Pitkään esikoista yrittäneet-2010-tervetuloa uudet!

vaapeli, ultrassa näkyi useita myoomia kohtulihaksessa. Yksi oli kohdun takaosassa lähellä kohtuonteloa ja sitä seurasivat tarkemmin ja epäilivät että se voi pullistaa kohtuonteloon ja siten vaikeuttaa alkion kiinnittymistä. Sen vuoksi ilmeisesti myoomat operoitiinkin. Myoomat näkyvät mun käsityksen mukaan aina ultrassa. Endo ei näy.
 
toinen testi tehty ja edelleen näytti selvää negaa.. testin kuulemma piti olla herkkä, joten se siitä sitten.. vuoto ei kuitenkaan vielä ole ihan normaalia, vuotaa kyllä, mutta jotenkin ei ole samanlaista kuin normaalisti menkoissa.. tai sitten tuo johtuu jo siitä, kun on vuotanut jo niin kauan..

jotenkin alan olla jo aika kyllästynyt tähän hommaan.. pettymystä pettymyksen perään ja stressiä siihen päälle.. haluan jo, että nää vuodot loppuvat ja saan unohtaa koko homman syksyyn asti.. luonnollinen raskautuminenkin on aika epätodennäköistä tulevan jonotus-ajan aikana, koska mieheni lähtee toiselle paikkakunnalle töihin ja nähdään sitten vain viikonloppuisin..
 
Voi sinua Peppi! Ollaan aiemminkin piinailtu samassa pinossa puolisen vuotta sitten ja täällä on aina yhtä inhottavaa "törmätä" tuttuihin. Sehän tarkoittaa aina sitä ettei heilläkään ole onnistunut!

Mulla on kanssa käynyt mieli kauan jaksan näitä hoitoja. Jossain vaiheessa luulen että on pakko oman psyykkeen takia sitten pistää peli poikki. Onko muut pohtineet omaa jaksamistaan?

Olen nyt tämän viikon ovista metsästänyt CBn digitaalisella ja ei näy niin ei. Jääköhän se ovulaatio viime perjantain 13mm follista huolimatta tapahtumatta tässä kuussa :( Pessimisti minussa on sitä mieltä että näin käy, mutta se pieni piilevä optimisti toivoo että ovis olisi vasta tuloillaan tai että jotenkin maagisesti ei testissä näkynytkään. Olisi mahtavaa saada edes ovis plussa!


 
Kyllä tosiaan tää odottaminen ja ainainen pettyminen käy luonnon päälle.
Minäkin olen jo pitänyt kohta vuoden taukoa edellisestä inseminaatiosta. Nyt ollaan ivf-jonossa, ja mieli on osittain sitä vastaan. Välillä tuntuu, että kait se pitää kaikki keinot yrittää, mutta välillä taas tuntuu, että helpompi ois asian antaa vaan olla. Luomuraskaudesta en jaksa unelmoidakaan. Meillä yritystä siis yli 3 v.

Sitten kun kaverit vaan lisääntyy ja lisääntyy, joka puolelta kuulee kuinka se ja se on raskaana, niin ei jaksa oikein enää innostua...Niin kamalaa kuin se onkin...:( Onhan minulla eräs ystäväkin, joka tuli raskaaksi noin 6 vuoden lapsettomuuden jälkeen ja oman lapsen saannin jälkeen ei ole ollut kamalan kiinnostunut minun tilanteestani/suunnitelmistani. Itse olen aika ajoin kertonut missä mennään. Häntä tuntuu vaan kiinnostavan oma lapsi ja hänen elämänsä ja -rytminsä..Surullisen turhauttavaa. :'(
Yritetään kuitenkin toivoa sitä omaa nyyttiä, kaikkihan on loppujen lopuksi Korkeimman kädessä... :heart:
 
Ajattelin liittyä joukkoonne, on kiva että on kohtalotovereita joiden kanssa vaihtaa ajatuksia =) . Pientä esittelyä , eli itse oon 25 ja mies 28. Yritystä on takana elokuusta 2008. Marraskuussa alkoi tuntua siltä että nyt jotain apua ja saatiin lähete eteenpäin, kunnallisella puolella siis asiakkaana ollaan. Tammikuun loppuun saatiin eka aika. Siellä lähinnä tutkittiin ja määrättiin verikokeita ja todettiin että miehen simpat kunnossa. Maaliskuussa on sitten varsinainen ensimmäinen suunnittelu käynti. Ihanaa tietää että jotain tapahtuu :) . Mulla kierto ihan normaali ja tasainen, ovulaatioita oon yrittänyt seurailla tikuilla vähän lääkärinkin määräyksestä, mutta mitään niihin en saa :/ . Toivotaan että apua saadaan. Oma pieni nyytti on niin kovasti toiveissa, varmasti meillä jokaisella :heart: .

Tsemppiä ja halaus kaikille!

:wave:
 
Mä oon vähän kirjoitellu tuolla inseminaatioketjussa, mutta josko sitten tännekin; siellä tuntuu olevan välillä niin kovin hiljaista :(

Taustoja: Yritys aloitettu 8/08, mulla PCO, miehellä simpoissa 0% normaalimuotoisia. Hoidot aloitettu tammikuussa, ensin clomit mutta siirryttiin jo samassa kierrossa puregoniin koska clomeilla ei vastetta. Ensimmäinen inssi tehtiin siihen kiertoon, kaikki meni hyvin mutta tulos negaa :(

Nyt uutta kierrosta, puregonit taas menossa ja fiilikset sen mukaiset; itkettää niin pirusti eikä mikään oikein tunnu miltään!! Muilla samanlaisia oireita puregonista?? Kauhulla odotan, että kuinka pahaksi tässä pääkoppa muuttuukaan ennen kuin inssiin päästään, nyt kun vasta kp 8 ja puregonia pistäny vasta 3annosta!!

Täällä on kyllä tosi "kiva" käydä lukemassa ja kirjoittelemassa, ei tunnu niin pahalta kun tietää ettei ole yksin tässä tilanteessa! ... ja huomaa että aina jollain sentään tärppääkin
=)
 
Jee! Kp1/30(33) ja (toivottavasti viimeinen) yk15 alkoi tänä aamuna! Puolitoista viikkoa vielä sumutteluja täydellä teholla ja sitten alkaa piikitys ja ultra rumba. Sitten koittaakin se kaikkeist odotetuin eli punktio ja siirto!
 
Tervetuloa wippii ja Tinttara :flower:

Tinttara mul on samanlaiset oireet clomeista, ku sul puregonista.. mul on ollu ihan painajaista taas tää alkukierto..en enää tunne itteäni..
Näin myös clomipäivinä sellaista painajaista, jossa kuorin itseltäni puolet kallosta pois ja katsoin itteäni peilistä..tärisin kauheasti ja ymmärsin, et kuolen ihan kohta siihen verenhukkaan.. :eek:

on: viikon kuluttua (toivottavasti) 2.inssi
 
tervehdys.!
tulin kurkkimaan tälle puolelle tuolta kuumeilu puolelta :) ihan vielä en ehkä uskalla mukaan tulla, mutta käyn vähän tutustumassa ja jos vaikka jossainvaiheessa mut mukaan huolisitte.... :D jotkut varmaan muistaaki mut tuolta kuumeilupuolelta...

sain tänään otettua itteäni niskasta kiinni ja varasin ensin koiralle ajan perjantaiks eläinlääkärille toisiin rokotuksiin :) ja sitte soitin samaan syssyyn vielä terveyskeskukseen ja varasin ittelleni ajan diabeteksen vuositarkastukseen ja siitä sitten hoitajalle ja sen jälkeen vielä omalle lääkärille, jonka kanssa keskustellaan sitten vähän lapsettomuushoidoista ja kuinka asian kanssa edetään :) ajan sain tosin vasta ens kuulle, mutta oompahan saanu ainaki vietyä asiaa eteenpäin... mullaku tuntunu olevan aikamoinen kynnys toi lääkäriin meno aina :D

katsotaan mitä se lääkäri mulle sitten sanoo ja voisin ehkä silloin tänne teidän joukkoonne tulla :)
 
Pepille lohdutushalit. Wippii tervetuloa joukkoon (vaikka ei kai tänne kukaan haluaisi). AaVee siitä se alkaa jännäily.

Minullakin clomit aiheutti kunnon tunneryöpyt, siksikin pelottaa jos joutuu käyttämään vielä lääkkeitä. Huomaan ettei ukko ole ainoa arka tehohoitoon lähtijä, itsekkin näköjään arkailen hormoneja. Pitkät keskustelut lapsettomuushoidoista taas käyty ukon kanssa. Lopputulosta en tiedä, joten luomulla mennään yhä edelleen.

Sain FSH (7,5) ja LH (7,0) tulokseni. Onko nuo millaiset? Onko keltään mittailtu? Gynelle menossa vasta n. kuukauden päästä. Lapun mukaan näyttäisi vissiin olevan suht ok.
 
Jonossa jälleen.. tein tänä aamuna vielä kolmannen testin, eikä tulos siitä muuttunut.. soitin sitten tuonne OYS:in.. näillä näkyminen sumuttaminen alkaa taas heinä-elokuun aikana.. mahtava, kun on aika mitä odotella.. pitää nyt vain sitten soittaa sinne uudestaan, kun kunnon vuoto alkaa, saavat paremmin laskettua ajan..
 
yöperhonen tervetuloa joukkoomme, sitten kun olet valmis! :hug:

peppi :hug: :hug: onneksi kuitenkin on jotain mitä taas odottaa..

Vaapeli mul oli FSH 9, mut tosta Lh:sta en tiedä.. Lääkäri sano, et mul varmaan jotenki 3-vuorotyö sotkee kropan toimintaa ja aiheuttaa hormoneissa häikkää..

Me ollaan päätetty ottaa kaikki apu, lääkkeet ja hoidot vastaan, vaikka tulee kauheita oireita yms., koska se on mielestäni helpompi, kuin vain odottaa..se hajottaa mut ja meidät..nyt tuntuu, et on edes toivoa onnistua..
 
Noihin hoitoihin... Mä ainakin olin huojentunut kun lähdin näihin hoitoihin. Jotain tulosta ehkä, toivottavasti tulossa. Eikä tää nyt niin kamalaa ole. Kuumia aaltoja, päänsärkyä, turvotusta... ehkä vähän kärtynen välillä. Mut kaikki tämä on pientä siihen verrattuna jos saadaan oma pieni kotiin. :heart: Tekisin jopa kaiken tuplasti jos ei jopa triplasti kamalammilla sivuoireilla.
 
Halleberry: siis jo 9,5 oli korkea? Äh ei ne sitten taida mullakaan olla ok. No selviää kunhan pääsen lekurille.

Peppi ja muut: Miten teidän kärsivällisyys riittää olla jonoissa puol vuottakin hoidon välissä? Luulin että vain aloittamisaikaan joutuu odottamaan pidempään. Itse olen ajatellut että jos hoitoja joskus tekee pitäisi jotain tapahtua ainakin parin kolmen kuukauden välein. Taidan olla ihan mahdoton hoidettava.

Itsellä menossa ovisajat, oireista päätellen, mutta kun nykysin lähes joka kk kunnon limat yms. eikä mitään tapahdu, en sitä nytkään odota.
 
Vaapeli: Miekin luulin vielä ennen alkionsiirtoa, että julkisella puolella ei joutuisi jonottamaan ku siihen ekaan IVF-hoitoon. Viime alkukesästä inssin jälkeen aattelin, että sitten syksyllä päästäis IVF:n, mutta sitten sanottiin, että jono on 6-8kk. :/ Ja kysyin silloin alkionsiirtossa tuosta seuraavasta hoidosta ja silloin sanottiin, että jono on 5-6kk plus kesätauko. Nyt kun miettii, niin ihan hyvä vaan, että taukoa on. Saa hormoonit tasattua ja kerättyä taas rahaa lääkkeisiin ja poliklinikka maksuihin. Laskin tuossa, että pitää säästää noin 850 euroa, jos lääkkeet maksaa suunnilleen samanverran kuin viimeksi.

Mie en ole koskaan käyttänyt ehkäisypillereitä, joten itselläni pelotti viime keväänä aloittaa nuo hormoonihoidot, koska en tiennyt miten kroppa reagoi.. itselläni viime kevään lääkkeet eivät aiheuttaneet kummempia oireita, mutta nyt kun lääkkeitä oli enemmän, niin tuli alavatsa ja -selkä kipuja ja huonoa oloa.. niin ja kuumia aaltoja, mutta ei mitään mistä ei olisi varoitettu niissä lääkkeen ohjeissa..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vaapeli:
Halleberry: siis jo 9,5 oli korkea? Äh ei ne sitten taida mullakaan olla ok.
siis mulle ne sano, et toi 9 on ok, mut mul on ollu häikkää prolaktiinissa ja progesteronissa..tosin nyt on clomeilla saatu tois prog ainaki korjattua:)

peppi mä oon kokeillu vaik mitä ehkäsy-vaihtoehtoja, ku mikään ei oo mulle oikee käyny..Terolut ja Clomfen kummatki pistäny mun pään ihan sekasi, vaik esim. clomeja syön nyt vaan 1 tbl 50mg, kp3 ja 4 eli pienin annoksin..lääkäri laski, et IVF:n lääkkeet tulee mulle suht edulliseks, ku määrät on niin pieniä..et jotain hyvää tässäkin..
 
Heipähei!

Mä en ookkaan tainnu kauheesti kirjotella sitten sen ekan viestin... Ei vaan oo ollu kauheesti mitään kirjotettavaa.
Meillä on siis yritystä 2,5 v takana. Raskauduin marraskuussa, ja uutena vuotena tuli keskenmeno. Nyt ei oo vieläkään alkanu menkat km:n jälkeen... Raskaustestin olen tehnyt ja se oli nega. Ilmeisesti kroppa mennyt sekasin keskenmenosta... Huoh...

Nyt ei auta kun odotella että menkat joskus suostuis tulemaan!
"Hoidossa" ollaan julkisella, mutta eivät suostu tekemään mitään ennenkö laihdutan 13kg...
 
helou.!
voisimpa kyllä liittyä tälle puolelle, kun tuolla esikoisista haaveilevissa kuumeilupuolella on vähän orpo olo ja koko ajan tulee lisää sellasia jotka ovat vasta aloittaneet yrityksen... joten tunnen kuuluvani tälle puolelle enemmänkin :)
ja kun mietin sitä että vasta lääkärissä käynnin jälkeen tänne liittyisin, niin turhapa sitä on lykätä, kun lapsettomia tässä kai kuitenkin ollaan kun lapsettomuushoitoihin mennään.!!

eli siis tietojani:
yöperhonen-...............kp 15/28............. yritystä 2v 2kk

hyvä puoli tässä nyt kuitenkin on se, että tiedetään, että voin raskautua kun kaksi varhaista keskenmenoakin tuossa oli... jotain positiivista sentään löydän tuostakin asiasta :D

mutta tänne siis teidän joukkoon pukkaan jos vaan sopii :)
 
yöperhonen tervetuloa. itsellä teki myös pahaa myöntää että lapsettomuudesta kärsin. tuo kyllä lohdutta että jotain väriä saa joskus raskaustestiin itse kun en siihen ole koskaan mitään saanut. vaikka ovistestiin tulee selvät tummat viivat.

löysin netistä tällaisenkin: Sofi naisten hedelmällisyystesti. kaikkea ne meille vauvakuumesille tekee.

mitä piinailijoille kuuluu, tosi hiljaista on täällä.
 
TÄNÄÄN TAPAHTUI SE, MITÄ EN OSANNUT IKINÄ TAPAHTUVAN..Huomenna olisi ollut ivf-info aika Kysille, mutta olin kokenut hieman outoja tuntemuksia viime päivinä (mm. palelu, aivastelu, rintojen arkuus, menkkakivut, mutta vuotoa ei vaan näy, alavatsakrampit..) Joten päätin tehdä raskaustestin aamulla. Testiin välähti heti kaksi viivaa, toinen ei ihan yhtä vahva kuin toinen, mutta viiva kuitenkin, jota ei suurennuslasilla tarttenu katsella..Itkuhan siinä tuli, ja tärinä.. Heti alkoi jännittämään ihan hulluna...OLENKO MINÄ TOSIAANKIN RASKAANA...Yli 3 vuotta yritystä takana ja tosiaan nuo ivf hoidot olis alkanu.. Ensi viikolla käyn hcg:ssa, joten toivotaan, että raskaus on todellinen...
 
Onnea tyhjäkehto! :)

On tainnut tulla kirjoitettua noihin toisiin ketjuihin.

Eli täällä piinaillaan ekan inssin jälkeen, nyt kp 27. Menkkakivut alkoivat lauantaina, mutta juuri mitään ei tule. Välillä koviakin kipuja. Kylmä ja kuuma on vuorotellen ja rinnat tuntuvat räjähtävän, mulla normaalistikin ennen menkkoja näin. Saa nähdä mitä seuraa, parin päivän sisällä alkavat jos alkavat.
 
J83
Tyhjäkehdolle onnea hirmuisesti! :) :hug:

Piina päiviä täälläkin eletään ja on suorastaan hermoja raastavaa tämä odottaminen.

Laitetaas samalla tänne pieni esittely vaikka tuolla inssi puolella jo lyhyesti onkin.

elikkä: J83, ensimmäinen inssi oli perjantaina 19.2 ja yritystä on takana jo 6 vuoden verran, hoidot kunnallisella puolella aloitettu kesällä -09 eikä aikaisempia raskauksia ole, että ihan sitä ensimmäistä kovasti toivotaan ja unelmoidaan.
 

Yhteistyössä