Pitäskö koti muokata vauva- ja taaperovieraita varten?

Ni? Siis jos tulee kylään perhe, jossa on vauva tai taaperoikäinen tai muu sellainen lapsi, joka vielä repii kaiken/syö kaiken/järsii/pudottaa, niin pitäskö koti ennen vieraita raivata "esteettömäksi"?

Kun meillä käy tällasia perheitä, niin joudun vahtiin näitä muiden lapsia, koska ne repii kirjoja, pudottelee esineitä, järsii esineitä rikki, puree pikkuautoista renkaat...puuleluista purraan maalipinta, tietokonetta räplätään jne jne jne.

Mun lapset on jo niin isoja, että meidän koti ei ole sellainen, että pienet voi rauhassa tehdä mitä lystää.

En mä antanut lasteni esim. purra toisten tavaroita ja leluja, kun ne oli pieniä!

MIkä hitto tässä on takana???

Parille perheelle olen jo sanonut, et nähdään mieluummin puistossa, kun ei mene jakeluun vahtia omia lapsia, vaikka olen suoraan sanonut, että meillä niitä pitää vahtia, kun koti on jo isompien lasten ja aikuisten koti.

 

Niin luulishan sen oman lapsen vahtimisen tulevan jo ihan jostain selkäytimestä, en mä ainakaan aikanaan halunnut, että oma taaperoni olis tukehtunut leikkiauton renkaaseen...tai maistellut ruukkukasvia kyläpaikassa...tai tullut pää eellä portaista alas...joten kyllä mä ihan riesaksi asti roikuin taaperon perässä. Jopa niin, ettei niistä aikuisten kahvitteluista tullut mitään ennenkuin lapsi simahti päikyille....

 

Olen ottanut sen linjan, että kiusallaan en mitään vauva-ansoja tee, mutta siihen vedän rajan. Meillä on talossa sisäporrastuksia ja ulkonakin paljon korkeuseroja, on teräviä kulmia ja kivitasoja ja muutama sellainen suurempi sisustuselementti ( isoja ruukkukasveja, veisos yms), johon ei sopisi koskea tai joihin voi satuttaa itsensä, mutta joita en kyllä ala raahaamaan poiskaan. Kuten en myöskään ota tavaroita pois matalilta tasoiltakaan. Joko vanhemmat vahtivat tai sitten ollaan ulkona tai tavataan jossain muualla. Niin simppeliä.

 

nykyajan nuorilla vanhemmilla on käsitys jos heidät kylään on kutsuttu että he myös saavat siellä istua kahvipöydässä omassa rauhassa ilman että tarvitsee vahtia lastaan. Isäntäperhe sitten vahtii lapsen ja jos jotain sattuu tokihan se on isäntäperheen vika.

 

No et tod. ala tekee mitään muutoksia. Vanhempien kuuluu vahtia omia kakaroitaan, ettei ne tee mitään typerää. Jos ei vanhemmat sitä tajua, niin ei kyllä ainakaan mun luokse tarvitsisi tulla kyläilemään.

 

Itse vahdin omani, mutta siistin kotia lapsi ystävälliseksi vieraita varten. En halua tavaroitani imeksitävän tai lasteni leluja hajotettavan. Välillä on kyllä jääty hämmästyneenä pohtimaan miksi jotkut vanhemmat ei yhtään välitä lastensa käytöksestä. En koe että mun pitäisi ohjata vieraita tenavia käyttäytymään, mutta vissiin se on välillä pakko.

 

No en kyllä omien lastenkaan takia tehny kotona mitään muutoksia.
Jos on leluja, mihin ei saa koskea, sanon omille lapsille, että kerää pois sen, mihin ei saa koskea. Jos jättävät kamansa levälleen, niin ei tarvi valittaa, jos joku niihin koskee -tai vaikka puree.

 

En mä ala kotiani muokkaamaan vieraiden takia. Vieraat saa kaitseta lapsiaan niin ettei meidän tavaroille käy mitään. Ja toivottavasti omaavat vastuuvakuuden... Kyllä meilläkin on lapsia mutta ei oo koskaan tarvinu sinänsä tehdä muutoksia kodissa. Tai no kissanruoat pöydälle laitettiin.

Ne on muuten ärsyttäviä vanhempia jotka eivät komenna lapsiaan... En tiedä mitään niin rasittavaa kun eräs sukulaisemme ja hänen poikansa. Äiti ei pidä pojalle mitään kuria. Ei mitään käytöstapoja ja pelaa jääkiekkoa sisällä !!! Mua niin keittää kun pitää makkarin ovea vasten lämiä eikä äiti kiellä. Joskus vetoan siihen että kissa häiriintyy melusta jotta saan pojan rauhoittumaan.

Kyllå mun mielestä jokaisen vanhemman kuuluu kaitseta lapsensa niin ettei niistä ole isäntäperheelle riesaa.

 

Itse olen omani vahtinut tarkasti ja kuten joku sanoikin niin omista kahvitteluista ei sitten kyllä tule mitään. Siihen se kyläily sitten on lopahtanutkin kun en itse saa vierailuista mitään juostessani lasten perässä.

Kokemusta on myös siitä että meille tullaan eikä mitään kuria pidetä. Pieniä tavaroita on lattialla ja kun ei äidillään niitä kiinnostanut lapsen suusta onkia niin minä sitten teen sen.Esim.magneettipalloja joista huomautin ja epäilin että lapsella on jo sellainen suussaan. Kommentti oli että ei se kyllä ole tavannu niitä niellä..Häh??!! Eli muiden tullessa meille minä joudun edelleenkin vahtimaan ne toisten lapset. Saatetaan rakentaa majaa sohvatyynyistä, kiipeillään vintin portaissa, kannetaan tavaraa saunaan yms yms. Ja kukaan ei tee mitään estääkseen!?

 

Vanhempien kuuluu vahtia lapsensa. Kenenkään ei tarvii muuttaa kotiaan miksikään vieraiden takia

 

Tuo on mielestäni vähän kaksi piippuinen juttu. Jos vierailemme lapsettomien ystävien luona niiin tietenkin vahdin lapsiani, etteivät tee tuhoja. Mutta sitten on isovanhemmat. Voisivat vähän edes yrittää tehdä kodistansa lapsiystävällisen. Kuitenkin siellä vieraillaa usein ja tarkoituksena olisi, että kaikki saa ottaa vähän rennosti. Tekisi mieli olla kyläilemättä ollenkaan pariin vuoteen heillä kun koko vierailu menee siihen, ettei mihinkään saa koskea tai tehdä mitään. Helpompaa pysyä kotona.

 

Meillä on kolme lasta, eikä kaksi aikuista pysy kolmen lapsen perässä samaan aikaan mitenkään. Osa tutuista on sellasia, että sinne ei koskaan lapsia viedä. Siis itse olemme näin päättäneet, ei ne tutut. Koska ei siitä kyläilystä tule yhtään mitään, kun "aikuisen kämpässä" on vain sellasta mihin ei saa koskea ja vastaavasti ei yhtään leluja.

Komennetaan lapsia, kasvatetaan, opetetaan, kielletään, neuvotaan - mutta sellaista ihmettä ei tapahdu, että lapset isovanhemmilla käydessä eivät tekisi yhtään mitään sellaista, mistä ei herkemmällä verenpaine kohoaisi. Kuten koske kristalliruusuun, kun äiti on vessassa ja isällä jo kaksi lasta kainalossa. Tai kaada vahingossa mehua valkoiselle pöytäliinalle ja matolle.

Jos koko perheen kylään kutsunut viitsii hieman turvaraivata kotiaan meidän takiamme, pidän sitä suurena huomionosoituksena. Sitäkin pidän suurena huomionosoituksena, jos emäntä/isäntä huomatessaan lapsemme tekevän jotakin ei-niin-suotavaa puuttuu tilanteeseen, eikä vain katso vieressä. Kun nyt toi lapsi nieli magneetin ja tukehtuu siihen eikö vanhemmat tee mitään!!! Tai komentaa, jos koskee kiellettyihin tavaroihin. Tai kieltää jos lapsi syö tavaroita. Sitäkään ei voi aina oudommassa kyläpaikassa tietää, mikä kaikki on talossa sallittua, mikä ei.

Minulle ei vielä ole kasvanut silmiä selkään eikä ylimääräisiä käsipareja. Myöskään kovasta kasvatuksesta huolimatta meidän lapset ei käyttäydy kuten aikuiset. Ovat sentään hengissä säilyneet, mikä on aika mukava juttu.

 

Mä en oo ees omia lapsiani varten muokannut kotiani sen kummemmin. Ei ne oo syöneet "peikonlehteä" tai tunkeneet nauloja pistokkeisiin, joten en tekisi myöskään vieraita varten mitään erityisjärjestelyjä. Jos tullaan/mennään kylään, niin korrektia on, että omista lapsista pidetään sen verran huolta ja silmällä, ettei ne aiheuta ylimääräistä "huolta" ja stressiä isäntäväelle.

 

[QUOTE="Mymy";30338355]Meillä on kolme lasta, eikä kaksi aikuista pysy kolmen lapsen perässä samaan aikaan mitenkään. Osa tutuista on sellasia, että sinne ei koskaan lapsia viedä. Siis itse olemme näin päättäneet, ei ne tutut. Koska ei siitä kyläilystä tule yhtään mitään, kun "aikuisen kämpässä" on vain sellasta mihin ei saa koskea ja vastaavasti ei yhtään leluja.

Komennetaan lapsia, kasvatetaan, opetetaan, kielletään, neuvotaan - mutta sellaista ihmettä ei tapahdu, että lapset isovanhemmilla käydessä eivät tekisi yhtään mitään sellaista, mistä ei herkemmällä verenpaine kohoaisi. Kuten koske kristalliruusuun, kun äiti on vessassa ja isällä jo kaksi lasta kainalossa. Tai kaada vahingossa mehua valkoiselle pöytäliinalle ja matolle.

Jos koko perheen kylään kutsunut viitsii hieman turvaraivata kotiaan meidän takiamme, pidän sitä suurena huomionosoituksena. Sitäkin pidän suurena huomionosoituksena, jos emäntä/isäntä huomatessaan lapsemme tekevän jotakin ei-niin-suotavaa puuttuu tilanteeseen, eikä vain katso vieressä. Kun nyt toi lapsi nieli magneetin ja tukehtuu siihen eikö vanhemmat tee mitään!!! Tai komentaa, jos koskee kiellettyihin tavaroihin. Tai kieltää jos lapsi syö tavaroita. Sitäkään ei voi aina oudommassa kyläpaikassa tietää, mikä kaikki on talossa sallittua, mikä ei.

Minulle ei vielä ole kasvanut silmiä selkään eikä ylimääräisiä käsipareja. Myöskään kovasta kasvatuksesta huolimatta meidän lapset ei käyttäydy kuten aikuiset. Ovat sentään hengissä säilyneet, mikä on aika mukava juttu.[/QUOTE]

Aika erikoiselta touhunne vaikuttaa jos kaikki toiminta on juuri ja juuri selviämistä hengissä. Mulla ei oo "kuin" 2 lasta mutta kyllä mä heidät ilman miestäkin kyläpaikassa hallitsen, toki vessareissut on vähän haastavia.

Mun mielestä on ihan selvä juttu ettei kylässä lapset syö tavaroita. Omat lelut voi ottaa mukaan jos on tiedossa ettei sopivia siellä ole (ei lapsia tai lapset eri ikäisiä tai teillä vauva joka tunkee kaiken suuhunsa).

En raivaa meidän asuntoa lapsivieraita varten mutta meillä on omat lapset sen verran pieniä vielä ettei mitään suoranaisia ansoja löydy. Toki sen kokoisia leluja johon vauva voi tukehtua mutta oletan kyllä että kukin omista lapsistaan kylässäkin huolehtii ja niin meidän ystävät kyllä tekeekin.

 

Aika erikoiselta touhunne vaikuttaa jos kaikki toiminta on juuri ja juuri selviämistä hengissä. Mulla ei oo "kuin" 2 lasta mutta kyllä mä heidät ilman miestäkin kyläpaikassa hallitsen, toki vessareissut on vähän haastavia.

Mun mielestä on ihan selvä juttu ettei kylässä lapset syö tavaroita. Omat lelut voi ottaa mukaan jos on tiedossa ettei sopivia siellä ole (ei lapsia tai lapset eri ikäisiä tai teillä vauva joka tunkee kaiken suuhunsa).

En raivaa meidän asuntoa lapsivieraita varten mutta meillä on omat lapset sen verran pieniä vielä ettei mitään suoranaisia ansoja löydy. Toki sen kokoisia leluja johon vauva voi tukehtua mutta oletan kyllä että kukin omista lapsistaan kylässäkin huolehtii ja niin meidän ystävät kyllä tekeekin.

Onhan se enimmäkseen koko ajan vähän erikoista, kun mulla on itelläni ADHD ja esikoinen ainakin näyttäs perineen sitä samaa. Siks ei käydäkään kylässä koko perheellä sellasten luona, jotka ei meitä ja erityisesti minua kestä pieninäkään annoksina.

Mut toi oli kyllä sun oma johtopäätös, että "kaikki toiminta on just sellasta että juuri ja juuri selviää hengissä" Ei se noin paha ole. Tarkotin lähinnä, ettei voi olettaa, että saisin lapseni vahdittua niin hyvin, ettei MITÄÄN tapahdu. Ei kukaan siihen pysty. Kun en voi hajota kolmeen osaan, en edes kahteen. Yhtä lasta on helpompi vahtia ja paimentaa kerrallaan, ettei varmasti syö mitään tai muutenkaan hääräile omiansa. Jos yhden lapsen kanssa kylässä ollessa jää lapsenkaitsenta emännän tai isännän harteille, niin on jo aihettakin valittaa.

 

Ja vauvakaan ei sitten kylässä saa puklata mihinkään, nih!