Ponnistusasennosta

[bona7]

Onko täällä ketään, joka olisi ponnistanut kontillaan tai kyljellään? Itse haluaisin ponnistaa kontillaan, jos mahdollista ja neuvoja ja ohjeita kaipaisin. Kyllähän netistä tietoa löytyy eri asennoista, mutta tahtoisin kuulla omakohtaisia kokemuksia.

 

[äippä]

Mä ponnistin kyljellään maatessa.. hyvin onnistui. Kätilöt ehdotti vähän väliä että enkö ponnistaisi selällään "perinteisessä" asennossa, mutta sain omalta äidiltäni vinkkiä että kylkiasennossa on hyvä ponnistaa. Toinen kätilö piti ylempää jalkaa ja sain siitä hyvin tukea!

 

[mammammaa]

\

Kätilöt ehdotti vähän väliä että enkö ponnistaisi selällään "perinteisessä" asennossa,

Hui että nuitakin riittää sitten joka lähtöön =( Mitään järkeä tuossa selällään olemisessa. Jonkin aikaa olin itsekin kyljellään, ja siinä oli oikein helppo olla, mut sitte tuli "täti ikävä" ja pakotti selälleen.

 

[emppu]

Kyljellään kakkosen ponnistin ja asento oli kuulema kaikkien muiden läsnäolleiden mielestä ihan hirveä ja yrittivät saada selälleen. Kaikki oli vaan niin hirveetä rytinää enkä yksin kertaisesti voinut liikkua kivuilta. kätilöllä taisi olla kylki mustelmilla kun potkin, mutta hyvin tuli tyttö kyljellään.

 

[tuutikki79]

mie oon kans miettiny tulevaa synnytystä, et miten ois hyvä ponnistaa, sillä selällään olo jalat koukussa on yhtä tuskaa...alaselkään ja lantioon koskee jatkuvasti. Raskausajan lääkärissäkin kun oon nyt käyny ja sisätutkimuksen tehny ni vedet silmissä oon kun sattuu niin paljon.

 

[Malla]

Mä en osannu ponnistaa selällään, en yksinkertaisesti tajunnut mistä oli kyse. Kyljellään sujui hienosti.

 

[taustalla]

Mulla taas kyljellään ponnistaminen sattui, parhaiten onnistui puoli-istualtaan selällään ja sukista kiinni =)

 

[Huhtihippusen äiti]

Ensin mut melkein pakotettiin ponnistamaan kyljellään..aikani tuhtasin ja lopulta petti voimat kun piti ite vielä jalkaakin pitää. Miestä kun pyysin kannattelemaan, kätilö tiuskas että "pidät ihan ite eikä muut" . Siitä sitten kampesin pystyyn lopuilla voimillani kun en yksinkertasesti enää voinut olla niin. Loppujen lopuksi sain puoli-istuvasta asennosta parhaiten voimaa, ja imukuppia vartenkin oli hyvä olla siinä asennossa..

 

[Vierailulla]

Kaksi olen ponnistanut kontillaan, repeämiä ei ole kummassakaan tullut yhtään. Suosittelen lämpimästi! Ensimmäinen syntyi siinä asennossa ihan vahingossa. Olin kontillani kun alkoi ponnistuttamaan ja neiti syntyi siihen parin ponnistuksen jälkeen niin nopeasti etten asentoa ehtinyt vaihtaa. Viimeisessä kätilö komensi puoli-istuvaan asentoon, mutta hämmästyi kovasti kun kieltäydyin kohteliaasti ja itse järjestin itseni kontilleen. Parhaiten onnistui kun nosti hieman sängynpäätyä ja laittoi säkkituolin siihen. Maha upposi kivasti säkkituoliin ja sängynpäädystä sai hyvin tukea.
Ponnistusasentoja kannattaa kokeilla etukäteen, mutta vasta ponnistaessa tietää mikä sitten tuntuu hyvältä. Kätilölle voi sanoa että toiveena olisi kokeilla jotakin muuta asentoa kuin puoli-istuvaa. Joskus voi tietysti käydä myös niin että vauvan hyvinvoinnin vuoksi on parasta olla puoli-istuvasa asennossa.

 

[koiraharrastaja]

Kolme nuorimmaista olen saanut ponnistaa polvillani sängyllä, miehen kaulasta kiinni pitäen. Myös nuorimmaisen, vaikka lapsivesi oli vihreää ja vauvalla hapenpuutetta, nielu piti imeä heti, kun pää syntyi. Kätilö sanoi, että onnistuu imeminen hyvin tuossakin asennossa, vaikka lääkäri olisi halunnut minut "perinteiseen" asentoon...Ihana kätilö!!!

 

[bona7]

Kiitos kaikille vastauksista. Kovin vähän löytyy naisia, jotka ovat ponnistaneet muuten kuin puoli-istuvassa asennossa. On koko lantion seutu ollut raskauden ajan niin kipeä, että konttausasento on oikeastaan ainoa siedettävä asento. Esikoisen ponnistin "normaaliasennossa" ja hyvin sekin kyllä meni.

 

[Mie vaan]

entäs sitten jakkara synnytys!?ite tykkäsin ponnistaa toisen lapseni siinä ja olikin tosi helppo kokemus vaikka ponnistusta en tuntenut spinaalin takia!

 

[smile80]

Mä tykkään hoitaa synnytyksiä kaikenlaisissa asennoissa. Se tuo haastetta kätilönkin elämään ja pitää ammattitaitoa yllä Täällä usein valitetaan että kätilö haluaa synnyttävän aina selällään jalat koukussa. Itsekin joskus joudun äidin siihen asentoon "komentamaan" jos muissa asennoissa ei onnistu. Jos näyttää että lapsi ei lähde laskeutumaan äidin haluamissa asennoissa ja minä kätilönä näen ettei ponnistaminen onnistu (vaikka se äidistä tuntuisikin hyvältä) niin silloin on kokeiltava tuota "ikävää" asentoa. Silloin kun äiti on puoli-istuvassa asennossa (ei selällään!!!) , ja jalat kahden ihmisen lanteilla, avautuu lantio parhaiten ja lapsi tulee useimmiten paremmin ulos. Tästä syystä siihen usein päädytään. Mutta mielestäni jos lapsen sydänäänissä ei hätää eikä ole kiirettä synnyttämään niin äiti saa puolestani itse hakea sitä asentoa jossa kokee parhaiten åystyvänsä ponnistamaann. Mutta tässäkin muistakaa että tärkeintä on saada lapsi turvallisesti ulos, eikö vain? Aina se ei ole mukavaa...
Myös tuohon puoli-istuvaan asentoon joudutaan usein jos kätilöllä epäily että lapsen ulosautossa ongelmia (iso lapsi, pitkittynyt ponnistusvaihe, sydänäänissä laskuja)... tällöin on varauduttava imukuppiulosauttoon tai ainakin nopeaan ulosauttoon. Silloin synnytyssänky on saatava nopeasti poikkipöydäksi ja äidin jalat telineille... Että tällaista. Kaikista kokeneimmat kätilöt osaavat tilannetta jo ennustaa aikasemmassa vaiheessa ja saattavat äidin ohjata ponnistamaan tähän asentoon...

 

[Bona7 harmailee]

\

entäs sitten jakkara synnytys!?ite tykkäsin ponnistaa toisen lapseni siinä ja olikin tosi helppo kokemus vaikka ponnistusta en tuntenut spinaalin takia!

Enpä siitä jakkarasta oikein tiedä.... Se vaikuttaa vähän kiikkerältä.

 

[KaksSynnyttänyt]

Esikoisen synnytin polvilleen. Sairaalasängyn pääty oli nostettu ylös ja nojauduin siihen. Tosi hyvä asento, mutta muuten oli kyllä niin kipeä synnytys. \|O Toisen sitte perinteisessä puoli istuvassa asennossa, se tuntui parhaimmalle siinä synnytyksessä, saa nähä mites seuraavan, jos meille lapsia vielä siunaantuu. =)

 

[Fiona71]

Kolme puoli-istuvassa ja yhden kyljellään. Kylkiasennosta en tykännyt yhtään, mutta kun vauva alkoi tulemaan, en päässyt enää kääntymään. Kätilö sanoi, että nouse puoli-istuvaan, mutta millä ihmeellä, kun vauva oli jo päätä puskemassa esille :/ ja kätilö ei meinannutkaan auttaa. En olevinaan saannut ponnistamiseen tukea, vaikka vauva syntyikin kahdessa minuutissa.