Poika tyttöjen vaatteissa

Kyllä nykyään kiusataan lapsia muutenkin,vieläkun poika on kuin tyttö niin luulisi että ei ainakaan ilman kiusaamista koulussa selviä. Kyllä itseäni mietityttää että tietääkö poika edes olevan poika kun elää kuin tyttö.

Mitä jos opetettaisiin niille mulkvistikakaroille (koulukiusaajat), ettei kiusaamista saa tapahtua?

 

Kiinnostus tyttöjen juttuihin on myös osittain ikään liittyvää - minä lainasin vuoden meidän tyttöä vanhemmalle päikkykaverille parin vuoden ajan mekkoja. Poika oli iloinen ja kiitokset kuvan kera lähetti myös isänsä. No big deal sanon minä. Ja tällä kyseisellä kaverilla sisarukset ovat poikia. Toisaalta yksi hyvä leikkikaveri - perheen ainokainen poika - leikkii tosi mielellään nk. tyttöleluilla. Tuli tässä mieleen, että miksiköhän kukaan ei ole ihmetellyt meidän tytön innostusta juniin ja vaikkapa brio-rataan???

 

[QUOTE="Böööö";30731300]On epänormaalia jos ei tuollaiselle suo yhtään ajatusta ja mieti sitä. Sama kun joku kävelisi käsillään töihin, että pitäisi osata olla ihmettelemättä ja miettimättä että mitähän tuo meinaa..[/QUOTE]

Njaa. No mä sit havaitsen että oho, lapsi olikin poika vaikka ulkonäön perusteella ois voinut olla tyttö.

Ja epänormaalista; mun mielestä on epänormaalia jäädä pohtimaan kyseisen lapsen vanhempien aivoituksia.

 

Minusta on ok, että poika haluaa vaikkapa kokeilla kynsilakkaa tai korkokenkiä, leikkiä tyttömäisiä leikkejä tms., koska se kuuluu lapsen kehitykseen ja matkaan ihmisyyden kasvussa. Ja olen ostanut punasävyisiä, kauniita vihreitä, keltaisia poikamaisia vaatteita, koska rakastan värikkäitä vaatteita. Tuskin kuitenkaan suostuisin ostamaan pojalle kallista ja selkeeästi tyttömäistä, vaaleanpunaista takkia tms. vaatetta, KOSKA vaikka se olisikin sillä hetkellä kiva, ei poika pitäisi sitä kuin hetken... Meidän perheessä pojat vaan tuntuvat tykkäävän mustista, harmaista ja sinisistä vaatteista. Kaikki neljä tuntuvat olevan kovin miehisiä miehiä, pienestä pitäen.

 

No tässä asiassa on nyt 2 ihan eri pointtia. On nämä jotka kokeilevat kynsilakkaa, pitävät kauniin keltaisia paitoja ja siskon vanhoja punaisia tai joilla on pitkähköt hiukset jne ikään/elämään kuuluvaa. Sitten on myös heitä joille tuo ei ole ohimenevä vaihe. Joille ostetaan se kalliskin tyttömäinen takki koska hän sellaisen haluaa ja sitä pitää. Esim jos sama lapsi toimii noin kaksi vuotta niin eiköhän se ole enemmän kuin vaihe.
Mikä lie ap:n kertoman lapsen tilanne.

 

No tässä asiassa on nyt 2 ihan eri pointtia. On nämä jotka kokeilevat kynsilakkaa, pitävät kauniin keltaisia paitoja ja siskon vanhoja punaisia tai joilla on pitkähköt hiukset jne ikään/elämään kuuluvaa. Sitten on myös heitä joille tuo ei ole ohimenevä vaihe. Joille ostetaan se kalliskin tyttömäinen takki koska hän sellaisen haluaa ja sitä pitää. Esim jos sama lapsi toimii noin kaksi vuotta niin eiköhän se ole enemmän kuin vaihe.
Mikä lie ap:n kertoman lapsen tilanne.

...ja kaks keskeistä kysymystä. Mihin se raja vedetään, että milloin on kyse vaiheesta ja mikä on jotenkin pysyvämpi piirre lapsen persoonallisuudessa? Ja toisekseen vaikka kyse olisi pysyvämmästäkin vaiheesta, mitä se lopulta merkitsee lapsen sukupuolisuuden ja seksuaalisuuden kannalta?

Ja ehkä se kolmas, jollain tapaa olennaisin kysymys: mitä sitten, jos lapsi ilmaisee omaa transsukupuolisuuttaan jo noin aikaisessa vaiheessa? Onko transsukupuolisuus sitten jotain niin kammottavaa, että lapsi pitäisi yrittää pitää "normaalina" niin pitkään kuin mahdollista? Mitä pahaa lapsi todellisuudessa tekee ollessaan ympäröivien aikuisten odotusten vastainen (siis mitä tulee sukupuolisuuteen)? Voimmeko antaa tilaa ja hyväksyntää lapsille sellaisena kuin he ovat, olivat he sitten miten "erilaisia" tahansa?

 

Minäkin kysyisin, mitä väliä, vaikka kyseessä ei olisi vain jokin vaihe?

Ja voihan tavallinen, pojaksi itsensä kokeva heteropoikakin vain haluta käyttää niitä ns. tyttömäisiä vaatteita. Ihan samoin kuin heteroksi kasvava, tytöksi itsensä kokeva tyttö voi vaan haluta pitää poikien osaltolta ostettua lippistä ja housuja ilman sen kummempaa syytä kuin että tykkää niistä.

 

Koska (lähes) kaikilla lapsilla on tämä vaihe, jossa pojat kokeilevat ns. tyttömäisiä juttuja ja tytöt haluavat kokeilla poikien jutuiksi LUOKITELTUJA juttuja. Tosiasiahan on, että meissä kaikissa on enemmän ja vähemmän sekä naisellista että miehistä puolta. Voi olla, että lapsella on transsukupuoli jo tässä vaiheessa, mutta tämä kuuluu myös tavallisten tyttöjen ja poiken elämään, eikä kerro mistään muusta.

Eri asia on sitten lapset, jotka ovat oikeasti transsukupuolisia tai vanhemmat, jotka kasvattavat lastaan tietoisesti tiettyyn muottiin.

 

Kauanko ns. tutustumisaika tyttöjen juttuihin kestää? vuosi?? Kyllä tällä lapsella suurinosa on tyttöjen vaateita mitä päällä on...no saattaa olla mustat housut,muuten on pinkkiä niin sisä kuin ulkovaatteet. Kyllä meilläkin pojalla on oranssit housut,mutta kyllä näkee heti kumpaa sukupuolta on.

 

Kauanko ns. tutustumisaika tyttöjen juttuihin kestää? vuosi?? Kyllä tällä lapsella suurinosa on tyttöjen vaateita mitä päällä on...no saattaa olla mustat housut,muuten on pinkkiä niin sisä kuin ulkovaatteet. Kyllä meilläkin pojalla on oranssit housut,mutta kyllä näkee heti kumpaa sukupuolta on.

No, jospa ne pinkit vaatteet yms eivät olekaan mitään "tyttöjen juttuja", vaan hänen omia juttujaan.

 

Mitä ajatuksia teissä herättää lapsi joka on oikeasti poika,mutta vaatetuksen ja hiusten perusteella voisi ajatella että kyseessä on tyttö? Entä vanhemmat,mitä niiden päässä liikkuu? tarkoitan että millä perusteella lapsen annetaan pukeutua eri sukupuolen vaatetukseen? Kasvattaako vanhemmat sukupuolineutraalisti lapsen vai eikö vanhemmat osaa sanoa lapselle ei vai mistä oikein on kyse? Vai ajatteleeko vanhemmat jo alle kouluikäisestä että: jaa tuo meijän zorro on poika,mutta ilmeisesti syntynyt väärään sukupuoleen...no pukeutukoot niinkuin Sisko että täysi-ikäisenä sitten sukupuolen vaihdosta vain kehiin! Ajatuksia kaipailisin!

Raha että ei tartte laittaa rahaa uusiin vaatteisiin no mun poika voi kyllä käyttää mun tytön vaatteita ehkä vuosi sit se ei mahdu niihin enää... ehkä silleen

 

No, jospa ne pinkit vaatteet yms eivät olekaan mitään "tyttöjen juttuja", vaan hänen omia juttujaan.

Äh kyllä niissä näkyy ett ne on tyttöjen vaatteet jos on jotain vaaleanpunaista ja sit myös vaatteen muoto on erillainen jos tyttö laittaa pojan takki päälle niin se roikkuu se takki vähän hartioista ja jos poika laittaa tytön takki päälle se on liian tiukka kireä hartioista

 

Äh kyllä niissä näkyy ett ne on tyttöjen vaatteet jos on jotain vaaleanpunaista ja sit myös vaatteen muoto on erillainen jos tyttö laittaa pojan takki päälle niin se roikkuu se takki vähän hartioista ja jos poika laittaa tytön takki päälle se on liian tiukka kireä hartioista

Lasten vaatteissa ei kyllä tätä mitoitusongelmaa ole. Ei pikkupoikien hartiat vielä mitenkään leveät ole.

 

Mitä ajatuksia teissä herättää lapsi joka on oikeasti poika,mutta vaatetuksen ja hiusten perusteella voisi ajatella että kyseessä on tyttö? Entä vanhemmat,mitä niiden päässä liikkuu? tarkoitan että millä perusteella lapsen annetaan pukeutua eri sukupuolen vaatetukseen? Kasvattaako vanhemmat sukupuolineutraalisti lapsen vai eikö vanhemmat osaa sanoa lapselle ei vai mistä oikein on kyse? Vai ajatteleeko vanhemmat jo alle kouluikäisestä että: jaa tuo meijän zorro on poika,mutta ilmeisesti syntynyt väärään sukupuoleen...no pukeutukoot niinkuin Sisko että täysi-ikäisenä sitten sukupuolen vaihdosta vain kehiin! Ajatuksia kaipailisin!

Ha ha ha aww aika söpöä poika tyttöjen vaatteissa mutta sen luokka kaverit tai tarhakaverit voi alkaa kiisaa sitä

 

Ajattelisin että äiti toivoi tytön mutta saikin pojan ja tässä tulos. Sääliksi käy kun koulut alkavat.