Olin ensin vähällä kirjoittaa, että anna katsella vaan - kuvat on vaan kuvia - mutta ehkä tätä aihetta voisi miettiä vähän tarkempaankin...
Itse olen ollut nykyisen miehen kanssa kymmenisen vuotta eikä minua vähimmässäkään määrin kiinnosta hänen katselunsa. En oikeastaan edes tiedä katseleeko vai ei. Yhdessä ei juuri olla mitään tuollaista katseltu, mutta minä saatan joskus omalta tietokoneeltani (mies ei tutki sivuhistoriaa) katsoa vähän enemmän epäilyttävämpääkin kamaa... Olen joskus jäänyt "kiinni" eikä miestä ole mitenkään haitannut.
Parikymppisenä minulla oli kuitenkin poikaystävä, jonka seksikuvien katseluun muistan kerran hermostuneeni. Katselu ei aluksi haitannut, mutta jossain vaiheessa määrä taisi jotenkin ylittää sietokykyni... Yllätyin vähän reaktiotani. Asiaan saattoi vaikuttaa se, että kyseinen mies suosi pienten aasialaisten naisten alastonkuvia ja minä olen vastakohta eli suunnilleen niin peruseurooppalaisen näköinen kuin olla voi: ristiverinen, isonenäinen, ei-tummasilmäinen, pitkähkö... Jos laitoin korkokengät, olin kyseistä miestä pidempi. Kaiken lisäksi tuo mies huomautteli jatkuvasti ulkonäöstäni: joko iho oli liian huonossa kunnossa, hiukset liian pitkät tai vaatetus vääränlainen. Oudointa oli, että ennen tuota episodia olin jopa ostanut poikaystävälleni tyttökalenterin! En siis mielestäni ollut ahdasmielinen, vaan jokin vaan keitti yli... Ehkä mulle tuli tunne, että mies etsi täyttymätöntä 'taskuun mahtuvaa' unelmaansa, joka en ollut minä? Vaihtoehtoisena selityksenä ajattelen, että olisi ollut ihan sama mitä ruudulla näkyi, mutta seksiä vaan oli 'nurkissa' vähän liikaa.
Vähintä mitä voi tehdä on varmaan pyytää miestä katsomaan kuvia vain silloin, kun muita ei ole paikalla ja tarvittaessa vielä tyhjentää sivuhistoria sen pääteeksi? Olisi kenties lasten kannalta surkeaa, jos loppujen lopuksi aika pienen syyn vuoksi tulisi ero.
