Pph ja nirso lapsi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja huolestunut äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
En jaksanut lukea koko ketjua, mutta kyllä mun 2v lapsi ainakin saattaa olla syömättä uusia ruoka-aineita, vaikka ninaTT:n mielestä se on mahdotonta. Lapsen kun pitäisi suhtautua luonnostaan kaikkeen ruokaan ennakkoluulottomasti. ja kyseessä siis ruuat joista aikuiset tykkäävät, joten asenteestakaan ei voi olla kyse. Ja osasta ruuasta tykkää tosi paljon ja osasta ei. ei ne lapset ole mitään makuaistittomia toistensa kotioita.
 
Alkuperäinen kirjoittaja baa:
En jaksanut lukea koko ketjua, mutta kyllä mun 2v lapsi ainakin saattaa olla syömättä uusia ruoka-aineita, vaikka ninaTT:n mielestä se on mahdotonta. Lapsen kun pitäisi suhtautua luonnostaan kaikkeen ruokaan ennakkoluulottomasti. ja kyseessä siis ruuat joista aikuiset tykkäävät, joten asenteestakaan ei voi olla kyse. Ja osasta ruuasta tykkää tosi paljon ja osasta ei. ei ne lapset ole mitään makuaistittomia toistensa kotioita.

siis kopioita
 
Alkuperäinen kirjoittaja huolestunut äiti:
Miten pph:n pitäisi suhtautua nirsoon lapseen? Meidän miehenalku 3,5v. aloitti viime vuonna pph:lla ja useampana päivänä ei ole lounas kelvannut ja vaikka on maistanut pikkuisen niin esim. leipää ei ole saanut silti :( Poika saa esim. lähes oksennusrefleksin vihanneksista ja perunasta. En tiedä miksi, vaikka kotonakin näitä tarjotaan siitä huolimatta että poika ei niihin edes koske. Hoitajalla on aika paljon perunaruokaa tarjolla, joten poika on sitten lähes nälissään päivän :( Välipalaksi on kiisseliä (jota lapseni vihaa) ja leipää ei silloinkaan saa ennenkuin kiisseli on syöty. Mitäs mieltä olette: voinko "vaatia" että pph:n on annettava leipää tai näkkäriä edes pienen maistamisen jälkeen? Vai pitääkö lapsen tosiaan olla nälissään?


Tietenkin sulla on oikeus vaatia, suorastaan VELVOLLISUUS.

 
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Alkuperäinen kirjoittaja Ohis:
Nääh. Sä et vaan ole vieläkään oppinut. Että sä et voi heittää ilmoille maailmaa syleileviä, kaiken kattavia, ISOJA totuuksia ja sitten kohta alkaa vänkäämään, että et tarkoittanut sitä asiaa niin ja näin ja noin ja oikeastaan jos asiaa mietitään niin voihan se olla niinkin ja näinkin. Ja siinä on se syy miksi sut ymmärretään AINA väärin. Syy on se, että sä esität ne omat mielipiteesi yleismaallisina totuuksina ja väheksyt samalla niitä, jotka eivät ole samaa mieltä kanssasi. Mä tiedän, että sä et ole tyhmä etkä hidas nainen, joten mulle on ihan mysteeri, miksi sun ulosanti on näissä tilanteissa niin puutteellista ja mustavalkoista. Se vaikuttaa melkein siltä, että susta on kiva saada aikaiseksi kinaa ja vielä mukavampaa on se, että saat olla väärinymmärretty ja asettaa hiuksillesi marttyyrin kruunun...

:hug:

Lue oikeesti uudestaan. Se, että mä sanon jotain yleisellä tasolla ei tarkoita että tuomisin yksittäisen äidin; senhän takia mä esitän asioita yleisellä tasolla koska mä en voi tietää esim ap:n kaikkia kotiolosuhteita. Mä seison sen takana, ja olen kokoajan seissytkin, että ruoan käyttäminen vallan välineenä vääristää lapsen suhteen ruokaan ja saattaa aiheuttaa pahaa nirsoilua ja syömishäiriöitä. Missään vaiheessa en ole tuosta poikennut. Kuitenkin nirsoilu useimmiten saa alkunsa jostakin ihan muusta (monipuolisesti syövää lastahan ei tarvitse keinotella syömään lisää) kuten esim sairaudesta tai stressistä. Lähtökohtaisesti lapsi pitää lähes (huom LÄHES) kaikesta ruoasta jota muukin perhe syö. Kaikkea tätä mieltä olen ollut koko ketjun aikana.

Sulla on joku henk kohtanen ongelma mun kanssa ja olet sitä mieltä, että mä olen taas ollut ihan hirveä =) Suosittelen opettelemaan sitä luetun ymmärtämistä. Tai edes sitä, että eka lukisit tekstin ja vasta sitten katsoisit kuka sen kirjotti; annat nikin hämätä nyt vähän liikaa B)

Mulla ei ole sun kanssa mitään muuta ongelmaa kuin se, että sun kirjoitustyylisi on aina sama. Jos sä olisit alusta lähtien sanonut tuon kaiken mitä tuossa ylhäällä sanot, niin asia olisi toinen. Mutta kun sä et tehnyt niin. Sä et koskaan tee niin. Sä heität yhden yleismaailmallisen "totuuden" kehiin ikäänkuin se koskisi kaikkia maailman ihmisiä. Ja tosiaan: sinä et tunne meidän kaikkien kotioloja, joten sitä suuremmalla syyllä sun kannattaisi keskittyä aina vain yhteen ihmiseen kerrallaan eikä yrittää saada aikaiseksi yleismaailmallista väittämää. Juuri se on se, mistä ihmiset ottavat nokkiinsa.

Etkö ihan tosissasi ymmärrä, että tähän viestiisi olet kirjoittanut sisään muitakin asioita kuin sen mitä sanat antavat ymmärtää?

"Lapset tykkäävät lähes kaikista ruoista; heitä ei tarvitse opettaa tykkäämään jostakin. He lähestyvät ennakkoluulottomasti kaikkea sellaista mitä muukin perhe syö. Sen sijaan sinä voit opettaa heille, että tuo tai tuo on pahaa ruokaa. Näin sinä olet tehnyt, ja joudut nyt ilmeisesti lahjomaan ja uhkailemaan jotta lapsesi syövät terveellisesti. Sen sijaan minä ja esim siskoni laitamme lapsille terveellistä ruokaa ja he nauttivat sen syömisestä :) Siskon vanhin tykkää kauheasti kokkaamisesta ja syö puolet porkkanoista, kaalista ja parsakaaleista ennen kun ne edes ehtii kypsentää :laugh: Jos tarjolla ei ole kasviksia, hän kysyy omatoimisesti niiden perään. Tälle herralle ei kelpaa pelkkä makaroni ja juustokastike vaikka äitiä tai tätiä väsyttäis ;) Vähintään porkkanaa pitää olla mukana, tai kurkkua ennen varsinaista ateriaa."

Tässä sinulle se, mitä olet rivien väliin kirjoittanut:

"Nirsoja lapsia ei ole. Jos lapsi on nirso, hän on epänormaali koska ei lähesty ennakkoluulottomasti kaikkia muun perheen syömiä ruokia. Vanhemmat opettavat lapsensa nirsoiksi ja sinä olet huono kasvattaja kun sinun lapsiasi pitää uhkailla ja lahjoa. Sen sijaan minä ja siskoni olemme loistavia kasvattajia. Me teemme jopa niin hyvää ruokaa, että siitä ei voi kukaan olla pitämättä. Me olemme niin hyviä, että olemme kasvattaneet lapsemme jopa pyytämään kasviksia jos niitä ei muuten ole. Me olemme jopa kasvattaneet lapsemme niin hyvin, että jos joskus haluaisimme laiskotella (mitä toki emme koskaan halua), niin lapset tulevat vaatimaan meiltä terveellistä ja maistuvaa ruokaa. Eikö teillä muka lapset ole kasvatettu näin hyvin?"

Vaikka muuten olet fiksu kirjoittaja, niin etkö ihan tosissasi ymmärrä miten esim. sanavalinnat ja painotukset vaikuttavat siihen miten teksti luetaan ja ymmärretään?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Ohis:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja a:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Leipä on ravitsevaa ruokaa. En käsitä logiikkaa joka kieltää leivän syömisen jos ruoka ei uppoa, sillä leipä on kunnon ruokaa ja olennainen osa tasapainoista ateriaa. Mitä luulet lapsen oppivan, kun kiellät leivän? Leipä ei ole sen vähempiarvoinen osa ateriaa kuin kastike, salaatti tai perunatkaan. Tai terveellinen jälkiruoka, esim. kupillinen marjoja.

Juuri tällaisella ruoka-aineiden perustettomalla eriarvoistamisella hämärretään lasten käsitys siitä, mikä on kunnon ruokaa. Mutta eipä se näköjään ole selvää aikuisillekaan.

Nimenomaan leipä on OSA ateriaa. Alunperin kysymys oli tenavasta joka söisi pelkästään leipää ja maitoa ja se ei ole kokonaisuutena kovin terveellinen ruokavalio.

Mutta mikä idea on kieltää leivän syönti, jos lapsi ei syö muutakaan. Kiellättekö esim. myös kasitikkeen jos lapsi haluaisi syödä pelkästään sen, mutta ei perunaa, leipää tai jälkiruokaa?

Kyllä. Jos lapsi haluaa päivästä toiseen syödä vain kastiketta, niin se ei käy päinsä. Miten opettaa lasta syömään monipuolisesti, jos opettaa että on ok syödä vain leipää? Tai vain kastiketta?

Eli jos ei syö monipuolisesti, ei saa syödä ollenkaan? Okei.. :)

Eli parempi antaa syödä pelkkää leipää vaan?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ---:
Nirsous astuu kuvioihin siinä vaiheessa kun on varaa valita.

Oikeasti nirso lapsi ei valitse välttämättä mitään muutakaan ruokaa vaan syömättömyyden. Välillä on tuskaa saada nirso lapsi syömään edes sitä mikä ennen on kelvannut. Oikeasti nirsolla ei siis ole kyse siitä että lapsi pyytäisi ja haluaisi vaikka suklaata tai lihapullia kalakeiton tilalle, vaan siitä että lapsi on todella vaikea saada syömään yhtään mitään.

 
Alkuperäinen kirjoittaja tiitta:
minun puolestani lapset saavat elää vaikka muroilla ja leivällä, kunhan paino nousee ! en todellakaan tajua, miksi lasta pitäisi pitää nälässä tai pakottaa syömään... :(

Voit olla varma, että muroilla varsinkin se paino taatusti nousee.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hopeasade:
Alkuperäinen kirjoittaja tiitta:
onko sitten parempi, että lapsi itkee nälkäänsä tai YRITTÄÄ SYÖDÄ yäkkäillen ja pahimmassa tapauksessa oksentaa, eikö ole tärkeintä, että pieni massu saa ravintoa ?! muistan varmaan aina tytön, joka jäi koulun ruokalaan istumaan opettajan kanssa koska lautanen oli syötävä tyhjäksi.. kun kävelin siitä vähän myöhemmin hammaslääkäriin, itkevä tyttö oksensi opettajan päälle... :/

Niin ja hyvässä lykyssä lapsi joutui syömään oksennustaan ja opettaja joutui syytteeseen (ihan oikein sille).
Ohis hyvä, kirjoitit:Eli jos päivä toisensa jälkeen kuopus syö vain leipää, niin se on susta ihan ok?
Missä vaiheessa minun lapseni on tullut "nirsoksi"? Ehei, minun lapseni syö yleensä laittamani ruuan ;) Tosin MINUN lapsellani on myös oma tahto ja tottavie saa ja kuuluu ollakkin!

En mä tiedä sun lapsesi nirsoudesta, mutta itse kerroit nirsoudesta kertovassa ketjussa, että sun lapsesi saa olla syömättä ruokaa ja saa syödä leipää. Ihan siitä vedin tuon johtopäätöksen...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ohis:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Ohis:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja a:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Leipä on ravitsevaa ruokaa. En käsitä logiikkaa joka kieltää leivän syömisen jos ruoka ei uppoa, sillä leipä on kunnon ruokaa ja olennainen osa tasapainoista ateriaa. Mitä luulet lapsen oppivan, kun kiellät leivän? Leipä ei ole sen vähempiarvoinen osa ateriaa kuin kastike, salaatti tai perunatkaan. Tai terveellinen jälkiruoka, esim. kupillinen marjoja.

Juuri tällaisella ruoka-aineiden perustettomalla eriarvoistamisella hämärretään lasten käsitys siitä, mikä on kunnon ruokaa. Mutta eipä se näköjään ole selvää aikuisillekaan.

Nimenomaan leipä on OSA ateriaa. Alunperin kysymys oli tenavasta joka söisi pelkästään leipää ja maitoa ja se ei ole kokonaisuutena kovin terveellinen ruokavalio.

Mutta mikä idea on kieltää leivän syönti, jos lapsi ei syö muutakaan. Kiellättekö esim. myös kasitikkeen jos lapsi haluaisi syödä pelkästään sen, mutta ei perunaa, leipää tai jälkiruokaa?

Kyllä. Jos lapsi haluaa päivästä toiseen syödä vain kastiketta, niin se ei käy päinsä. Miten opettaa lasta syömään monipuolisesti, jos opettaa että on ok syödä vain leipää? Tai vain kastiketta?

Eli jos ei syö monipuolisesti, ei saa syödä ollenkaan? Okei.. :)

Eli parempi antaa syödä pelkkää leipää vaan?

Ei vaan antaa syödä leipää ja laittaa tarjolle jatkuvasti normaali ateria. Jos lapsi kuitenkaan ei syö sitä muuta, saa hän syödä ateriaan kuuluvan leivän. Silläkin elää, kokonaan ilman ruokaa ei.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Ohis:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Ohis:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja a:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Leipä on ravitsevaa ruokaa. En käsitä logiikkaa joka kieltää leivän syömisen jos ruoka ei uppoa, sillä leipä on kunnon ruokaa ja olennainen osa tasapainoista ateriaa. Mitä luulet lapsen oppivan, kun kiellät leivän? Leipä ei ole sen vähempiarvoinen osa ateriaa kuin kastike, salaatti tai perunatkaan. Tai terveellinen jälkiruoka, esim. kupillinen marjoja.

Juuri tällaisella ruoka-aineiden perustettomalla eriarvoistamisella hämärretään lasten käsitys siitä, mikä on kunnon ruokaa. Mutta eipä se näköjään ole selvää aikuisillekaan.

Nimenomaan leipä on OSA ateriaa. Alunperin kysymys oli tenavasta joka söisi pelkästään leipää ja maitoa ja se ei ole kokonaisuutena kovin terveellinen ruokavalio.

Mutta mikä idea on kieltää leivän syönti, jos lapsi ei syö muutakaan. Kiellättekö esim. myös kasitikkeen jos lapsi haluaisi syödä pelkästään sen, mutta ei perunaa, leipää tai jälkiruokaa?

Kyllä. Jos lapsi haluaa päivästä toiseen syödä vain kastiketta, niin se ei käy päinsä. Miten opettaa lasta syömään monipuolisesti, jos opettaa että on ok syödä vain leipää? Tai vain kastiketta?

Eli jos ei syö monipuolisesti, ei saa syödä ollenkaan? Okei.. :)

Eli parempi antaa syödä pelkkää leipää vaan?

Ei vaan antaa syödä leipää ja laittaa tarjolle jatkuvasti normaali ateria. Jos lapsi kuitenkaan ei syö sitä muuta, saa hän syödä ateriaan kuuluvan leivän. Silläkin elää, kokonaan ilman ruokaa ei.

Sori, mutta mä en usko että kukaan lapsi kuolee nälkään jos sille ei anna leipää. Mutta mä olenkin sadisti kiduttaja, jonka mielestä pitää syödä kasviksia ja perunaa ja kastiketta ja maitoa ja leipää ja jälkkäriä eikä vain yhtä näistä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Ohis:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja a:

Eli jos ei syö monipuolisesti, ei saa syödä ollenkaan? Okei.. :)


Onneksi tässäkin on kultainen keskilinja eli kaikkea ei ole pakko oppia syömään, mutta leivällä elelevä koululainen/aikuinen jää aika yksin. Monikaan ei katso hyvällä, jos on heinot ruoat tehnyt ja vieras syö vain leipää.
 
nirsouteen johtaa myös varmaan joskus se, että ei tunnisteta nälkää ja tarvetta syömiselle ei oikeastaan ole, mutta syödään kuitenkin "kellon mukaan" - ei kropan tuntemuksien mukaan.

tuollaseen minä ainakin syyllistyin esikoisen kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ohis:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Ohis:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Ohis:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja a:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Leipä on ravitsevaa ruokaa. En käsitä logiikkaa joka kieltää leivän syömisen jos ruoka ei uppoa, sillä leipä on kunnon ruokaa ja olennainen osa tasapainoista ateriaa. Mitä luulet lapsen oppivan, kun kiellät leivän? Leipä ei ole sen vähempiarvoinen osa ateriaa kuin kastike, salaatti tai perunatkaan. Tai terveellinen jälkiruoka, esim. kupillinen marjoja.

Juuri tällaisella ruoka-aineiden perustettomalla eriarvoistamisella hämärretään lasten käsitys siitä, mikä on kunnon ruokaa. Mutta eipä se näköjään ole selvää aikuisillekaan.

Nimenomaan leipä on OSA ateriaa. Alunperin kysymys oli tenavasta joka söisi pelkästään leipää ja maitoa ja se ei ole kokonaisuutena kovin terveellinen ruokavalio.

Mutta mikä idea on kieltää leivän syönti, jos lapsi ei syö muutakaan. Kiellättekö esim. myös kasitikkeen jos lapsi haluaisi syödä pelkästään sen, mutta ei perunaa, leipää tai jälkiruokaa?

Kyllä. Jos lapsi haluaa päivästä toiseen syödä vain kastiketta, niin se ei käy päinsä. Miten opettaa lasta syömään monipuolisesti, jos opettaa että on ok syödä vain leipää? Tai vain kastiketta?

Eli jos ei syö monipuolisesti, ei saa syödä ollenkaan? Okei.. :)

Eli parempi antaa syödä pelkkää leipää vaan?

Ei vaan antaa syödä leipää ja laittaa tarjolle jatkuvasti normaali ateria. Jos lapsi kuitenkaan ei syö sitä muuta, saa hän syödä ateriaan kuuluvan leivän. Silläkin elää, kokonaan ilman ruokaa ei.

Sori, mutta mä en usko että kukaan lapsi kuolee nälkään jos sille ei anna leipää. Mutta mä olenkin sadisti kiduttaja, jonka mielestä pitää syödä kasviksia ja perunaa ja kastiketta ja maitoa ja leipää ja jälkkäriä eikä vain yhtä näistä.

Nirso lapsi saattaa päätyä esim. tiputukseen, koska ei syö. Se on jo aika ikävää ja minusta on fiksumpaa antaa syödä leipää, jos vaihtoehto on tuo.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Ohis:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Ohis:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Ohis:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja a:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Leipä on ravitsevaa ruokaa. En käsitä logiikkaa joka kieltää leivän syömisen jos ruoka ei uppoa, sillä leipä on kunnon ruokaa ja olennainen osa tasapainoista ateriaa. Mitä luulet lapsen oppivan, kun kiellät leivän? Leipä ei ole sen vähempiarvoinen osa ateriaa kuin kastike, salaatti tai perunatkaan. Tai terveellinen jälkiruoka, esim. kupillinen marjoja.

Juuri tällaisella ruoka-aineiden perustettomalla eriarvoistamisella hämärretään lasten käsitys siitä, mikä on kunnon ruokaa. Mutta eipä se näköjään ole selvää aikuisillekaan.

Nimenomaan leipä on OSA ateriaa. Alunperin kysymys oli tenavasta joka söisi pelkästään leipää ja maitoa ja se ei ole kokonaisuutena kovin terveellinen ruokavalio.

Mutta mikä idea on kieltää leivän syönti, jos lapsi ei syö muutakaan. Kiellättekö esim. myös kasitikkeen jos lapsi haluaisi syödä pelkästään sen, mutta ei perunaa, leipää tai jälkiruokaa?

Kyllä. Jos lapsi haluaa päivästä toiseen syödä vain kastiketta, niin se ei käy päinsä. Miten opettaa lasta syömään monipuolisesti, jos opettaa että on ok syödä vain leipää? Tai vain kastiketta?

Eli jos ei syö monipuolisesti, ei saa syödä ollenkaan? Okei.. :)

Eli parempi antaa syödä pelkkää leipää vaan?

Ei vaan antaa syödä leipää ja laittaa tarjolle jatkuvasti normaali ateria. Jos lapsi kuitenkaan ei syö sitä muuta, saa hän syödä ateriaan kuuluvan leivän. Silläkin elää, kokonaan ilman ruokaa ei.

Sori, mutta mä en usko että kukaan lapsi kuolee nälkään jos sille ei anna leipää. Mutta mä olenkin sadisti kiduttaja, jonka mielestä pitää syödä kasviksia ja perunaa ja kastiketta ja maitoa ja leipää ja jälkkäriä eikä vain yhtä näistä.

Nirso lapsi saattaa päätyä esim. tiputukseen, koska ei syö. Se on jo aika ikävää ja minusta on fiksumpaa antaa syödä leipää, jos vaihtoehto on tuo.

Koskaan en ole itse näin nirsoon lapseen törmännyt. Eikä alkuperäisessäkään tekstissä ollut kyse syömälakosta, vaan siitä että lapsi haluaisi vain tiettyjä ruokia syödäkseen.
 
Ap:n tilanteessa ottaisin yhteyttä hoitajaan ja pyytäisin tarjoamaan ruokaa tuputtamatta, ja jos ei maistu niin antamaan sitten edes sen leivän. Pyytäisin pph:lta ruokalistan ja kotona alkaisin tekemään samoja ruokia, jotta lapsi pikku hiljaa niihin tottuisi.

Pakkomaistamista vastustan, esimerkiksi kaikille varmaan tutussa äitiyspakkauksen mukana tulevassa oppaassa "Lapsi, Perhe ja Ruoka: Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus" kirjoitetaan siitä ettei lasta saa pakottaa syömään ja tässä yks lyhyt lainaus jonka olen aiemmin kirjoittanut samaa aihetta käsittelevään keskusteluun:

"Pakkomaistaminen ei kuitenkaan johda toivottuun tulokseen. Lapsi hyväksyy uuden ruoan helpommin, jos hän näkee aikuisen, etenkin äidin syövän samaa ruokaa." (Nurttila 2003: 108-10

lähde:
Nurttila, Annika 2003: Ravitsemuskasvatus lapsiperheessä. Teoksessa Fogelholm, Mikael (toim.): Ratkaisuja ravitsemukseen - ravitsemuskasvatus ja
elämänkaari. Tammer-Paino Oy. 99-142.

Tässä vielä viime keväältä Iltiksen juttu maistamispakosta:

Makutottumuksia ei voi muuttaa pakottamalla
Keskiviikko 11.3.2009 klo 17.11

Kärsivällisyys, kekseliäisyys ja myönteinen ilmapiiri ovat vanhempien parhaat aseet totuttaa lapset uusien ruokien ystäviksi.

Lasta ei kannata painostaa väkipakolla maistamaan kaikkia ruokia. Pakottaminen ja kiristäminen aiheuttavat yleensä vain entistä pahemman kammon uusia makuja kohtaan.

- Ei kannata lähteä siitä, että nyt on jumankauta pakko syödä tämä. Pöydästä ei nousta sitä ennen. Sillä vain tuhotaan kaikki mahdollisuudet, sanoo professori Hely Tuorila Helsingin yliopisto elintarviketeknologian laitokselta.

Tuorilan mielestä vanhemmat kokevat turhaan epäonnistumista ja turhautumista lastensa nirsoilusta. Hän kehottaakin ottamaan rennommin. Myönteinen ilmapiiri on tärkeä, jotta lapsen uteliaisuus lopulta voittaa ja hän pääsee synnynnäisen uutuudenpelkonsa yli. Tärkeintä on altistaa lapsi mahdollisimman monipuoliselle ruualle.

- Ei pitäisi välittää siitä, kokeileeko lapsi jotain tällä kertaa vai vasta myöhemmin. Hänhän voi huomata vaikka vasta aikuisena, että tämähän onkin tosi hyvää, miksen ole syönyt tätä aiemmin.

Uutuudenpelko kulkee suvussa

Tuorila kehottaa vanhempia kärsivällisyyden lisäksi kekseliäisyyteen. Jos esimerkiksi porkkanaraaste ei tunnu lapselle maistuvan, miksei tarjoaisi porkkanaa kokonaisena.

- Olen huomannut, että monet lapset esimerkiksi rakastavat kirsikkatomaattia, vaikka tavallinen tomaatti ei maistu.

Uutuudenpelon nujertamisessa auttaa myös tuttujen ruoka-aineiden käyttäminen. Jos ruuassa on jotain, jonka lapsi tietää hyväksi, oudonkin ruuan voi saada maistumaan.

- Esimerkiksi jos mansikkajogurtti on lapsen mielestä hyvää, niin siitä voi helposti siirtyä eksoottisempiinkin jogurttimakuihin ja laajentaa siten valikoimaa.

Uutuudenpelon on havaittu vähentävän kiinnostusta maistaa etenkin kasviksia ja hedelmiä, kalaruokia, juustoja ja etnisiä ruokia. Tutkimuksissa on huomattu, että pelko uusia ruokia kohtaan periytyy. Tuorilan mielestä vanhempien pitäisi tällaisessa tilanteissa kääntää katseensa myös omaan napaan.

- Pitäisi tiedostaa, jos on itse se, joka ei viitsi tuoda kotiin kuin viittä eri ruokaa.

"Kielletyt hedelmät" luovat himon

Ruokavalinnat ovat Tuorilan mukaan tärkeitä, koska niillä on suuri merkitys terveyteen. Ne vaikuttavat myös elintarviketeollisuuden tarjontaan.

Ihmisen ensimmäisillä vuosilla ja vanhempien esimerkillä on suuri vaikutus ruokatottumuksiin. Herkut ja inhokit muuttuvat kuitenkin myös myöhemmällä iällä. Yleensä lapsella oleva synnynnäinen varovaisuus uutta kohtaan hälvenee teini-ikään mennessä. Aikuinen voi vaikuttaa tottumuksiinsa myös itse.

- Aikuinen voi tehdä kokeiluja ja pohtia, miksi ei tykkää jostakin. Mutta jos jonkun asian syöminen tuntuu kerta kaikkiaan mahdottomalta, niin eihän kaikkien tarvitse pitää kaikesta.

Tieto, uskomukset ja asenteet vaikuttavat aikuisen ruokakäyttäytymiseen. Lasten ruokailutottumuksiin niillä ei kannata yrittää vaikuttaa.

- Jos lapselle kerrotaan, että tämä on terveellistä ja tätä pitäisi syödä, niin sillä on yleensä päinvastaisia vaikutuksia, Tuorila hymähtää.

Hän ei myöskään kannata epäterveellisten ruoka-aineiden piilottelua tai täyskieltoa.

- "Kielletyt hedelmät" vain ruokkivat uteliaisuutta. Parempi tapa on altistaa lapsi monipuoliselle ja hyvälle ruualle. Kun tykkää niistä, silloin karkit ja limskat jäävät sivuun.

STT

http://www.iltalehti.fi/terveys/200903119228177_tr.shtml
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ohis:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Ohis:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Ohis:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Ohis:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja a:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Leipä on ravitsevaa ruokaa. En käsitä logiikkaa joka kieltää leivän syömisen jos ruoka ei uppoa, sillä leipä on kunnon ruokaa ja olennainen osa tasapainoista ateriaa. Mitä luulet lapsen oppivan, kun kiellät leivän? Leipä ei ole sen vähempiarvoinen osa ateriaa kuin kastike, salaatti tai perunatkaan. Tai terveellinen jälkiruoka, esim. kupillinen marjoja.

Juuri tällaisella ruoka-aineiden perustettomalla eriarvoistamisella hämärretään lasten käsitys siitä, mikä on kunnon ruokaa. Mutta eipä se näköjään ole selvää aikuisillekaan.

Nimenomaan leipä on OSA ateriaa. Alunperin kysymys oli tenavasta joka söisi pelkästään leipää ja maitoa ja se ei ole kokonaisuutena kovin terveellinen ruokavalio.

Mutta mikä idea on kieltää leivän syönti, jos lapsi ei syö muutakaan. Kiellättekö esim. myös kasitikkeen jos lapsi haluaisi syödä pelkästään sen, mutta ei perunaa, leipää tai jälkiruokaa?

Kyllä. Jos lapsi haluaa päivästä toiseen syödä vain kastiketta, niin se ei käy päinsä. Miten opettaa lasta syömään monipuolisesti, jos opettaa että on ok syödä vain leipää? Tai vain kastiketta?

Eli jos ei syö monipuolisesti, ei saa syödä ollenkaan? Okei.. :)

Eli parempi antaa syödä pelkkää leipää vaan?

Ei vaan antaa syödä leipää ja laittaa tarjolle jatkuvasti normaali ateria. Jos lapsi kuitenkaan ei syö sitä muuta, saa hän syödä ateriaan kuuluvan leivän. Silläkin elää, kokonaan ilman ruokaa ei.

Sori, mutta mä en usko että kukaan lapsi kuolee nälkään jos sille ei anna leipää. Mutta mä olenkin sadisti kiduttaja, jonka mielestä pitää syödä kasviksia ja perunaa ja kastiketta ja maitoa ja leipää ja jälkkäriä eikä vain yhtä näistä.

Nirso lapsi saattaa päätyä esim. tiputukseen, koska ei syö. Se on jo aika ikävää ja minusta on fiksumpaa antaa syödä leipää, jos vaihtoehto on tuo.

Koskaan en ole itse näin nirsoon lapseen törmännyt. Eikä alkuperäisessäkään tekstissä ollut kyse syömälakosta, vaan siitä että lapsi haluaisi vain tiettyjä ruokia syödäkseen.

Nirsoilun kanssa onkin välillä vaikea erottaa sitä, onko kyse temppuilusta ja "herkkumetsästyksestä" vai siitä lakkaako lapsi syömästä kokonaan, jos ei anna sitä leipää. Toiset lakkaavat. Ja toivottavasti jokainen siinä tilanteessa antaa lapsen syödä edes sitä leipää.
 
Minä inhosin lapsena keitettyjä vihanneksia, enkä syö niitä vieläkään. Kotona niitä ollut aina tarjolla, että siitä ei ole kyse. Inhosin niitä lapsena ja kyökkäsin, jos niitä tuli suuhun. Niin hirveä maku(keitetty porkkana, kukkakaali, lanttu jne) raakana syön noita kaikkia. Pakottamalla ei koskaan saada mitään hyvää aikaan, ja ap:n lapsi taitaa jo jännittää etukäteen ruokailutilannetta ja pahentaa yökkäämistä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Ohis:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Ohis:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Ohis:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Ohis:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja a:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Leipä on ravitsevaa ruokaa. En käsitä logiikkaa joka kieltää leivän syömisen jos ruoka ei uppoa, sillä leipä on kunnon ruokaa ja olennainen osa tasapainoista ateriaa. Mitä luulet lapsen oppivan, kun kiellät leivän? Leipä ei ole sen vähempiarvoinen osa ateriaa kuin kastike, salaatti tai perunatkaan. Tai terveellinen jälkiruoka, esim. kupillinen marjoja.

Juuri tällaisella ruoka-aineiden perustettomalla eriarvoistamisella hämärretään lasten käsitys siitä, mikä on kunnon ruokaa. Mutta eipä se näköjään ole selvää aikuisillekaan.

Nimenomaan leipä on OSA ateriaa. Alunperin kysymys oli tenavasta joka söisi pelkästään leipää ja maitoa ja se ei ole kokonaisuutena kovin terveellinen ruokavalio.

Mutta mikä idea on kieltää leivän syönti, jos lapsi ei syö muutakaan. Kiellättekö esim. myös kasitikkeen jos lapsi haluaisi syödä pelkästään sen, mutta ei perunaa, leipää tai jälkiruokaa?

Kyllä. Jos lapsi haluaa päivästä toiseen syödä vain kastiketta, niin se ei käy päinsä. Miten opettaa lasta syömään monipuolisesti, jos opettaa että on ok syödä vain leipää? Tai vain kastiketta?

Eli jos ei syö monipuolisesti, ei saa syödä ollenkaan? Okei.. :)

Eli parempi antaa syödä pelkkää leipää vaan?

Ei vaan antaa syödä leipää ja laittaa tarjolle jatkuvasti normaali ateria. Jos lapsi kuitenkaan ei syö sitä muuta, saa hän syödä ateriaan kuuluvan leivän. Silläkin elää, kokonaan ilman ruokaa ei.

Sori, mutta mä en usko että kukaan lapsi kuolee nälkään jos sille ei anna leipää. Mutta mä olenkin sadisti kiduttaja, jonka mielestä pitää syödä kasviksia ja perunaa ja kastiketta ja maitoa ja leipää ja jälkkäriä eikä vain yhtä näistä.

Nirso lapsi saattaa päätyä esim. tiputukseen, koska ei syö. Se on jo aika ikävää ja minusta on fiksumpaa antaa syödä leipää, jos vaihtoehto on tuo.

Koskaan en ole itse näin nirsoon lapseen törmännyt. Eikä alkuperäisessäkään tekstissä ollut kyse syömälakosta, vaan siitä että lapsi haluaisi vain tiettyjä ruokia syödäkseen.

Nirsoilun kanssa onkin välillä vaikea erottaa sitä, onko kyse temppuilusta ja "herkkumetsästyksestä" vai siitä lakkaako lapsi syömästä kokonaan, jos ei anna sitä leipää. Toiset lakkaavat. Ja toivottavasti jokainen siinä tilanteessa antaa lapsen syödä edes sitä leipää.

Varmasti antaa. Jos itse näkisin että lapseni ei ole syönyt pariin päivään YHTÄÄN MITÄÄN, niin takuulla antaisin sen leivän. Mutta ap:n tilanteessa en leipää antaisi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Ohis:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Ohis:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Ohis:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Ohis:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja a:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Leipä on ravitsevaa ruokaa. En käsitä logiikkaa joka kieltää leivän syömisen jos ruoka ei uppoa, sillä leipä on kunnon ruokaa ja olennainen osa tasapainoista ateriaa. Mitä luulet lapsen oppivan, kun kiellät leivän? Leipä ei ole sen vähempiarvoinen osa ateriaa kuin kastike, salaatti tai perunatkaan. Tai terveellinen jälkiruoka, esim. kupillinen marjoja.

Juuri tällaisella ruoka-aineiden perustettomalla eriarvoistamisella hämärretään lasten käsitys siitä, mikä on kunnon ruokaa. Mutta eipä se näköjään ole selvää aikuisillekaan.

Nimenomaan leipä on OSA ateriaa. Alunperin kysymys oli tenavasta joka söisi pelkästään leipää ja maitoa ja se ei ole kokonaisuutena kovin terveellinen ruokavalio.

Mutta mikä idea on kieltää leivän syönti, jos lapsi ei syö muutakaan. Kiellättekö esim. myös kasitikkeen jos lapsi haluaisi syödä pelkästään sen, mutta ei perunaa, leipää tai jälkiruokaa?

Kyllä. Jos lapsi haluaa päivästä toiseen syödä vain kastiketta, niin se ei käy päinsä. Miten opettaa lasta syömään monipuolisesti, jos opettaa että on ok syödä vain leipää? Tai vain kastiketta?

Eli jos ei syö monipuolisesti, ei saa syödä ollenkaan? Okei.. :)

Eli parempi antaa syödä pelkkää leipää vaan?

Ei vaan antaa syödä leipää ja laittaa tarjolle jatkuvasti normaali ateria. Jos lapsi kuitenkaan ei syö sitä muuta, saa hän syödä ateriaan kuuluvan leivän. Silläkin elää, kokonaan ilman ruokaa ei.

Sori, mutta mä en usko että kukaan lapsi kuolee nälkään jos sille ei anna leipää. Mutta mä olenkin sadisti kiduttaja, jonka mielestä pitää syödä kasviksia ja perunaa ja kastiketta ja maitoa ja leipää ja jälkkäriä eikä vain yhtä näistä.

Nirso lapsi saattaa päätyä esim. tiputukseen, koska ei syö. Se on jo aika ikävää ja minusta on fiksumpaa antaa syödä leipää, jos vaihtoehto on tuo.

Koskaan en ole itse näin nirsoon lapseen törmännyt. Eikä alkuperäisessäkään tekstissä ollut kyse syömälakosta, vaan siitä että lapsi haluaisi vain tiettyjä ruokia syödäkseen.

Nirsoilun kanssa onkin välillä vaikea erottaa sitä, onko kyse temppuilusta ja "herkkumetsästyksestä" vai siitä lakkaako lapsi syömästä kokonaan, jos ei anna sitä leipää. Toiset lakkaavat. Ja toivottavasti jokainen siinä tilanteessa antaa lapsen syödä edes sitä leipää.

Kyllä se on aika harva joka kokonaan syömästä lakkaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ohis:
Alkuperäinen kirjoittaja hopeasade:
Alkuperäinen kirjoittaja tiitta:
onko sitten parempi, että lapsi itkee nälkäänsä tai YRITTÄÄ SYÖDÄ yäkkäillen ja pahimmassa tapauksessa oksentaa, eikö ole tärkeintä, että pieni massu saa ravintoa ?! muistan varmaan aina tytön, joka jäi koulun ruokalaan istumaan opettajan kanssa koska lautanen oli syötävä tyhjäksi.. kun kävelin siitä vähän myöhemmin hammaslääkäriin, itkevä tyttö oksensi opettajan päälle... :/

Niin ja hyvässä lykyssä lapsi joutui syömään oksennustaan ja opettaja joutui syytteeseen (ihan oikein sille).
Ohis hyvä, kirjoitit:Eli jos päivä toisensa jälkeen kuopus syö vain leipää, niin se on susta ihan ok?
Missä vaiheessa minun lapseni on tullut "nirsoksi"? Ehei, minun lapseni syö yleensä laittamani ruuan ;) Tosin MINUN lapsellani on myös oma tahto ja tottavie saa ja kuuluu ollakkin!

En mä tiedä sun lapsesi nirsoudesta, mutta itse kerroit nirsoudesta kertovassa ketjussa, että sun lapsesi saa olla syömättä ruokaa ja saa syödä leipää. Ihan siitä vedin tuon johtopäätöksen...


Ehkä ei pitäisi vetää johtopäätöksiä ihan siitä :o
Kirjoitin myös tasapainoisesta ateriasta johon kuuluu leipä.
Kirjoitin myös lapsen oikeudesta... vedä siitä mielummin johtopäätös äläkä väännä asioita turhaan :hug:
NinaTT puhut mielestäni tässä ketjussa asiaa =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Minä inhosin lapsena keitettyjä vihanneksia, enkä syö niitä vieläkään. Kotona niitä ollut aina tarjolla, että siitä ei ole kyse. Inhosin niitä lapsena ja kyökkäsin, jos niitä tuli suuhun. Niin hirveä maku(keitetty porkkana, kukkakaali, lanttu jne) raakana syön noita kaikkia. Pakottamalla ei koskaan saada mitään hyvää aikaan, ja ap:n lapsi taitaa jo jännittää etukäteen ruokailutilannetta ja pahentaa yökkäämistä.

Oma lapsi sen sijaan onneksi pitää vihanneksista keitettynä sekä raakana :)
 
Pph:n luona syödään sitä ruokaa, mitä hoitaja on tehnyt. Ei siinä leipää tarvita. Jos lapsi jättää syömättä, hän syö sitten toisella kertaa. Näin on toimittu myös päiväkodeissa, missä olen ollut töissä. Ei kait vanhemmat oikeasti kuvittele, että lapset täytetään leivällä joka aterialla, jos ei kullunnupuille ruoka maistu?! Tietenkin, jos vanhemmat alkavat kantaa pph:lle lapselle aina maistuvat ruuat, niin antaa tulla vaan. Voin toki tarjota.

Kotona lapsi voi syödä sitä kuuluisaa leipää, mutta varmaankin turha sitten edes kuvitella, että mikään muu maistuisi, varsinkin jos lapsi saa juoda aina aterialla 2 lasillista maitoa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ohis:
Koskaan en ole itse näin nirsoon lapseen törmännyt. Eikä alkuperäisessäkään tekstissä ollut kyse syömälakosta, vaan siitä että lapsi haluaisi vain tiettyjä ruokia syödäkseen.

Meillä lapsi ei suostunut yhdessä vaiheessa syömään oikeen mitään. Paino kulki miinuskäyrillä ja käytiin neuvolassa painokontrolleissa. Annoin syödä sitten niitä ruokia joita suostui syömään (eivät olleet mitään herkkuja, mutta aika yksipuolista ruokaa). Esim. mikään liha tai kala ei maistunut ollenkaan, ei minkäänlaisena (soseena, sormiruokana tms.) Nyt syö onneksi jo paremmin, mutta on pieni vieläkin 1v 10 kk ja n. 10 kg.
 

Yhteistyössä