Pohditaan perheen voimin koirarotua mikä olisi hyvin seurallinen.*veljen surullinen pyyntö*

g
Mä tiedän et nyt saan päänpyöristystä mutta mun ehdoton valinta on saksanpaimenkoira. Mulla on ja on tooosi lapsirakas. Kaverilla jolla on 3 lasta iät 8-16vuotiaat on myös ja nuorimmankin uskaltaa helposti päästää koiran kanssa ulos. On helppo koulutettava ja takuulla luotettava. Toki koulutus vaatii selkeän laumanjohtajan ja määrätietoisuutta.Sakemannit oppii ihan mitä vaan.
meillä myös sakemanni ja voin suositella. uskomattoman hyväluontoinen rotu, kiltti ja älykäs.
 
  • Tykkää
Reactions: Pinki
"vieras"
[QUOTE="kojootti";24381662]englanninspringerspanieli. Erittäin hyväluontoisia ja mukavia kavereita, kiintyvät kovasti ja seuraavat sitten ihan joka paikkaan :) Helppo harrastaa kaikenlaista, ja myöskin motivoituu ruuan avulla kuin itsestään ;)[/QUOTE]

Samaa meinasin. Itse sain 10vuotiaana springerin ja oli juuri sopiva. Erittain seurallinen, liikkuvainen ja helposti koulutettava.
 
"vieras"
Mun siskolla on kaksi Apulan kautta otettua Bichon Frisétä. Aivan mahtavia haukkuja. Energisiä, mutta ei kohnoja (uros oli kylllä vähän kohnokin kunnes napsastiin vehkeet veke). Sopisivat agilityyn. Puuhaa on turkin hoidossa, joka päivä saa harjailla ja trimmille viedä ajoittain, pesu säästä (=kuraisuudesta) riippuen viikon-parin välein. Ovat molemmat hauvat sellaisia halinalleja, oikeita seurakoiria. Muistaakseni bichonit on jalostettu sirkuskoiriksi? Voivat oppia vaikka mitä temppuja, jos vaan jaksaa opettaa :)

Eli mä kannatan (narttu) bichonia!
 
"Vieras"
Hirveän isoja koiria täällä 10-vuotiaalle tarjotaan. Jos on ajatuksena, että 10-vuotias edes joskus pystyisi itsenäisesti ja turvallisesti ulkoiluttamaan koiraa, harrastamisesta puhumattakaan, niin shelttiä suurempi koira ei voi olla. Esim. murkkuikäinen labbis vie normaalikokoista 10-vuotiasta siten, että koira määrää suunnan ja vauhdin. Aikuinen, kokeilunsa kokeillut ja hihnaan oppinut koira voisi vielä 10-vuotiaan kanssa mennäkin. Mutta miksi hankkia iso koira, kun pieniäkin on tarjolla? Esim. juuri sheltti olisi mitä loistavin vaihtoehto, kun vain katsoo minkälaisista vanhemmista koiran ottaa. Ehkä jostain löytyisi aikuinen kodinvaihtajakin? Samoin tässä ketjussa mainitut villakoirat, cotonit ja bichonit voisivat myös olla hyviä kavereita 10-vuotiaalle. Tavallisesti 10-vuotiaat alkavat olla jo sen verran järkeviä, että pienen koiran käsittely sujuu ihan hyvin.
 
Mä yleensä vastaan että cavalierkingcharlesinspanieli mutta nyt kun ne on niin sairas rotu, niin sanon minäkin että villakoira. Toinen mikä sopisi on jenkkispanieli. Niistä löytyy vauhtia ja ovat sopivia agilityyn.
 
göötti
Länsigöötanmaanpystykorva
http://www.lansigootanmaanpystykorvat.com/

Kätevän kokoinen (säkä 30cm ja 12kg). Monipuolinen harrastuskoira (agilityn MM-tasolla kilpailee göötti, voi harrastaa raunioita, jälkeä, tokoa...) Sosiaalinen tulee toimeen lasten ja muiden koirien (ja eläinten) kanssa. Perheeseensä kiintyvä (ei karkaile). Ja seurallinen, mitä vain tapahtuu missä vain göötin nenä on mukana :D

Tutstumisen arvoinen rotu!
 
"vieras"
Jackrusselinterrieri. On sopivan kokoinen ja sopii moneen harrastukseen esim. agility. Sopii hyvin lapsiperheeseen jos se totutetaan heti pennusta lapsiin. Meillä on kyseinen koira. Tuli taloon kun lapseni oli n.4 vuotias ja on ollut nyt kohta 3v. On tyttäreni paras kaveri ja kulkee sen kanssa mätsäreissä ja itselle hyvä lenkkikaveri joka ei koskaan väsy=).
 
"Villis"
Villakoira olisi varmasti sopiva. Esimerkiksi keskikokoinen, ei ole liian pieni eikä suuri. Kiltti ja helppi kouluttaa, ketterä ja aktiivinen. Turkki vaan vaatii jatkuvaa hoitoa ja trimmausta, mutta eipä lähde karvaa. Eli ei sovi laiskalle harjaajalle, vaikka turkki olisi lyhyt. Meillä oli kyseinen koira kun oli 12v ja kävin sen kanssa mm. tokossa ja rakennettiin veljen kanssa sille mökillä esterataa juostavaksi. Ihana!
 
"Jolanda"
[QUOTE="vieras";24382283]Jackrusselinterrieri. On sopivan kokoinen ja sopii moneen harrastukseen esim. agility. Sopii hyvin lapsiperheeseen jos se totutetaan heti pennusta lapsiin. Meillä on kyseinen koira. Tuli taloon kun lapseni oli n.4 vuotias ja on ollut nyt kohta 3v. On tyttäreni paras kaveri ja kulkee sen kanssa mätsäreissä ja itselle hyvä lenkkikaveri joka ei koskaan väsy=).[/QUOTE]

Mä olisin kans ehdottanu russelia :)
 
"vieras"
Länsigöötanmaanpystykorvaa minäkin olisin ehdottanut. Pumikin voisi sopia, se on aktiivinen mutta ei yletön hössöttäjä. Kummassakin on erityistä plussaa se, että ovat yleisesti ottaen terveitä rotuja.
 
"vieras"
Mä yleensä vastaan että cavalierkingcharlesinspanieli mutta nyt kun ne on niin sairas rotu, niin sanon minäkin että villakoira. Toinen mikä sopisi on jenkkispanieli. Niistä löytyy vauhtia ja ovat sopivia agilityyn.
Mitä tarkoitat jenkkispanielilla? Amerikancockerspanieliako? Turkkirotu ja kamala homma sen turkinhoidossa, ei kukaan jaksa kaikenaikaa kammata ja harjata koiran turkkia.
Yksi metsälenkki= puoli tuntia risujen selvittelyä koiran turkista, paitsi jos se metsälenkki on talvella niin sittenhän sulatellaan myös lumipaakkuja.
 
"koiruus"
"Esim. juuri sheltti olisi mitä loistavin vaihtoehto, kun vain katsoo minkälaisista vanhemmista koiran ottaa. Ehkä jostain löytyisi aikuinen kodinvaihtajakin? Samoin tässä ketjussa mainitut villakoirat, cotonit ja bichonit voisivat myös olla hyviä kavereita 10-vuotiaalle. Tavallisesti 10-vuotiaat alkavat olla jo sen verran järkeviä, että pienen koiran käsittely sujuu ihan hyvin."
Peesi näille ehdotuksille!
 
[QUOTE="Villis";24383975]Villakoira olisi varmasti sopiva. Esimerkiksi keskikokoinen, ei ole liian pieni eikä suuri. Kiltti ja helppi kouluttaa, ketterä ja aktiivinen. Turkki vaan vaatii jatkuvaa hoitoa ja trimmausta, mutta eipä lähde karvaa. Eli ei sovi laiskalle harjaajalle, vaikka turkki olisi lyhyt. Meillä oli kyseinen koira kun oli 12v ja kävin sen kanssa mm. tokossa ja rakennettiin veljen kanssa sille mökillä esterataa juostavaksi. Ihana![/QUOTE]

No ei sitä tartte koko aika harjata, jos pitää turkin lyhyenä. :) En mä ainakaan koko ajan harjaile.
 
Pojalle ei mitään puudeleita. Voi tykätä naismaisiksi. Kyllä Labbis tai Kultainen noutaja olis hyviä minun mielestäni. Pojasta tulee pian nuorimies ja koira on toiv. monta vuotta kuvioissa.
Silloin vois ajatella vähän eteenkinpäin, mikä rotu on pojan mieleen.
 
Sori perun labbiksen ei omaa kokemusta luulin, että ne on saman tyylisiä, kuin kultsit. Itsellä kultsi ja mahtavan ihmisrakas. Turkkia minäkään en viitsis aivan harjata, joten pojalle ei koiraa joka vaatii harjausta ja hoitoa jatkuvasti.
Onko poika kovasti liikunnallinen viitsiikö sen mitä agility vaatii ja haluaako pitkiä lenkkejä tarvivan koiran ?
Enkä nyt kovin järkeä käyttänyt tuossa puudelin kohdallakaan. Sanoin vähän mitä sylki suuhun toi Sori.
 
Viimeksi muokattu:
no huh. inhottaa kun ihmiset sanoo oman kokemuksen perusteella kaikki rodun edustajat ihaniksi tai hirveiksi. Jos yks sakemanni on ihana niin seuraava voi syödä sut. Jos yks sheltti on agilityn maailmanmestari niin toinen juoksee kehästä haukkuen tuomarin kimppuun :D Lue ap koirakirjoista FAKTOJA :)
 
"joo"
Ei mitään puudeleita, bichon frisejä eikä kultaisia noutajia! Shelttikin on nynny, ihan mummojen ja tätien koira. Kunnollisen oloinen ja näköinen, mutta silti ehdottoman ihmisrakas ja aktiivinen koira olisi staffordshirenbullterrieri.
Tosin sillä ei ole paljoakaan miellyttämisenhalua, agility ja tokoilu sen kanssa voisi olla hankalaa nuorelle. Koska koira pitäisi saada huijaamalla tekemään pyydetys tehtävät silloinkin kun sitä ei huvita ja vieläpä uskomaan, että se itse juuri keksikin tehdä ne.
Lapinporokoira voisi olla myös hyvä, tosin se on melko herkkähaukkuinen ja aktiivinen.
Kuten myös kelpie, mutta se ei ole enää pelkästään aktiivinen, vaan lähes työhullu. Se sekoaa, jos se ei saa tehdä jotakin. Kelpie on muuten hyvin miellyttävä luonteeltaan ja todella miellyttämisenhaluinen, oppivainen ja myös hyvä vahti. Herkkähaukkuinen sekin kyllä on, mutta niin on shelttikin.
 
Nelmia
10v. on vielä aika pieni koiraharrastamiseen. Joku junior handler ehkä mutta agilitykin vaatii jo sen kontaktin melko vahvasti kuntoon johon sitten taas tarvitaan sitä johdonmukaista treeniä koiran ja ohjaajan välille.
Labbis ja kultsu, molemmat laittaisin ei listalle kun lapsesta kyse. Ehkä joku ikääntyneempi narttu veilä menisi mutta nuori uros ja lapsi, ei tule toimimaan.
Sakemannia en koskaan antaisi lapsen käsiin, olisi kuinka löllykkä tahansa. Terrierit myös on aika ruudikkaita ja kovapäisiäkin lapsen hallintaan.
Villakoiralle voisin antaa ääneni mikäli taustalla olisi todella vahvasti aikuinen tukena.

Itse sain ekan oman koiran 12v:nä. Vasta kahden vuoden päästä aloin treenaamaan 2v. metsäkoiraani tokoon, agilityyn ja näyttelyihin ja tuloksia alkoi tippua siitä parin vuoden päästä. Lapsi ja koira ei minusta oikein ole se toimiva yhdistelmä kuin kotioloissa, murrosikäiselle sitten jo loistava harrastus.
 

Yhteistyössä