Pitääkö teillä isovanhemmat lastenlasten "hoitamista"työnä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja uupu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Omille vanhemmille lapseni ovat kaikkikaikessa ja koska ikääkin vanhemmilla on yli 70 he mielellään ovat lapsen lasten kanssa. Ensiviikon eskarihaut hoitaa äitini kun olen itse töissä ja mies reissussa. Totesi vaan, että mielellään hakee ja on jo lapsille touhunkin keksinyt(käsityöihminen kun on). Anoppi taas ei mielellään ota hoitoon kun on sokea,mutta muutaman tunnin" katsoo" jos on tarvis. Mutta ei työnä sitä tee.
 
Meillä asustaa kaikki isovanhemmat kaukana. Appi ja anoppi tulevat mielellään meille kylään ja touhuavat silloin pojan kanssa tosi paljon. Kesällä anoppi oli viion poikaa hoitamassa kun oltiin molemmat vanhemmat töissä. Heille pojan hoitaminen ei ole työtä vaan ilo.
Minun äiti ei poikaa ole nähnyt kuin hyvin harvoin. Ei jaksa tulla näin kauas ja me olemme siellä päin käyneet aika harvakseltaan. Tosin äitini ei ole isompiakaan lapsiani hoitanut vaikka silloin asuimme samassa kaupungissa, totesi kun sain esikon että ite jokainen hoitaa lapsensa. Muutaman kerran vain olen apua häneltä pyytänyt, enkä silloin sitä ole saanut. Veljieni lapsia hoitaa usein ( 1-2 x kk).
 
No ainakin tuon nuoremman hoito tuntuu olevan sekä anopille että mun vanhemmille ihan työtä. Nähdään ehkä 1krt/kk, aina etukäteen äiti hehkuttaa kuinka on sitten lasten kanssa ja tekee sitä ja tätä. Totuus on kuitenkin se, että koko ajan voivottelee miten työläs tuo kuopus on ja miten rasittavaa sen kanssa on olla. Totta on, että tyttö on erittäin vilkas ja menevä 2-vuotias, mutta luulisi sitä jaksavan kerran kuukaudessa vähän aikaa viettää lapsen kanssa. Hoitoapua ei juuri kysellä, vain jos on ihan pakottava tarve. Esikoinen sen sijaan viettää mummolassa silloin tällöin useamman päivän, helppoahan se tietysti on olla 6-vuotiaan kanssa, joka jo leikkii itsekseenkin pitkiä aikoja. Onneksi edes hän saa olla mummolassa, mietin vaan että milloin nuorempi alkaa tajuta, että hänen kanssaan mummo ei halua olla....
 
Eivät pidä työnä. Kesällä muksut oli anoppilan landella viikon, pyysivät itse. Ja Jos pyydän hoitoapua niin ottavat, ellei heillä ole muita suunnitelmia. Lapset ei ihan hirveen usein hoidossa ole, kun ei ole tarvetta.
Mun äiti tulee kattelemaan lapsia meille, hoitoon ottaa harvemmin. Mutta on aika poikki töiden jälkeen, eikä mun lapset ole ainoita lapsenlapsia hälle. Eli hän on mummi kahdeksalle lapselle!
...mun mielestä meidän kolmen hirviön hoitaminen on työtä... :ashamed:
 
meilläkin anoppi töissä p.k:ssa mutta on aina yhtä iloinen kun saa pojan hoitoon. joskus järjestää meille jotain tekemistä (leffa-liput, risteilyn y.m) että että sais pojan välillä sinnekin jos on sen mielestä ollut "liian" pitkä väli. Ja jos joskus tulee joku yllättävä meno niin hän kyllä aina suostuu hoitajaksi jos ei ole muita suunnitelmia..
 
EI jos joutuu lue pääsee vaikka kerran kuussa hoitamaan pikkuisia, mutta itsekkin sanoi ettei jaksa kyllä joka viikko hoitaa vaikka 4krt viikossa jotain 3h-5h. JA tää on siis anoppi, oikein ihana sellainen. Mun omat vanhemmat kyllä lupaa hoitaa mutta sitä valvalivalivali ei jaksa sitten kyllä kuunnella hoidon jälkeen, kun on niin selkä kipeä ja paikat sekaisin ja ....
 
Mun isä asuu vaimonsa kanssa 300km:n päässä,joten siellä käydään kylässä yhdessä.Äitipuoleni on kyllä sanonut,että jos hoitoapua joskus tarvitsen,niin hän voi hypätä junaan ja tulla avuksi.
Oma äitini käy töiden jälkeen lähes päivittäin poitsua moikkaamas ja hetken leikkimäs ja monesti on meil kerran vkossa yötä et pääsen kavereita moikkaan.
Isän puolelta mummu on jo niin vanha ja sairas,että hänestä ei hoitajaksi olisi.Ja isänisä on kuollut jo ennen poitsun syntymää.
 
Meillä appivanhemmat nauttivat 1,5v esikoisen kanssa touhuamisesta. MUTTA he eivät KOSKAAN omatoimisesti hae poikaa heille kotiin leikkimään/hoitoon/kylään miten vaan. Aina tulevat meille ja mitä "apua" siinä sitten minulle on kun pitää kuitenkin hoitaa siinä poikaa...vaihtaa vaipat, syöttää, lohduttaa, leikkiä...niin, ja kahvittaa nuo appivanhemmat. Ja on vielä pieni vauva hoidettavana, että olisi ihnaa jos joskus edes ehdottaisivat hakevansa pojan heille. Ja jos joskus pyydetään hoitoapua, niin pitää hirveen tarkasti selittää että miksi tarvitan apua ja että mihin kellon aikaan sitten haetaan poika pois. RAIVOSTUTTAVAA!Marttyyrina en enää pyydä heiltä apua. Eivät nimittäin ottaneet poikaa yökylään viimeeksi kun PYYDETTIIN. Olivat kuulemma niin väsyneitä...ja tuota piti heidän saada miettiä tunti, ennen kuin saatiin sitten tuo kieltävä vastaus. Anoppi kyllä jaksoi shoppailla tuhannessa putiikissa...ja shoppailee edelleen kaiken vapaa-aikansa. No, se on hänen valintansa viettää "laatuaikaa".
 

Yhteistyössä