Pitääkö "antaa" vaikka ei itse tee mieli?

Ihan kuin mun kynästä! Ihanaa tietää etten ole yksin taistelemassa tämän asian kanssa!
Minäkään en tunne mitään seksuaalisia tarpeita, mies tuntee ja paljonkin.
Olen masturboimalla yrittänyt, sekin jo turhauttaa.
Olen käynyt hormonaali-testeissä, edelleen odotan vastauksia.
En käytä hormonaalista ehkäisyä, piuhat poikki.
Ainut keino millä oon saanut itseäni edes hieman heräteltyä on se aika jolloin ollaan oltu mieheni kanssa kahdestaan, poissa kotoa, ja vuorokauden ihan kahdestaan. Ajatustakaan kotielämään tai muihin ongelmiin.
Viimeksi kun oltiin hotellissa yötä, vietimme aikaa siellä alasti. Ensin mua ahdisti ajatus että joudun antamaan miehelleni seksiä, kun ei haluttaisi.
Mutta sitten huomasin että kahdenkeskinen aika, ihan rauhassa teki tehtävänsä. Heittäydyin olotilaan!
Kotona taas halut kaikkoavat kokonaan, aika usein ahdistaa. Asia vaivaa mua mielettömästi, haluan olla miehelleni kiltti, hellä ja harrastaa seksiä. Mutta kun en syty. Ei kiinnosta sitten yhtään!
Tekisin mitä vaan että saisin edes kerran viikossa itseni sille tuulelle, nauttia mieheni läheisyydestä ja siitä kuinka onnellisennäköinen hän juuri saatuaan.
Olen harrastanut sitä että periaatteessa pakotan itseni siihen. Ei siitäkään tuu mitään, seuraava kerta ahdistaa enemmän.
Olemme viettäneet hellimis-hetkiä, ja silti mulla on se olo että nyt pitäisi palkkioksi hellyydestä ja huomioimisesta antaa seksiä. Joten asia on mennyt toiseen suuntaan, kartan hellimistäkin.
Mua ei haluta muut miehet, en hae enää edes baarireissuilta kehuja miehiltä. Mua ei vois vähempää kiinnostaa enää kehut, jotka ennen oli ihana kuulla että muutkin pitävät mua markkinakelpoisena, en ole rupsahtanut. Nostattaa itsetuntoa kummasti.
Kertaakaan en ole pettänyt, enkä petä. Rakastan miestäni niin!! <3
Fantasioissani ennen oli ties mitä asioita, nyt en edes unelmoi seksistä. Pääasia on että nukun edes normaalit unet.
Kirjoitit myös lapsesi iät, meillä suunnilleen samanikäisiä. Sulla oli kolme, meillä neljä. Yhdet on kaksoset, vanhemmat. Yhdessä vaiheessa tilanne turhautti mua ja miestä niin kovin että lapsetkin kärsi. Eihän se heidän vika ole jos vanhempien seksi-elämää ei ole.
Tiuskin ja äyskin heille pienistäkin asioista, samoin mies. Aina kiukku päällä.
Se on onneksi jo taaksejätettyä, lapset eivät ole vika.
En tiedä mitä tässä enää tekee? Erota en halua. Mutta onko tääkään avioliittoa?
Muhun sattuu, kun mies ei ole onnellinen.
Kuuluuko tämä ikään? Kuuluuko tämä siihen että ollaan myös seurusteltu yli 10vuotta? Onko ketään kokenut samaa ja nyt nauttivat ja harrastavat seksiä taas? Miten se onnistuu?
Zafira, et ole yksin.

 

Ihan kuin mun kynästä! Ihanaa tietää etten ole yksin taistelemassa tämän asian kanssa!
Minäkään en tunne mitään seksuaalisia tarpeita, mies tuntee ja paljonkin.
Olen masturboimalla yrittänyt, sekin jo turhauttaa.
Olen käynyt hormonaali-testeissä, edelleen odotan vastauksia.
En käytä hormonaalista ehkäisyä, piuhat poikki.
Ainut keino millä oon saanut itseäni edes hieman heräteltyä on se aika jolloin ollaan oltu mieheni kanssa kahdestaan, poissa kotoa, ja vuorokauden ihan kahdestaan. Ajatustakaan kotielämään tai muihin ongelmiin.
Viimeksi kun oltiin hotellissa yötä, vietimme aikaa siellä alasti. Ensin mua ahdisti ajatus että joudun antamaan miehelleni seksiä, kun ei haluttaisi.
Mutta sitten huomasin että kahdenkeskinen aika, ihan rauhassa teki tehtävänsä. Heittäydyin olotilaan!
Kotona taas halut kaikkoavat kokonaan, aika usein ahdistaa. Asia vaivaa mua mielettömästi, haluan olla miehelleni kiltti, hellä ja harrastaa seksiä. Mutta kun en syty. Ei kiinnosta sitten yhtään!
Tekisin mitä vaan että saisin edes kerran viikossa itseni sille tuulelle, nauttia mieheni läheisyydestä ja siitä kuinka onnellisennäköinen hän juuri saatuaan.
Olen harrastanut sitä että periaatteessa pakotan itseni siihen. Ei siitäkään tuu mitään, seuraava kerta ahdistaa enemmän.
Olemme viettäneet hellimis-hetkiä, ja silti mulla on se olo että nyt pitäisi palkkioksi hellyydestä ja huomioimisesta antaa seksiä. Joten asia on mennyt toiseen suuntaan, kartan hellimistäkin.
Mua ei haluta muut miehet, en hae enää edes baarireissuilta kehuja miehiltä. Mua ei vois vähempää kiinnostaa enää kehut, jotka ennen oli ihana kuulla että muutkin pitävät mua markkinakelpoisena, en ole rupsahtanut. Nostattaa itsetuntoa kummasti.
Kertaakaan en ole pettänyt, enkä petä. Rakastan miestäni niin!! <3
Fantasioissani ennen oli ties mitä asioita, nyt en edes unelmoi seksistä. Pääasia on että nukun edes normaalit unet.
Kirjoitit myös lapsesi iät, meillä suunnilleen samanikäisiä. Sulla oli kolme, meillä neljä. Yhdet on kaksoset, vanhemmat. Yhdessä vaiheessa tilanne turhautti mua ja miestä niin kovin että lapsetkin kärsi. Eihän se heidän vika ole jos vanhempien seksi-elämää ei ole.
Tiuskin ja äyskin heille pienistäkin asioista, samoin mies. Aina kiukku päällä.
Se on onneksi jo taaksejätettyä, lapset eivät ole vika.
En tiedä mitä tässä enää tekee? Erota en halua. Mutta onko tääkään avioliittoa?
Muhun sattuu, kun mies ei ole onnellinen.
Kuuluuko tämä ikään? Kuuluuko tämä siihen että ollaan myös seurusteltu yli 10vuotta? Onko ketään kokenut samaa ja nyt nauttivat ja harrastavat seksiä taas? Miten se onnistuu?
Zafira, et ole yksin.

Toisaalta en haluaisi kenenkään kärsivän, niin kuin itse kärsin.
Toisaalta on ihan hirveän lohdullista lukea, että en ole yksin. Että en ole kummajainen (niin kuin joskus olen tuntenut olevani).

Minullakin tämä asia jossakin vaiheessa purkautui niin, että olin jatkuvasti pahalla tuulella ja suutuin lapsille pikku asioista. Onneksi myös meillä se on taaksejäänyttä aikaa. Nyt osaan (ainakin suurimman osan aikaa) aidosti nauttia lapsistani ja yhteisestä ajasta lasten kanssa.

Yksi ongelma minulla on se, että nukun huonosti (mm kroonisen selkäkivun takia) ja sitä ei tietysti helpota se, että nuorimmainen heräilee välillä öisin. Vaikka mieheni yrittää auttaa ottamalla vastuun pienen lohduttamisesta öisin, niin silti kun herään, niin minulla menee tosi kauan ennen kuin nukahdan takaisin.

Ja taas noidankehä on valmis... Nukun huonosti, joten olen illalla väsynyt. Ja ketä nyt haluttaisi, kun oikeasti vain väsyttää...

 

Mä olen joskus miettinyt että voiko tätä haluttomuutta jotenkin verrata siihen että jos joku kovin yrittää lasta, niin se alkaa jo tuntua työltä kun ei tärppää? Ja sama tässä, kun haluaisi että seksihalut tulisivat takasin niin tuntuu jo työltä. Silloinhan niitä jotka lapsia kovin yrittävät pyydetäään laittamaan se lastenteko taka-alalle, ja sitten nauttia vaan seksistä ja toisistaan. Eli pitäisikö tässä tehdä sama? Elää samaa seksitöntä elämää, jos vaikka alkaisikin haluttamaan kun ei asiasta tehdä numeroa?
Tätä asiaa on niin paljon pohdittu, eri keinoja kokelitu. Ei me voida joka kuukausi mennä hotelli-lomalle, ei meillä vaan ole varaa. Kyllä seksin pitäisi maistua kotonakin.

 

Puhu asiasta lääkärille, voihan kyseessä olla ihan hoidettavissa oleva tila.

Seksuaaliterapeuttikin voisi olla avuksi.

 

Mä olen joskus miettinyt että voiko tätä haluttomuutta jotenkin verrata siihen että jos joku kovin yrittää lasta, niin se alkaa jo tuntua työltä kun ei tärppää? Ja sama tässä, kun haluaisi että seksihalut tulisivat takasin niin tuntuu jo työltä. Silloinhan niitä jotka lapsia kovin yrittävät pyydetäään laittamaan se lastenteko taka-alalle, ja sitten nauttia vaan seksistä ja toisistaan. Eli pitäisikö tässä tehdä sama? Elää samaa seksitöntä elämää, jos vaikka alkaisikin haluttamaan kun ei asiasta tehdä numeroa?
Tätä asiaa on niin paljon pohdittu, eri keinoja kokelitu. Ei me voida joka kuukausi mennä hotelli-lomalle, ei meillä vaan ole varaa. Kyllä seksin pitäisi maistua kotonakin.

Meillä takana on myös monta vuotta lapsettomuutta, jolloin seksi oli paitsi mukavaa ja ihanaa, niin vähitellen myös mitä enemmässä määrin suorittamista, oikeiden päivien tarkistamista, oikeana päivänä rakastelemista jne.
En tiedä onko sillä enää mitään merkitystä (sillä kolme ihanaa lastamme olemme kuitenkin saaneet), mutta...

 

En lukenut kaikkia viestejä. Itse en saa seksistä juurikaan nautintoa. Saan kyllä suuseksillä orgasmin, mutta välillä sekin tuntuu tosi tönköltä. Yhdyntä ei missään määrin tunnu hyvältä, lähes sattuu joskus. Meillä on lapsen syntymän jälkeen (2v) harrastettu maksimissaan kerran viikossa seksiä. Jos on sellainen aika, etten itse halua mitään, mies saa kyllä tulla mun sisälle, kun ei se sisällä sitten juuri mitään muuta. En mä nyt sen takia voi mieheltä pimittää nautintoa, jos itseä ei satu kiinnostamaan.

 

Kyllä seksi kuuluu yhtenä osana parisuhteeseen, ja jos haluaa parisuhteen voivan hyvin ja toimivan, silloin pitää myös "antaa" välillä, vaikka ei juuri tekisikään kovin mieli. Vaikkapa suuseksi + pieni ratsastussessio ei paljoa vaadi heti aamusta - ja mies pysyy kovin iloisena. Yleensä siinä vielä itsekin innnostuu

 

Kyllä seksi kuuluu yhtenä osana parisuhteeseen, ja jos haluaa parisuhteen voivan hyvin ja toimivan, silloin pitää myös "antaa" välillä, vaikka ei juuri tekisikään kovin mieli. Vaikkapa suuseksi + pieni ratsastussessio ei paljoa vaadi heti aamusta - ja mies pysyy kovin iloisena. Yleensä siinä vielä itsekin innnostuu

mikään pakko ei ole antaa.

 

mikään pakko ei ole antaa.

Ei ole, mutta silloin pitää myös ymmärtää mahdolliset seuraukset. Kenenkään ei mielestäni tarvitse vuosikausia olla seksittömässä suhteessa. Kyllä toinen hakee sen seksin sitten muualta. Seksi on kuitenkin yksi ihmisen perustarpeista.

 

Miten voi antaa jos ei kiihotu?
Millaista on elämä, jos ei halua seksiä yhtään?
Muuttuuko sitä joksikin robotiksi?
Parisuhde ilman seksiä ei ole enää rakkaussuhde, se on ystävyyssuhde?

"Rakastan rakastan, mutta en sillai"

Kaamea kohtalo miehelläsi.

 

mikään pakko ei ole antaa.

Ei olekaan, mutta aika harva mies varmaan kestää seksittömässä suhteessa... ainakaan ilman ulkopuolisia.

 

Ei olekaan, mutta aika harva mies varmaan kestää seksittömässä suhteessa... ainakaan ilman ulkopuolisia.

se on sitten voi voi.

 

Ei olekaan, mutta aika harva mies varmaan kestää seksittömässä suhteessa... ainakaan ilman ulkopuolisia.

Harva mies tajuaa että siihen on joku syy että pillunsaanti avioliitossa vaikeutuu...

 

se on sitten voi voi.

Voi nyyh ja kyynel juu'u.

 

Harva mies tajuaa että siihen on joku syy että pillunsaanti avioliitossa vaikeutuu...

Harva nainen tajuaa että se ei ole aina miehen syy.

 

Harva nainen tajuaa että se ei ole aina miehen syy.

Harva pariskunta tajuaa alkaa asiaa selvittämään.

 

Voi nyyh ja kyynel juu'u.

joskus saattaa tulla tilanteita tai kausia että jostain syystä ei tee mieli.Jos mies ei sitä kestä tai ymmärrä voi mennä menojaan
mutta ainahan syy pitäisi selvittää ja ratkoa mistä se johtuu

 

joskus saattaa tulla tilanteita tai kausia että jostain syystä ei tee mieli.Jos mies ei sitä kestä tai ymmärrä voi mennä menojaan
mutta ainahan syy pitäisi selvittää ja ratkoa mistä se johtuu

Niinno varmaan riippuu paljon siitäkin tarkoitetaanko kaudella viikkoa, kuukautta vai vuotta.

 

Onhan toi nyt IHAN sairasta jos ei paneta koskaan?!?

 

Onhan toi nyt IHAN sairasta jos ei paneta koskaan?!?

No vähintäänkin sairaaksihan tässä itsensä välillä tuntee, kun asia joka on joskus ollut hyvinkin tärkeä ja iso osa omaa identiteettiä, yhtäkkiä puuttuu kokonaan.

Minä olin alkuvuosina jopa aloitteellisempi seksin suhteen kuin mieheni. Nautin seksistä suunnaatomasti. Meillä oli mieheni kanssa varsin viriili seksielämä. Ja nyt yhtäkkiä minulla ei ole minkäänlaisia haluja. Ei kerta kaikkiaan!

 

"Milloin hoitoon

Jos seksuaalinen toimintahäiriö ei ratkea yhdessä partnerin kanssa tai itsehoitokirjojen avulla, kannattaa aina kääntyä joko lääkärin tai seksuaalisten toimintahäiriöiden hoitoon erikoistuneiden psykoterapeuttien tai seksologien puoleen. Sukupuolikumppanin osallistuminen hoitoon voi edesauttaa hoitoa olennaisella tavalla.

Hoitoon hakeutuminen on tärkeätä myös siksi, että haluttomuuden taustalla on usein joko väsymystila tai diagnosoimaton ja siten hoitamaton somaattinen tai psykiatrinen sairaus.

Haluttomuuden taustalla voi joskus olla myös halua ylläpitävien hormonien tason alhaisuus. Naisten haluttomuuden taustalla voi joskus olla myös yhdyntäkivut (ks. «Yhdyntäkipu»3) tai emätinkouristus (ks. «Emätinkouristus (vaginismus)»4), joista kannattaa aina neuvotella gynekologin kanssa."

 

Kyllä seksi kuuluu yhtenä osana parisuhteeseen, ja jos haluaa parisuhteen voivan hyvin ja toimivan, silloin pitää myös "antaa" välillä, vaikka ei juuri tekisikään kovin mieli. Vaikkapa suuseksi + pieni ratsastussessio ei paljoa vaadi heti aamusta - ja mies pysyy kovin iloisena. Yleensä siinä vielä itsekin innnostuu

Arvaan, että tämän kirjoittajalla ei ole kokemusta haluttomuudesta eikä nukkumisongelmista.

Suuseksiä, kun itseä ei haluta lainkaan?! Ei kiitos, ei todellakaan! Siinä vasta esineellistämisen tuntua pahimmillaan!

Ja aamulla, kun olet nukkunut esim. kolme ja puoli tuntia yössä? Noup. Ihan yhtä vähän kuin illallakaan.

Minulla on taustalla noita nukkumiseen liittyviä ongelmia, ja kesti vuosikausia, että ymmärsin hakea niihin apua. Ap kertoo omista ongelmistaan, osa liittyy pieniin lapsiin ja osa selkävaivoihin. Luulen kokemuksestani, että kun nukkumisongelma tulisi parempaan kuntoon, seksikin alkaisi taas kiinnostaa. Tässä myös sellainen pointti, että toivottavasti mies ymmärtää unen puutteen vaikuttavan haluihin. Ja unettomuus se vasta kamala noidankehä onkin.

"Onhan toi nyt IHAN sairasta jos ei paneta koskaan?!? " Juu, voi olla. Voi olla jokin sairauteen verrattava tilanne taustalla.

 

Niinno varmaan riippuu paljon siitäkin tarkoitetaanko kaudella viikkoa, kuukautta vai vuotta.

jos oikeesti rakastaa toista jaksaa odottaa vaikka vuodenkin

 

edes avioliitossa ei ole pakko harrastaa seksiä...mutta terapiassa voisi selvitä, mistä kiikastaa.

 

En ymmärrä tätä nykyajan terapiauskovaisuutta. Lääkäreiden, päivähoitajien ja opettajien ammattitaito osataan kyseenalaistaa, mutta terapeuttien ammattitaitoon uskotaan vankasti. Itse en ole koskaan ollut kiinnostunut menemään puoskaroitavaksi terapeuteille, mutta voi ehkä johtua siitä, että tunnen näitä terapeutteja tosielämässä, heidän työnsä ulkopuolella.

Aloittajalle: Itse kärsin ex-miehen kanssa samasta ongelmasta. Yritin suostua seksiin aina, kun mies halusi ja menetin lopulta kokonaan kosketuksen omiin haluihini. Lopulta seksin lisäksi mieskin alkoi tuntua vastenmieliseltä ja huomasin kaipaavani jotain ihan muuta. Tajusin tämän "ihan muun" olevan rentouttavaa keskustelua kaikenlaisista asioista, kivaa yhdessäoloa ilman seksivelvoitetta, hyvää oloa toisen läheisyydessä, nauramista yhdessä toisen kanssa, kiinnostumista toisen asioista jne.