Hei vaan kaikille, olen uusi täällä ja vasta opettelen käyttämään sivustoa 
Olen seurustellut mieheni kanssa vajaan vuoden, pari kertaa eroten ja yhteen taas palaten. Tapasimme alunperin seksin merkeissä (en selitä nyt se kummemmin) ja sängyssä kemiamme toimii upeasti, olemme kokeilunhaluisia ja innokkaita ja TIEDÄN varmaksi että olemme molemmat oikeasti todella tyytyväisiä seksiimme. Miehen pornonkatselu oli kuitenkin itselleni todella rankka paikka, koin itseni mitättömäksi ja riittämättömäksi kunnes miehen koneelta löytyi messengerin logitiedot, jotka luettuani selvisi että hän oli harrastanut erittäin rivoa nettiseksiä yms lähes kymmenen naisen kanssa meidän seurustelun aikana, ja ehdotellut myös tapaamisia yms.. Kahta naista oli käynyt tapaamassa mutta ei ollut fyysisesti tehnyt mitään. Suhteestamme oli valehdellut julmastikin, ei kuulemma ole koskaan ollut kanssani tosissaan ja "tietää että tämä ei johda mihinkään mutta ei pysty jättämään (minua) koska en sitä KESTÄISI". Uskomattomia juttuja. Lähdin kaksi kertaa kävelemään näiden juttujen selvitessä mutta mies sai minut aina palaamaan takaisin, ja lopulta myönsi/väitti (en tiedä uskoa vai ei) että hänellä on todettu jonkinasteinen seksiriippuvuus joka ajaa hänet näihin flirtteihin netin kautta. Asia on saatu puhuttua mutta silti se kaihertaa minua. Viimeisin kerta jolloin hän ehdotti tapaamista toiselle naiselle oli 25.12 eli ihan muutama viikko sitten Rakastan kuitenkin miestä ja rakkaushan voi olla yllättävänkin sokea joten halusin antaa hänelle vielä tilaisuuden.
Siinä vaiheessa kun nuo seksi- ja tapaamisjutut selvisi, tuli itselleni tunne ettei porno olekaan yhtään mitään. Yhtäkkiä koko pornonkatselu muuttui hyväksyttäväksi eikä häirinnyt minua enää , varmaan siksi että tajusin kuinka paljon pahempaa tuo ns. oikeiden, saatavissa olevien naisten kanssa kirjoittelu onkaan. :/ En tiedä mitä ajatella enää, enkä tiedä voinko antaa anteeksi ja oikeasti unohtaa.. Onko muilla samanlaisia kokemuksia? Ja pitäisikö minun tuomita myös tuo pornonkatselu? Tunnen itseni tavallaan typeräksi hyväksyessäni sen yhtäkkiä.. :ashamed:
Olen seurustellut mieheni kanssa vajaan vuoden, pari kertaa eroten ja yhteen taas palaten. Tapasimme alunperin seksin merkeissä (en selitä nyt se kummemmin) ja sängyssä kemiamme toimii upeasti, olemme kokeilunhaluisia ja innokkaita ja TIEDÄN varmaksi että olemme molemmat oikeasti todella tyytyväisiä seksiimme. Miehen pornonkatselu oli kuitenkin itselleni todella rankka paikka, koin itseni mitättömäksi ja riittämättömäksi kunnes miehen koneelta löytyi messengerin logitiedot, jotka luettuani selvisi että hän oli harrastanut erittäin rivoa nettiseksiä yms lähes kymmenen naisen kanssa meidän seurustelun aikana, ja ehdotellut myös tapaamisia yms.. Kahta naista oli käynyt tapaamassa mutta ei ollut fyysisesti tehnyt mitään. Suhteestamme oli valehdellut julmastikin, ei kuulemma ole koskaan ollut kanssani tosissaan ja "tietää että tämä ei johda mihinkään mutta ei pysty jättämään (minua) koska en sitä KESTÄISI". Uskomattomia juttuja. Lähdin kaksi kertaa kävelemään näiden juttujen selvitessä mutta mies sai minut aina palaamaan takaisin, ja lopulta myönsi/väitti (en tiedä uskoa vai ei) että hänellä on todettu jonkinasteinen seksiriippuvuus joka ajaa hänet näihin flirtteihin netin kautta. Asia on saatu puhuttua mutta silti se kaihertaa minua. Viimeisin kerta jolloin hän ehdotti tapaamista toiselle naiselle oli 25.12 eli ihan muutama viikko sitten
Rakastan kuitenkin miestä ja rakkaushan voi olla yllättävänkin sokea joten halusin antaa hänelle vielä tilaisuuden.Siinä vaiheessa kun nuo seksi- ja tapaamisjutut selvisi, tuli itselleni tunne ettei porno olekaan yhtään mitään. Yhtäkkiä koko pornonkatselu muuttui hyväksyttäväksi eikä häirinnyt minua enää , varmaan siksi että tajusin kuinka paljon pahempaa tuo ns. oikeiden, saatavissa olevien naisten kanssa kirjoittelu onkaan. :/ En tiedä mitä ajatella enää, enkä tiedä voinko antaa anteeksi ja oikeasti unohtaa.. Onko muilla samanlaisia kokemuksia? Ja pitäisikö minun tuomita myös tuo pornonkatselu? Tunnen itseni tavallaan typeräksi hyväksyessäni sen yhtäkkiä.. :ashamed: