Positiivista...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ...päiväkodista?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

...päiväkodista?

Vieras
Moi kaikki!

Vien 11 kuukauden ikäisen todennäköisesti kunnan päiväkotiin hoitoon aloittaessani työt osa-aikaisesti.

Onko kellään POSITIIVISIA KOKEMUKSIA tuon ikäisen olosta päiväkodissa?
Olen kuullut kaikenlaisia juttuja, mm. ettei heitä keretä kunnolla hoitamaan yms. Eiköhän heistä silti täysjärkisiä kasva, vaikka joka itkuun ei välittömästi voi reagoida?

En halua kuulla lisää ""kauhukertomuksia"", joita joka paikka on väärällään, vaan tällä kertaa positiivisia kokemuksia. Jos niitä vaan löytyy. Enkä halua lukea saarnaa siitä, että vien lapseni liian aikaisin hoitoon. Tähän on omat syynsä, ja ne eivät ole tämän ketjun aihe, VAAN AIHEENA OVAT POSITIIVISET KOKEMUKSET.

Kiitos ja mukavaa syksyn jatkoa kaikille!

Ystävällisesti pyytää,

Jee31 ja tyttö
 
Positiivista varmaan ainakin se että tottuu pienestä pitäen tulemaan toimeen muiden lasten kanssa. Oppii moninaisia asioita ehkä nopeammin kun on mistä ottaa mallia.
Päiväkodissa on ainakin paljon toimintaa joten pääsee osallistumaan niihin.
 
Oma tyttöni oli kuukauden vanhempi sinun tyttöäsi kun aloitti päiväkodissa.
Positiivistä on ainakin se nopea omatoimisuus mikä tuli. Syömään oppi muutamassa viikossa itse, osasi aika nopeasti alkaa pukea vaatteita itse, pitämään puolensa ja se, että hän ei joka pikku asiasta ala itkemään esim. jos kaatuu. (johtuu varmaan siitä ettei hoitajilla ole aikaa aina lohduttaa). Ja oppiihan ne olemaan ryhmässä ja jakamaan tavaroita. Olen huomannut, että monet samanikäiset kotihoidossa olevat eivät osaa jakaa tavaroita vaan omivat ne. Toki se on ikään liittyvää myös.
 
Hei! n.1-3vuotiaiden ryhmät ovat pienempiä lapsimäärältään kuin yli 3-vuotiaiden. Ja kyllä siellä jokaista lohdutetaan, älkää murehtiko sellaista :)
Harvoin kaikki kerralla itkee, joten syli kyllä löytyy ja hoitajat kiintyvät hoitolapsiin kovasti joten kyllä siellä paijataan ja leikitään eikä anneta kenenkään suruissaan olla yksin.

Hyvään hoitoon pääsee varmasti pikkuisesi siellä kunnan päiväkodissa.
Tää nyt menee pelottelun puolelle mutta pahemmat minun kokemukseni näin työntekijänä on yksityisistä päiväkodeista.

Oikein hyvää syksyn jatkoa ja hauskoja päiväkoti päiviä tytöllesi!!!
 
Hei päiväkodin täti!

Kiitos vastauksesta. Kysyisin sulta, että miksi sinulla on pahemmat kokemukset työntekijänä yksityisistä päiväkodeista?

Niin ja kiitos muillekin positiivisista vastauksista! Saa tulla lisää=)

terveisin, ketjun aloittaja
 
Olin töissä yhdessä yksityisessä päiväkodissa ja huomasin paljon puutteita tärkeissä asioissa kun johtajina ovat yksityiset ihmiset. Säästää oli pakko kaikessa (onhan tietenkin kunnallisillakin säästötoimia, niinkuin kaikkialla), mutta tuolla ei tavallaan kukaan valvo sitä niin tarkkaan. Ei ollut esim. siivojaa valtavan suuressa talossa. Henkilökuntaa oli laiton määrä, eli liian vähän. Ja johtajalla oli suuret tavoitteet henkilökohtaisen ja pk:nsa maineen ylläpitämiseksi joten siinä välillä unohdettiin lasten paras sekä turvallisuus.

Me työntekijät joita tämä häiritsi, yritimme kyllä asioita parantaa jos mahdollista sekä kyseenalaistaa, mutta se ei onnistunut. Päiväkodissa olikin henkilökunnan osalta valtava vaihtuvuus. Se on muuten aina huolestuttava ominaisuus kaikissa työpaikoissa, jos henkilökunta vaihtuu kokoajan. Silloin voi olettaa että kaikki ei välttämättä ole kohdallaan.

Kunnallisissa työskennellessäni voi pitkälti luottaa siihen että säännöistä ja määräyksistä pidetään kiinni, koska kunta on työnantajana ja valvoo että päiväkodit ovat sääntöjen mukaiset. Kyllähän yksityisiäkin kunnat valvoo, mutta aika huolitmattomasti tuntuu sen tekevän.

Tämä nyt siis vain minun kokemukseni yhdestä yksityisestä. Paljon on varmasti hyviäkin. Mutta minä sain kammon yksityisiä kohtaan.
 
Meidän typy meni 11 kk:na tarhaan, ja ikinä en ole katunut sitä päätöstä. Neiti on aina ollut todella sosiaalinen ja iloinen pikkuneiti. Kertaakaan ei ole meidän kummankaan perään itkenyt tarhaan jätettäessä. Ikäistensä seura on hänelle niin tärkeää! Ja hoitajat ovat todella mahtavia ihmisiä!
Neiti oli nyt tarhasta 7 viikkoa kesälomalla ja kaipasi ystäviään ja tarhatätejä kovasti. Hali nimittäin loman aikana tarhan ryhmäkuvaa useamman kerran ja puheli tarhakavereistaan ja hoitajistaan. ;)
Vaikka meillä oli todella mukava kesäloma ja paljon tekemistä, niin me vanhemmat emme pystyneet mitenkään korvaamaan hänelle ikäistensä lasten seuraa.
Mutta näihin asioihin varmasti vaikuttaa paljon lapsen luonne. Meillä nyt sattuu olemaan vilkas ja sosiaalinen ja seurankipeä lapsi, niin tämä päätös sopi meidän perheessä kaikille mainiosti!
Mutta täytyy tunnustaa, että silloin kun lapsen kuului aloittaa tarha, niin sairastuin stressistä korkeaan kuumeeseen, kun ratkaisumme ""oikeellisuus"", eli lapsen tarhaan vienti ja hänen siellä viihtyminen jännitti niin kamalasti. Oma lapsi on niin hurjan rakas ja hänen puolestaan haluaa tehdä vain oikeita ratkaisuja!
 
Hei *R*!

Meidän neiti on osoittautunut myös todella sosiaaliseksi ja iloiseksi. Tykkää kovasti olla paikoissa missä on ihmisiä ja vilinää. Ja kova on ollut puhelemaan aikaisin, ihan neuvolan tätikin ollut ihmeissään, kun jokellusta tuli niin aikaisin. Siinä mielessä mieheni kanssa ajateltiin, että päiväkoti voisi olla hänelle hyvä paikka.

t. Jee31
 
Kuulostipa ihan meidän neidiltä! Meidän piti myös säännöllisin väliajoin käydä kyläilemässä (ja vieläkin kun neiti on 1v 9kk) ja meillä pitää käydä vieraita, että neiti saa hoidettua ""sosiaalisia suhteitaan""! ;)
Uskon, että teidän tarhailut tulevat menemään loistavasti. Luulen, että sinä tulet kärsimään ja ikävöimään enemmän kuin lapsenne. Tämä on taas yksi iso elämänmuutos, mihin totuttelu ottaa aikaa, -ainakin äidiltä! :)
 
Meidän tyttö meni 12kk ikäisenä kunnalliseen päiväkotiin. Meille päätös oli oikea, kaikki on sujunut paremmin, kun vastuu hoito- ja kotitöistä on samalla jakaantunut kahden työssäkäyvän vanhemman kesken tasaisemmin. Kun kotona kaikki ovat tyytyväisempiä, heijastuu se myös lapseen. Tyttö oppi päiväkodissa nopeasti syömään itse ja osallistumaan aktiivisesti pesulla käymiseen, pottailuun ym. Aluksi tietysti oli totuteltava, mutta jo muutaman viikon päiväkotielämän jälkeen lapsi meni joka aamu iloisena päiväkotiin ja iloisena leikki aina, kun haettiin kotiin, ei tosin malttaisi millään keskeyttää leikkejä ja lähteä kotiin:)
Meille on osunut todella mukavia hoitajia, joihin luotan ja joiden kanssa on voinut keskustella ja neuvotella. Tyttömme tarvitsee selvästi joka päivä ulkoilua, mieluiten useamman kerran ja aktiivista seuraa. Itse en jaksaisi leikittää ja osallistua samalla tavoin, kuin päiväkodissa hoitajat, jos joka päivä veisi itse lapsen ulos. Kotona ollessa alkoi myös tuntua turhauttavalta kokata aina yhden lapsen ateriat ja siivota jäljet, kun siihen tuntui menevän puoli päivää...
 
Meillä 1v neiti nyt ollut viikon ihan tavallisessa päiväkodissa ja ollaan kaikki tykätty. Ryhmässä on 12 lasta ja näitä ihan pieniä meidän neidin lisäksi on vain yksi. Muut ovat sitten 2-3v. Hoitajia on 3-4. Tyttö ainakin on jäänyt iloisena päiväkotiin ja hoitajan syliin vilkuttamaan. Tyttö ei vierasta ja on muutenkin iloinen. ehkä se helpotti tarhaan jäämistäkin. Päiväkodissa ottavat tosi hyvin huomioon kunkin lapsen erilaiset tarpeet. Ulkoilevat ja laulavat ym. Päiväkodissa kerrottiin, että on parempi aloittaa hoito 1v kuin esim 2v. Silloin kun lapsi isompi vierastaminen ym voi olla hankalaa. Tottuminen uuteen rytmiin vie kauemmin. Meillä ainakin yhden viikon kokemuksen perusteella voin suositella.
 

Yhteistyössä