Pitäisikö isyystestin olla automaatio?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mitä mieltä?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ei, vaan opiskelijalla ei nimenomaan ollut mahdollisuutta pitää lasta mutta vastusti uskonnollisista syistä aborttia. Eikä lasta mihinkään sijoitettu, mies oli hänen isänsä ja hän asui oman perheensä luona (vaikka siis rouva A ei biologinen äiti ollutkaan).



Ei tuo tuttuni tietenkään tiennyt asioiden oikeaa laitaa ennenkuin avioeroriitely oli pahimmillaan. Silloin nainen tuon latasi ja mainitsi nimenomaan todellisen biologisen isän nimenkin (oli siis myös miehen tuntema henkilö). Tästä oli aika luonnollinen seuraus se, että tuo tuttuni omalla kustannuksellaan teetti dna-testin ja vastauksessa siis kerrottiin että 100 % varmuudella lapsi ja hän eivät ole sukulaisia. Tuo ex-vaimon avioituminen biologisen isän kanssa tapahtui noin 2 vuotta myöhemmin.

Lapsi (nyt jo teini-ikänen tyttö) on nykyisin tietoinen tilanteesta ja symppaa tätä ei-biologista-isäänsä, biologisen isän ja äidin kanssa menee kehnommin. Kun ex-vaimolle paljastui, että salaisuus oli lapselle kerrottu, alkoi hän jonkinlaisen kosto-ohjelman, johon tuo kaikinpuolinen v***uilukin kuuluu. Eri hän ei olisi halunnut lapsensa tietävän oikeaa biologista isäänsä, vaikka tämä asui samassa taloudessa!

Miten tämä tilanne olisi muuttunut siinä tapauksessa, että lapsi olisikin ollut biologisesti tämän miehen? Vaimo olisi silti pettänyt, heille olisi silti tullut ero, hän maksaisi silti elareita, ex-vaimo olisi mennyt yhteen toisen isäehdokkaan kanssa, välit olisivat silti v**tumaiset.

Ja jos jätetään se ex-vaimo pois ja ajatellaan pelkästään miehen ja lapsen suhdetta, niin onko se miehen mielestä niin kamalaa? Onko lapsi vuosien jälkeen pelkästään taakka ja onko hänen elämäänsä osallistuminen vastenmielistä?
 
Sinä et antaisi narkkariäidille lasta, jota olet luullut omaksesi - muuta olisit valmis jättämään hänelle lapsen, joka on omasi.

Ja et vastannut siihen, miksi heti laitokselta paluun jälkeen kuitenkin tekisit tuon vaihdon - eihän sillä dna:lla ole väliä!

Jos olisi pakko valita näistä kahdesta, niin kyllä, se biologinen yhteys on minulle heikompi, kuin se, mitä olen kokenut sen ei-biologisen vauvan kanssa. Sinun on turha korostaa tuota, että olisin valmis jättämään hänelle oman lapseni. Eihän tässä ollut vaihtoehtoja. Pakkohan jompikumpi oli jättää.

Laitokselta paluun jälkeen tottakai voisin tehdä vaihdon. Kai sitä nyt tällainen helposti korjattava virhe kannattaa korjata. Ei kai niitä lapsia nyt ihan miten sattuu siellä sairaalassakaan sovi sekoitella. Siinä vaiheessa aikaa on kulunut niin vähän, joten en ole ehtinyt kiintyä vielä siihen toiseen. Kukaan ei vahingoitu siinä vaihdossa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle harmaana;30705497:
Miten tämä tilanne olisi muuttunut siinä tapauksessa, että lapsi olisikin ollut biologisesti tämän miehen? Vaimo olisi silti pettänyt, heille olisi silti tullut ero, hän maksaisi silti elareita, ex-vaimo olisi mennyt yhteen toisen isäehdokkaan kanssa, välit olisivat silti v**tumaiset.

Ja jos jätetään se ex-vaimo pois ja ajatellaan pelkästään miehen ja lapsen suhdetta, niin onko se miehen mielestä niin kamalaa? Onko lapsi vuosien jälkeen pelkästään taakka ja onko hänen elämäänsä osallistuminen vastenmielistä?

Hän suhtautuu tyttöön niinkuin omaan lapseensa ja he tapaavat usein. Mutta elatusavun maksaminen ex-vaimon perheelle (jossa hyvätuloinen biologinen isä) näyttää risovan paljon. Oli jossakin vaiheessa ehdottanut, että elareista luovuttaisiin kun kuitenkin tekee ostoksia tytölle, mutta se ei exälle sopinut.

Jos säpäle sinun miehesi jäljiltä paljastuisi yllättäen lapsi toisen naisen kanssa, maksaisitko omasta palkastasi mukisematta tälle elareita täysi-ikäisyyteen asti?
 
  • Tykkää
Reactions: Lispetti
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle harmaana;30705525:
Jos olisi pakko valita näistä kahdesta, niin kyllä, se biologinen yhteys on minulle heikompi, kuin se, mitä olen kokenut sen ei-biologisen vauvan kanssa. Sinun on turha korostaa tuota, että olisin valmis jättämään hänelle oman lapseni. Eihän tässä ollut vaihtoehtoja. Pakkohan jompikumpi oli jättää.

Laitokselta paluun jälkeen tottakai voisin tehdä vaihdon. Kai sitä nyt tällainen helposti korjattava virhe kannattaa korjata. Ei kai niitä lapsia nyt ihan miten sattuu siellä sairaalassakaan sovi sekoitella. Siinä vaiheessa aikaa on kulunut niin vähän, joten en ole ehtinyt kiintyä vielä siihen toiseen. Kukaan ei vahingoitu siinä vaihdossa.

Eli dna:lla on sinulle merkitystä, mutta jo muodostuneella tunnesiteellä vielä suurempi merkitys.

Ja täydennys: mitä vastaisit sille biologiselle lapsellesi, joka 18-vuotiaana tulisi katkerana kysymään: miksi jätit minut sille huumehörhölle, elämäni on paskana!
 
Viimeksi muokattu:
Hän suhtautuu tyttöön niinkuin omaan lapseensa ja he tapaavat usein. Mutta elatusavun maksaminen ex-vaimon perheelle (jossa hyvätuloinen biologinen isä) näyttää risovan paljon. Oli jossakin vaiheessa ehdottanut, että elareista luovuttaisiin kun kuitenkin tekee ostoksia tytölle, mutta se ei exälle sopinut.

Jos säpäle sinun miehesi jäljiltä paljastuisi yllättäen lapsi toisen naisen kanssa, maksaisitko omasta palkastasi mukisematta tälle elareita täysi-ikäisyyteen asti?

Mikä ihmeen logiikka tässä sitten olisi? Eihän tässä puhuta mistään yllätyslapsista, vaan niistä itse kasvatetuista lapsista. En minä mistään tuntemattomasta lapsesta haluaisi elareita maksaa, mutta jos olisin tätä lasta ihan itse kasvattanut ja hän olisi minulle läheinen, niin tietysti maksaisin.
 
Eli dna:lla on sinulle merkitystä, mutta jo muodostuneella tunnesiteellä vielä suurempi merkitys.

No en minä osaa nyt ajatella, miten sillä dna:lla olisi minulle merkitystä. Siinä vaiheessa kai ajattelen, että näin kuuluu tehdä ja että laitokselta lähtiessä olisi ihan suotavaa, että kullakin olisi omat lapsensa mukana. Jos siinä vaiheessa tulisi ilmi joku tieteellinen ihme, että se synnyttämäni lapsi ei olekaan minun, vaan minun biologinen lapseni on juuri syntynyt jonkun muun äidin kohdusta (esim joku hedelmöityshoitohässäkkä), en voi kuvitella vaativani vaihtoa dna:n perusteella, vaan se raskaus ja synnytys menisi kyllä vielä sen edelle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle harmaana;30705541:
Mikä ihmeen logiikka tässä sitten olisi? Eihän tässä puhuta mistään yllätyslapsista, vaan niistä itse kasvatetuista lapsista. En minä mistään tuntemattomasta lapsesta haluaisi elareita maksaa, mutta jos olisin tätä lasta ihan itse kasvattanut ja hän olisi minulle läheinen, niin tietysti maksaisin.

Eli elarit ovat rangaistus miehelle siitä, että on kasvattanut lasta ja kiintynyt häneen?
 
et sää keskustele vaan kyselet

No niin kai on tapana keskusteluissa tehdä. Jos joku on epäselvää, niin silloin kysellään. Tämähän on käsitelty sinun kanssasi ennenkin. Tuolla aiemminkin kysyin sinulta siitä siemenenlevitysbiologiasta, kun ihan oikeasti en asiasta tiedä, mutta sinä syytit minua siinäkin vain vänkäämisestä. Ihan kuin olisin väittänyt asiasta jotain tietäväni. Ja vielä myöhemmin taivastelit, miten palstalla puhutaan totuuksina asioita, joista ei oikeastaan tiedetä.

Eli kumpiko nyt on oikein? Se, että kyselee, kun ei tiedä, vai se, että vain kertoo totuuksina asioita, vaikkei tiedäkään? Sinun kommentoinnistasi päätellen ainoa oikea tapa on vain töksäyttää "totuuksia" ilman ainuttakaan perustelua.
 
Eli dna:lla on sinulle merkitystä, mutta jo muodostuneella tunnesiteellä vielä suurempi merkitys.

Ja täydennys: mitä vastaisit sille biologiselle lapsellesi, joka 18-vuotiaana tulisi katkerana kysymään: miksi jätit minut sille huumehörhölle, elämäni on paskana!

Ai mitä vastaisin? "Jos en olisi jättänyt sinua sille huumehörhölle, minun olisi pitänyt jättää ei-biologinen lapseni hänelle ja nyt hänellä olisi elämä paskana. Syytä sitä huumehörhöä. Kai käsität, että minä en ole vastuussa hänen tekemisistään? "
 
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle harmaana;30705577:
Mikä ihmeen rangaistus? :O Ajattele nyt ihan pienen hetken sitä vanhemman ja lapsen välistä suhdetta ja unohda se kosto/rangaistus/katkeruus sitä exää kohtaan.

Onneksi ei minulla sitä exää ole, eikä myöskään tarvetta kostaa kenellekään.

Mutta sen huomaan, että naisen on vaikea ymmärtää sitä, että elatusapujen maksaminen voi olla miehelle kohtalaisen kova ja pitkä taloudellinen taakka. Ja jos sen joutuu tekemään ilman moraalista syytä (eli omaa jälkeläistä) juonitelleen ex-vaimon takia, on aika ymmärrettävää olla katkera.

Ja vielä alkuperäiseen aiheeseen: Ajattele nyt ihan pienen hetken sitä vanhemman ja lapsen välistä suhdetta ja unohda se loukkaantuminen/pelko sitä lapselle ja miehelle tehtävää dna-testiä kohtaan.
Lasta ei muuten tarvitse pistää (näyte posken sisäpinnalta rapsutettuna riittää).
 
Viimeksi muokattu:
Onneksi ei minulla sitä exää ole, eikä myöskään tarvetta kostaa kenellekään.

Mutta sen huomaan, että naisen on vaikea ymmärtää sitä, että elatusapujen maksaminen voi olla miehelle kohtalaisen kova ja pitkä taloudellinen taakka. Ja jos sen joutuu tekemään ilman moraalista syytä (eli omaa jälkeläistä) juonitelleen ex-vaimon takia, on aika ymmärrettävää olla katkera.

Miten se on yhtään helpompi ja lyhyempi taloudellinen taakka, jos ei erota tai lapsi on biologisesti oma? Se tuleva taakkahan on kuitenkin kaikilla tiedossa jo siinä vaiheessa, kun lapsi on tekee tuloaan. Ei se ole mikään isku puun takaa, että "ylläripylläri, nythän muuten maksat". Katkera voi toki olla, mutta eihän se nyt mikään maailmanloppu ole useimmille biologisille isillekään.
 
Hän suhtautuu tyttöön niinkuin omaan lapseensa ja he tapaavat usein. Mutta elatusavun maksaminen ex-vaimon perheelle (jossa hyvätuloinen biologinen isä) näyttää risovan paljon. Oli jossakin vaiheessa ehdottanut, että elareista luovuttaisiin kun kuitenkin tekee ostoksia tytölle, mutta se ei exälle sopinut.

Jos säpäle sinun miehesi jäljiltä paljastuisi yllättäen lapsi toisen naisen kanssa, maksaisitko omasta palkastasi mukisematta tälle elareita täysi-ikäisyyteen asti?

Onko suurin ongelma elatusmaksut? Niiden suhteen toki järjestelmä onkin aika kankea. Esim. vuoroviikkosysteemissä saatetaan silti vaatia elatusmaksuja, mikä ei ole minusta oikein, ja toisaalta sekin tuntuu vähän väärältä, jos pienituloinen etävanhempi maksaa elatusmaksuja huomattavasti paremmin toimeentulevalle eksälleen. Eikä tuossa kuvaamassasi tapauksessa elatusmaksujen vaatiminen minustakaan ole oikein.
 
Ja vielä alkuperäiseen aiheeseen: Ajattele nyt ihan pienen hetken sitä vanhemman ja lapsen välistä suhdetta ja unohda se loukkaantuminen/pelko sitä lapselle ja miehelle tehtävää dna-testiä kohtaan.
Lasta ei muuten tarvitse pistää (näyte posken sisäpinnalta rapsutettuna riittää).

No minusta on jotenkin tekopyhää, että epäillään vaimoa uskottomuudesta, mutta yksi dna-testi vie muka koko epäilyksen pois. Ei minulla ole mitään dna-testejä vastaan sinänsä, mutta tämä biologian merkitys minua ihmetyttää. Jos nykyisellään miehiä kaihertaa se ajatus, että lapsi onkin jonkun muun siittämä, niin onko siinä niin ratkaiseva ero, kenen siittiö on osunut oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Jos on mahdollisuus, että vaimo on käynyt vieraissa, mutta on mahdollisuudet isyyteen on fifty-fifty, miten se mahdollisuus vaikuttaa vuosien päästä maksettaviin elareihin. Kyllä ne epäilykset pitäisi käsitellä siinä vaiheessa, kun lapsi on tulossa, eikä sitten vuosien päästä. En ymmärrä, miksi se biologia on merkittävä, kun voisihan myös ajatella niin, että "vaimo on käynyt vieraissa ja lapsi voisi ihan hyvin olla naapurin Eeronkin, joten en halua maksaa enää elareita, koska vaimo on ollut silloin uskoton". Vaikka sitten dna näyttäisikin oikein, mutta vaimo on silti ollut petollinen, niin miksi siinäkään tilanteessa pitäisi maksaa elareita. Mikä ero näillä tapauksilla on?
 
Säpäle, kuvitellaan synnytyslaitokselta palaamisen jälkeen sinulle tulevan tieto siitä, että lapsesi on vaihtunut toisen äidin kanssa. Tämä toinen äiti olisi alkoholi- ja huumeongelmainen yksinhuoltaja. Sinä ilmeisesti et vaatisi lasten vaihtamista takaisin, lapsen dna:lla ei ole sinulle väliä. Eli jättäisit biologisen lapsesi sen narkkariäidin huomaan, olisihan sinulla kuitenkin lapsi?

Tai jos et toimisi näin, mihin se perustuisi?

Tämä olisi tosi kauhea tilanne. Itse en haluaisi kummankaan lapsen joutuvan sille narkkariäidille. Haluaisin molemmat itselleni! Toki se ei varmaan toteutuisi, mutta kokisin molemmat omikseni - eri syistä tosin.

Jos se toinen äiti olisi ihan normaali ja fiksu, en haluaisi vaihtaa lapsia. Kova kriisihän sekin toki olisi.
 
Miten vanhemmuus on yhteinen päätös silloin kun nainen makaa toisten kanssa ja synnyttää perheeseen toisen miehen lapsia, salaa? Ja ennen kuin femakot ulisee, niin tuo on täyttä totta eikä edes harvoin. Vai pitäisikö muihinkin "harvinaisiin" asioihin suhtautua välinpitämättömästi, raiskaamisia tuskin tarvitsee käsitellä pienen vatipääporukan takia?

Nyt alat päästä lempiaiheeseesi. Raiskaukset taitavat olla "hiukan" yleisempiä kuin nämä ns. väärien isien lapset. Mutta kun olet mieltynyt tähän täydelliseen valvontayhteiskuntaan, niin pitäisikö mielestäsi kaikille miehille asentaa jokin valvontalaite tai ulkonaliikkumiskielto - sen vähemmistön vuoksi, jotka syyllistyvät raiskauksiin? Tai jopa - jos oikein tosi tehokkaita halutaan olla - jonkinlainen kemiallinen kastraatio?
 
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle harmaana;30705604:
Miten se on yhtään helpompi ja lyhyempi taloudellinen taakka, jos ei erota tai lapsi on biologisesti oma? Se tuleva taakkahan on kuitenkin kaikilla tiedossa jo siinä vaiheessa, kun lapsi on tekee tuloaan. Ei se ole mikään isku puun takaa, että "ylläripylläri, nythän muuten maksat". Katkera voi toki olla, mutta eihän se nyt mikään maailmanloppu ole useimmille biologisille isillekään.

Juuri näiden ylläripylläreiden estämiseksi olisi selkeintä dna-tarkistaa myös avioliitossa syntyvien lasten isät. Silloin ei jälkikäteen tarvitse asioista riidellä vaan homma tulee kerralla selväksi.

Mutta monen palstan naisen mielestä dna-testin hinta (alle sata euroa) on kohtuuton turha kustannus yhteiskunnalle. Sen sijaan se, että mies maksaa toisen miehen lapsesta elareita esim. 15 vuotta (15 x 12 x 200 = 36000 euroa), ei ole mikään taakka tai katkeruuden aihe.
 
Ei, vaan opiskelijalla ei nimenomaan ollut mahdollisuutta pitää lasta mutta vastusti uskonnollisista syistä aborttia. Eikä lasta mihinkään sijoitettu, mies oli hänen isänsä ja hän asui oman perheensä luona (vaikka siis rouva A ei biologinen äiti ollutkaan).

Kiitos selvennyksestä. Silloinhan tuo rinnastuu adoptioon, joten on ihan loogista, että miehen vaimo on elatusvelvollinen. Ihan samoin kuin esim. sateenkaariperheissä, jos tehdään perheen sisäinen adoptio - jollainen tuossakin lienee tehty? (Siis jos muistan nyt oikein, mistä tarinasta tässä oli kyse, olihan tämä se, jossa syrjähypystä syntyi lapsi, jota miehen vaimo sitten jäi hoitamaan jättäen työnsä? sori, en jaksa kelata useita viestejä taaksepäin...)

Ei tuo tuttuni tietenkään tiennyt asioiden oikeaa laitaa ennenkuin avioeroriitely oli pahimmillaan. Silloin nainen tuon latasi ja mainitsi nimenomaan todellisen biologisen isän nimenkin (oli siis myös miehen tuntema henkilö). Tästä oli aika luonnollinen seuraus se, että tuo tuttuni omalla kustannuksellaan teetti dna-testin ja vastauksessa siis kerrottiin että 100 % varmuudella lapsi ja hän eivät ole sukulaisia. Tuo ex-vaimon avioituminen biologisen isän kanssa tapahtui noin 2 vuotta myöhemmin.

Lapsi (nyt jo teini-ikänen tyttö) on nykyisin tietoinen tilanteesta ja symppaa tätä ei-biologista-isäänsä, biologisen isän ja äidin kanssa menee kehnommin. Kun ex-vaimolle paljastui, että salaisuus oli lapselle kerrottu, alkoi hän jonkinlaisen kosto-ohjelman, johon tuo kaikinpuolinen v***uilukin kuuluu. Eri hän ei olisi halunnut lapsensa tietävän oikeaa biologista isäänsä, vaikka tämä asui samassa taloudessa!

Noinhan siinä käy, että jos vanhemmat juonittelevat toisiaan vastaan, lapsi myöhemmin (asian tajuttuaan) kääntyy niitä juonittelijoita vastaan.
 
Juuri näiden ylläripylläreiden estämiseksi olisi selkeintä dna-tarkistaa myös avioliitossa syntyvien lasten isät. Silloin ei jälkikäteen tarvitse asioista riidellä vaan homma tulee kerralla selväksi.

Mutta monen palstan naisen mielestä dna-testin hinta (alle sata euroa) on kohtuuton turha kustannus yhteiskunnalle. Sen sijaan se, että mies maksaa toisen miehen lapsesta elareita esim. 15 vuotta (15 x 12 x 200 = 36000 euroa), ei ole mikään taakka tai katkeruuden aihe.

Ale sata euroa kuulostaa tietysti tosi pieneltä summalta, mutta... kuinkas paljon niitä vauvoja vuosittain syntyykään? En usko, että tuollaisiin testeihin alettaisiin satsata - juuri siitä syystä, mitä tuolla aiemmin kirjoitin: Yhteiskuntaa ei biologinen isyys kiinnosta. Tai ei ainakaan niin paljon, että haluttaisiin narauttaa ne harvat huijarit. Ja edelleen väitän, että hyvin harvinaista tuollainen todennäköisesti on. Vaikka me kaikki olisimme sitä mieltä, että nuo testit pitäisi ehdottomasti ottaa, niin se on ihan turha toive - ei niihin tulla siirtymään.
 
Juuri näiden ylläripylläreiden estämiseksi olisi selkeintä dna-tarkistaa myös avioliitossa syntyvien lasten isät. Silloin ei jälkikäteen tarvitse asioista riidellä vaan homma tulee kerralla selväksi.

Mutta monen palstan naisen mielestä dna-testin hinta (alle sata euroa) on kohtuuton turha kustannus yhteiskunnalle. Sen sijaan se, että mies maksaa toisen miehen lapsesta elareita esim. 15 vuotta (15 x 12 x 200 = 36000 euroa), ei ole mikään taakka tai katkeruuden aihe.

Juurihan sanoin ettei se ole mikään ylläripylläri. Kun lapsi syntyy, molemmat vanhemmat sitoutuvat hänen kasvatukseen ja elatukseen. Tai niinhän sen pitäisi mennä, mutta näköjään kaikki vanhemmat eivät sitten olekaan yhtä sitoutuneita lapsiinsa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti;30705625:
Nyt alat päästä lempiaiheeseesi. Raiskaukset taitavat olla "hiukan" yleisempiä kuin nämä ns. väärien isien lapset. Mutta kun olet mieltynyt tähän täydelliseen valvontayhteiskuntaan, niin pitäisikö mielestäsi kaikille miehille asentaa jokin valvontalaite tai ulkonaliikkumiskielto - sen vähemmistön vuoksi, jotka syyllistyvät raiskauksiin? Tai jopa - jos oikein tosi tehokkaita halutaan olla - jonkinlainen kemiallinen kastraatio?

Mörköäiti, vertauksesi on väärä, ei naisillekaan ehdotettu valvontalaitetta tai liimattavaa tulppaa syrjähyppyjä estämään.

Sen sijaan kaikkien maassa asuvien miesten dna:t käsittävä rekisteri olisi keino vähentää raiskauslukuja. Jäljelle jäisivät vain spontaanit raiskaukset ja niidenkin selvitysprosentti hipoisi sataa.

Hyväksyisin oman dna:ni tallentaminen yleisen hyvän vuoksi (enkä siis valittaisi luottamuksen puutetta kun minua "epäillään" raiskaajaksi).
 

Yhteistyössä