Inhokit: puppyt, tuplakuplat ja muut vastaavat, lokkivalaisin, mustavalkoiset tekstitaulut, beige, welcome sisustusteksti, nahkasohvat, kirjattomuus, tuoreet kukat tai viherkasvit puuttuvat
- Puunväriset... asiat. Ihan mitkä tahansa.
- Matala katto (ei tarvitse olla 5m, mutta jotkut Älvärikatot... ei ei ei..)
- Mikä tahansa uusvanha roina
- Kirkkaitten värien täysi puute (valko-musta-beige-harmaa sisustus)
- Taulut liian korkealla
- Lamput liian korkealla
- Kaikki Ikeasta
- Liikaa roinaa
- Liian vähän tavaraa
- Ristipistotyöt seinällä
- Ryijyt
- Tylsyys, ei mitään kiinnostavaa, erikoista, mieleenjäävää tai katseen vangitsevaa
- Epäkäytännöllisyys
- Hengetön sisustus, joka ei kerro asujasta mitään
- Sekalainen monesta paikasta haalittu yhteensopimaton sisustus ja perintöhuonekalut, joilla on tunnearvoa, mutta jotka eivät mitenkään sovi minkään muun kanssa yhteen
-Jugend-tyyliset seinä/kaappikellot, tai mitä ne nyt on, missä on aina joku hemmetin natsikotka päällä
- Tein itse ja säästin- remonttijälki
Ja sokerina pohjalla senioriansana.. Amme tai poreamme tilassa johon se ei mahtuisi mitenkään järkevästi ja turvallisesti
Päivittämätön sisustus. Eli kaarevat oviaukot, boordit ja muut ysäri- ja kasari-ihmeet. Häkellyttävän paljon näkee 20-30-vuotiaita tai jopa vanhempia ja täysin remontoimattomia koteja.
Inhokit: sisustamalla sisustetut kodit, joista näkyy että juu, sisustuslehtiä on luettu, mutta siihen se sitten jääkin. Jos asujalla ei ole omaa tyylitajua, persoonallisuutta, jos kodin tavarat ja koristeet on vaan olemisen vuoksi siinä, eikä niillä ole mitään tekemistä asujan oman historian tai persoonan kanssa, niin ei lopputulos ole mikään kenenkään koti, se on vaan joukko tavaroita.
Suosikit ovat minkä tahansa tyylilajin tai tyylittömyyslajin kodit, joissa koti ja asukas kuuluu selvästi yhteen, kävijänäkin tulee semmoinen olo että tää koti ja toi ihminen, just näin sen kuuluu olla.