Poikaystävän lapsi ja minun järjetön mustasukkaisuus

[Ambrosia85]

Yhtään ei selviä minkä ikäinen olet, mutta uskoisin että toi on ihan normaalia ja et vain ole vielä valmis äidiksi tai edes äitipuoleksi.
Tyttö kuitenkin kuuluu poikaystäväsi elämään, halusit tai et. Pikemminkin, osaat varmasti joskus arvostaa että poikaystäväsi osaa olla isä, ei ole pelkkä siittäjä jota lapsi ei kiinnosta tippakaan - niitäkin on.

Itse olin about sun ikäinen kun tapasin mieheni ensimmäistä kertaa, ja hällä oli tällöin 2,5vuotias poika. En pystynyt seurustelemaan. Tapailtiin jonkin aikaa, mutta en ollut valmis suhteeseen miehen kanssa jolla oli pieni lapsi. Olinhan itse vasta täysi-ikäiseksi tullut ja elämä edessä.
Mieheni oli lapsen myötä joutunut sellaiseen vaiheeseen elämässään, että on vastuussa toisessa. Mieheni oli joutunut aikuistumaan nopeasti ja eri tavalla kuin minä.

Muutamia vuosia myöhemmin törmäsimme mieheni kanssa uudelleen, ja nyt oli valmis. Olin valmis ja nyt miehen poikakaan ei ahdista minua.
Ja ei, ei se silloinkaan ollut poika joka ahdisti, vaan se, etten ollut valmis..


edit: minkä ikäinen = kauanko olette suhteessa olleet

 

[pimpelipom]

Onko sun äitisi vieläkin alkoholisti? Miksi ajattelet, että hän haukkuisi sinut, jos esittelisit lapsen hänelle?

Minusta voisi olla hyvä idea, jos voisit viettää aikaa jonkun "lapsiystävällisen" toisen aikuisen seurassa lapsen kanssa kolmistaan. Siis jonkun muun kuin lapsen isän. Esimerkiksi oman äitisi kanssa. Saisit luotua sidettä lapseen ihan eri tavalla, kun mies ei ole paikalla aiheuttamassa sinulle mustasukkaisuuden tunteita, ja tämä toinen, kokeneempi aikuinen voisi näyttää sinulle "kädestä pitäen" miten lapsen kanssa ollaan?

Tosin en nyt tiedä minkälainen äitisi on, mutta jos hänestä ei ole siihen niin onko sulla elämässäsi muita kokeneita aikuisia, vaikka ystäviä joilla olisi lapsia? Tätejä? Mummua?

 

["riina"]

No en pidä sua yhtään outona.Sä olet vain liian nuori vielä äitipuoleksi.Poikaystäväsi on pakosti joutunut kasvamaan isäksi,vaikka nuori hänkin on tuolloin ollut (17?).Itse pistäisin suhteen poikki ja hakisin toisen poikaystävän,jolla ei ole vielä lapsia.

 

["aapee"]

Onko sun äitisi vieläkin alkoholisti? Miksi ajattelet, että hän haukkuisi sinut, jos esittelisit lapsen hänelle?

Minusta voisi olla hyvä idea, jos voisit viettää aikaa jonkun "lapsiystävällisen" toisen aikuisen seurassa lapsen kanssa kolmistaan. Siis jonkun muun kuin lapsen isän. Esimerkiksi oman äitisi kanssa. Saisit luotua sidettä lapseen ihan eri tavalla, kun mies ei ole paikalla aiheuttamassa sinulle mustasukkaisuuden tunteita, ja tämä toinen, kokeneempi aikuinen voisi näyttää sinulle "kädestä pitäen" miten lapsen kanssa ollaan?

Tosin en nyt tiedä minkälainen äitisi on, mutta jos hänestä ei ole siihen niin onko sulla elämässäsi muita kokeneita aikuisia, vaikka ystäviä joilla olisi lapsia? Tätejä? Mummua?

Mä en tiedä miksi, ehkä mä pelkään että se hermostuu kun en ole löytänyt lapsetonta miestä. Siis ERITTÄIN typerää, mieheni on muuten erittäin fiksu ja äitini pitää hänestä, mutta pelkään että lapsi kääntäisi todella lapsirakkaan äitini mielen? Sairasta. Mun on pakko kertoa. Mä itsekin tiedän, että äiti tulee pitämään lapsesta tosi paljon. Äiti ei käytä enää alkoholia.

 

[katatsu]

Kuulostaa siltä, niinkuin täällä ollaan jo useampaan otteeseen sanottu, että et ole valmis uusperhekuvioon ja äitipuoleksi. Olet nuori, eikä mielestäni noin nuoren edes kuulu ottaa tuollaista asemaa elämässään. Hienoa on, että miehesi nuoresta iästään huolimatta kuulostaa olevan isä lapsellensa ja hänestä huolehtii, ilmeisesti enemmän kuin äitinsä.

Sairas sinä et ole, mielesi vain on järkkynyt etkä osaa olla tässä tilanteessa, ja mahdollisesti myös menneisyytesi vaikuttaa. Mielestäni olisi parempi jättää tämä kuvio sikseen ja poistua tilanteesta.

Kirjoitit kuitenkin, että ero ei tule kysymykseen. Tulisiko sellainen asetelma kyseeseen, että vain tapailisitte miehesi kanssa, ilman hänen lastaan? Ehkä et ole ollenkaan valmis parisuhteeseen.

Sinun täytyy muistaa kuitenkin se, että tapailemasi mies on isä. Eikä se asia tule koskaan muuttumaan.

Pahoittelen jos nämä asiat on jo jauhettu tässä ketjussa. En jaksanut lukea kaikkia sivuja...

 

[hophop]

Kuulostaa siltä, niinkuin täällä ollaan jo useampaan otteeseen sanottu, että et ole valmis uusperhekuvioon ja äitipuoleksi. Olet nuori, eikä mielestäni noin nuoren edes kuulu ottaa tuollaista asemaa elämässään. Hienoa on, että miehesi nuoresta iästään huolimatta kuulostaa olevan isä lapsellensa ja hänestä huolehtii, ilmeisesti enemmän kuin äitinsä.

Sairas sinä et ole, mielesi vain on järkkynyt etkä osaa olla tässä tilanteessa, ja mahdollisesti myös menneisyytesi vaikuttaa. Mielestäni olisi parempi jättää tämä kuvio sikseen ja poistua tilanteesta.

Kirjoitit kuitenkin, että ero ei tule kysymykseen. Tulisiko sellainen asetelma kyseeseen, että vain tapailisitte miehesi kanssa, ilman hänen lastaan? Ehkä et ole ollenkaan valmis parisuhteeseen.

Sinun täytyy muistaa kuitenkin se, että tapailemasi mies on isä. Eikä se asia tule koskaan muuttumaan.

Pahoittelen jos nämä asiat on jo jauhettu tässä ketjussa. En jaksanut lukea kaikkia sivuja...

Minä kyllä korostaisin myös sitä, että kerrotun perusteella mieskään ei ole ottanut vastuutaan. Ehkä kuten vastuuntuntoinen isoveli, muttei kuten aikuinen mies ja isä. Lapsi ei vietä öitään isän luona, vaan käy "hoidossa" isällä. Ei ole hoitanut itselleen oikeuksia lastenvalvojalla jos kerran äiti päättää täysin lapsen tulemisista ja menemisestä. Eli kasvun paikkaa kaikilla osapuolilla todellakin.