattaisin laittaa esim. yhden lusikallisen ruokaa lautaselle ja kun se on syöty niin saa YHDEN leivän. ja jos haluaa lisää, saa sekä ruokaa että leipää.
 
Keskustele vanhempien kans asiasta.

Mulla on periaate, et maistetaan, ja sit saa leivän, jos ei ruoka maistu. Tuon ikäisen kans pystyy jo vähän neuvottelemaan asiasta.
 
Laitan lautaselle ihan pienen nokareen ruokaa ja kehoitan maistamaan. Leipää saa sitten hetkenpäästä maistoi tai ei. Yksi leipä ja lasi maitoa. Valitettavasti pelkällä leivällä ei voi alkaa elämään. toki keskustelisin vanhempien kanssa miten lapsi kotona syö ja mitä syö. kuinka kokevat asian ja miten haluaisivat että hoidossa toteutettaisiin lapsen ruokailu, niin että lapsi saisi riittävästi energiaa jne. Jos haluavat jotain erityistä niin heidän velvollisuus on se toimittaa hoitoon.
 
Vanhemmat varmaan ovat oikeat henkilöt antamaan ohjeet.

Mutta voin kertoa, että olin itse sekä huippunirso että ujo lapsi. Mitä enemmän asiaa vatvottiin, sitä vaikeammaksi syöminen tuli. En todellakaan kiusallani ollut syömättä - itkin monta kyyneltä yrittäessäni syödä hoitotätien ja Afrikan lasten mieliksi.

Elin varmaan vuosia voileivällä ja maidolla. Mutta niin vain vartuin ja minusta tuli lopulta pakottamatta ihan monipuolinen syöjä (ellei laktovegetarismia lasketa vammaksi). Muutama ruokarajoite on edelleen, niistä ruokalajeista, joita oksensin takaisin lautaselle :(
 
Mä olin työharjoittelussa ryhmiksessä ja siellä on tapana, että ruokaa pitää syödä niin monta haarukallista/lusikallista kuin lapsella on ikää. Pitkin hampain jotkut lapset tekivät tämän, mutta suostuivat kuitenkin siihen.

En sitten tiedä suostuisiko tämä lapsi tähän? Mutta voithan sä koittaa?
 
Onko lapsella muita vastaavia hankaluuksia? Jos lapsi kuuluu autismin kirjoon, ei pakottaminen auta. Sanonnat siitä kuinka ihminen ei ruoan ääreen kuole eivät välttämättä päde näissä tapauksissa.
 
meillä jos kiukutellaan eikä haluta syödä. sit poistutaan pöydästä ja seuraava ruoka on sit välipala tai iltapala mikä sit onki seuraavana. kyl ne sit rupee syömää ku nälkä tulee oli sit mieluista tai ei.
 
Sen verran vielä lisäisin, että epäluulo vierasta ruokaa kohtaan ei ole aina hemmottelun tulosta tai kiukuttelunhalua, vaan se voi olla ihan oikea pelkotila. Silloin se yhden lusikallisenkin maistattaminen on tehotonta ja epäinhimillistä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:
Onko lapsella muita vastaavia hankaluuksia? Jos lapsi kuuluu autismin kirjoon, ei pakottaminen auta. Sanonnat siitä kuinka ihminen ei ruoan ääreen kuole eivät välttämättä päde näissä tapauksissa.

Sinä sen jo sanoitkin. Kiitos.
 
Nirson ja huonosyöntisen lapsen äitinä sanon, että kysy lapsen vanhemmilta miten toimitaan. Mitä saa lapselta vaatia, saako antaa elää pelkällä leivällä heidän puolestaan, jos mikään ei tunnu maistuvan. Keskusteluyhteys vanhempiin ja katsotte miten sujuu.
 
Hoitoalalla työskentelen, en tosin lasten parissa mutta samalla periaatteella...

Ruoka aikana laitetaan lautasmallin mukainen ruokaannos, leipineen ja maitoineen tarjolle. Syö siitä mitä syö, kannustetaan maistamaan ja jos ei maistu korjataan ruoka n: puolentunnin kuluttua pois HUOM: maalaisjärkeä. Yleensähän ruokailutapahtuma kestää sen 20- 30 min. ettei ainakaan pöydässä istuteta, mutta toisaalta siten että on ruokarauha. Oikein nirson lapsen kohdalla merkkailisin ruokia vähän ylös, jotta vanhemmat voisivat sitten kotona täydentää ruokavaliota, jotta lapsi saa tarvitsemansa ravintoaineet.

Kantsii oikeesti tehä yhteistyötä lasten vanhempien kanssa, kyseessä sentään lapsen ravitsemus. :attn:
 
Kiitos vastauksista. Toki olen vanhempien kanssa jutellut ja tietävät kyllä lapsen vaikeudet. Heidän mielestään teen oikein, kun pyydän edes maistamaan. Mutta sitähän lapsi ei kuitenkaan tee. Kotona on yhtä ronkeli, mutta rivien välistä luen, että kotona saa aika paljon lempiruokiaan, että söisi edes vähän (mikä on ehkä ymmärrettävääkin). Lapsi ei ole laiha vaan ihan normaalirakenteinen.
 

Yhteistyössä