Pitääkö raskaana ollessa muka antaa jokaiselle mielihalulle periksi?

[arvostelua]

Olen raskaana rv 25 ja aion todellakin tarkkailla syömisiäni, jotta välttäisin valasefektin ja ylipainon raskauden jälkeen. Elämäntapani on aina ollut liikunnallinen ja ruokavalioni terveellinen, haluan voida hyvin ja olla hoikka, bmi 19 normaalitilassa ja siinä se saa pysyäkin.

Olen aina ollut myös hyvin perso makealle, joten kartan herkkuja ihan tietoisesti ja pidän tietyt herkkupäivät noin kerran kuussa, jolloin syön jotain hyvää kohtuudella. Ihmiset tuntuvat kauhistelevan, kun en syö mitä mieli tekee nyt raskaanakaan ollessa. Käyn myös salilla kehonkoostumukseni vuoksi ja lenkkeilen, kun se tuntuu vieläkin hyvältä. Sekin tuntuu närästävän monia. Paino on noussut ihan suositusten mukaan, en vain tahdo sitä ylimääräistä, jota ei tarvitse tullakaan.

Vatsani pientä kokoa kauhistellaan (koska sehän tottakai johtuu siitä, että en vedä kaikkea, mitä herkkuhyllyltä löytyy ja näin ollen en syö siis mitään) ja ihmetellään, kun en ole muusta osasta kroppaakaan "pyöristynyt somasti".

Pitääkö tulevan äidin tosiaan maata neljän seinän sisällä syömässä kaikkea hyvää ja lopettaa liikunta ja muu elämä? Tuleeko olla ylimääräistä reisissä, takapuolessa ja käsivarsissa? Ja pitääkö raskauden jälkeen näyttää aina veltolta läski/nahkakasalta? En voi tietää, miten tämä kroppa vielä tästä muuttuu, mutta en kuulu myöskään niihin, joiden mielestä "pitääkin näyttää siltä, että on tehnyt lapsen".

 

[Hienoa hienoa!]

Kyllä, kaikki tulevat äidit makaavat neljän seinän sisällä syömässä ja mässäämässä. Ai niin, paitsi et sinä. Malliesimerkki.

 

["vastaus"]

Jotkut tai useatkin ihmiset kuvittelevat että raskautta voi käyttää tekosyynä kaikkeen ja sen varjolla löhötään ja mässäillään. Sitten onkin raskauskilot hankittu ja maha ja perse ärvöttää. Painoin ennen raskautta 52 kg ja paino kävi korkeimmillaan 63 kg, nyt puoli vuotta synnytyksestä paino 51 kg. En pystyisi elämään löysän taikinamahan kanssa sillä siitä on mahdolista päästä eroon jos haluaa.

 

[monet on syyt]

Raskaana ollessa ei olo ole aina ihan paras, joten monelle on mieluisinta ja mukavinta maata kotona ja syödä mitä mieleen tulee. Ei jaksa liikkua ja tekee vaan mieli kaikkea muuta kuin terveellistä ruokaa. Silloin tulee myös kiloja. Joitain voi ahdistaa/kummastuttaa, kun sinun kohdallasi asia ei olekaan näin. Jostain kumman syystä se voi myös ärsyttää muita. Jokainen tekee niin kuin tykkää.

 

[Idass]

Joo-o...Liiku ihmeessä ja mietimitä syöt!Mie kyllä liikuin suht koht paljon,mutta annoin kyllä periks kaikelle herkulle mitä vaan mieli teki!
Olin aina ollu aika hoikka,n.49kg ennen raskautta ja melkein 20kg tuli raskauden myötä :headwall:
Ja aattelin,että nehän lähtee ihan leikiten,kun ei ikinä ollu paino noussu,vaikka kuinka mässäsin..Joopa joo.....Ei ne ihan niin vaan lähtenytkään,osa tietysti lähti synnytyksen mukana mut kyllä niitä jäikin..: / Kotona oon suhtkoht laiska jumppailee tms ja salille/jumppiin en ainakaan vielä pääse kun en tiiä mihin tytön tyrkkäisin siks aikaa
Toki paljon ulkoillaan ja nyt koitan tosiaan miettiä,mitä suuhuni pistän ja ehkä nää vielä tästä :stick:
Mutta tiiänpähän,et jos vielä raskaaks tulen,ni en ala samanlaiseks syöpöks

 

[siksipä]

Monille tulee se taikinamaha ja löysä olemus, kun ei syödä oikein ja jätetään liikunta pois, tietty itsekuri puuttuu. Monet eivät myöskään pysty olon takia liikkumaan/syömään oikein.

Voi olla myös hiton hankalaa päästä siitä ylimääräisestä taikinasta eroon synnytyksen jälkeen, joten silloin on helpompaa sopeutua siihen kuin hampaat irvessä poistaa sitä . Sitä voi perustella itselleen sitten vaikka sillä, että lapsensaannin pitää näkyä kropassa ja äidin ei tarvitse näyttää enää synnyttämättömältä. Ei sekään ole väärin.

 

[Randomiili]

Uff, tää on vähä sama juttu ku et raskaana ollessa ei sais käydä töissä. Pitäiskö sit kans vaan maata kotona, ettei vahingossakaan kurottele tai kompastu, tai satuta itteään mihkään?

Ja joo, rv tällä hetkellä 15 ja mullekki on jankutettu siitä, et miksei nameja ja kakkuja muka mene alas, kun niistähän raskaana olevat naiset tykkää?!

 

[vv]

Mä syön paljon makeaa jos tekee mieli, silti paino noussut vain 3 kg. En ole muutenkaan taipuvainen lihomiseen. Olen sua hoikempi (tai siis bmi pienempi), toivon että paino alkaa nousta enemmän. Imetystä varten tahtoisin hieman varastoja. Maha kuitenkin kivan iso, Rv 23. Liikuntaa harrastan yhä, mun mielestä siinä ei ole mitään ihmeellistä.

 

[köhöm]

onko se sulta pois jos muut??

 

[aklperäinen]

Uff, tää on vähä sama juttu ku et raskaana ollessa ei sais käydä töissä. Pitäiskö sit kans vaan maata kotona, ettei vahingossakaan kurottele tai kompastu, tai satuta itteään mihkään?

Ja joo, rv tällä hetkellä 15 ja mullekki on jankutettu siitä, et miksei nameja ja kakkuja muka mene alas, kun niistähän raskaana olevat naiset tykkää?!

Juuri tuo, että "niistähän rasakaana olevat naiset tykkää". Joo, no okei kaikki ei todellakaan tykkää. Mä taas satun tykkäämään makeasta tosi paljon ja se uppois kyllä, mutta säännöstelen sitä rankasti ihan tarkoituksella, aina. Muuten on tuloksena ryhävalas, makea kertyy mulle helposti. Tätä ei ihmiset ymmärrä. Syön sen verran kuin tarvitsee ja makea ei ole myöskään peruselintarvike, jonka puute olisi minulta tai sikiöltä pois.

 

[Äippä 40 v.]

Mä kyllä vedin raskauden aikana kaiken mitä mieli teki enkä liikkunut yhtään (koska lonkka ei sallinut) eikä vatsani kasvanut kummoiseksi ja nyt muutama kuukausi synnytyksen jälkeen painan vähän vähemmän kuin ennen raskautta... miksi en olisi saanut tehdä näin? Onko se joltakin pois?

 

["vieras"]

sille löysälle mahalle ei välttämättä voi mitään jos ei ole varaa maksaa kirurgille joka ottaa viipaleen ylimääräistä nahkaa pois ja kiristää jäljellejääneen kuosiinsa.

joten joo, taikinamahan kanssa kyllä pystyy elämään koska on pakko

 

["Noo"]

Ihana sana: Kehonkoostumus

 

["vieras"]

Minä annoin raskaana periksi lähes jokaiselle mielihalulle. Oikeastaan muutenkin teen niin. Olen aina ollut normaalipainoinen, raskaana painoa tuli reippaasti (osa tosin loppuaikana turvotusta, jolle en voinut mitään). Imetysaikana painoni meinasi laskea jopa liikaa, joten olin oikein tyytyväinen kaikesta keräämästäni vararavinnosta, se tuli todella tarpeeseen. Ilman yhtään "vararavintoa" olisin varmaan ollut pulassa imetysaikana.

Luotan siihen, että elimistö tietää yleensä mitä se tekee eikä minun siten tarvitse yleensä tapella mielihalujani vastaan. Reilut 30 vuotta on toiminut hyvin näin.

 

["anni"]

Minä söin juuri mitä mieli teki raskaana (varsinkin loppuajasta mätöin paljon sipsejä ja makeaa), painoa tuli raskauden aikana 6 kg, ei tullut raskausajan diabetestä eikä edes turvotuksia. Laitokselta lähtiessäni ylimääräistä (turvotusta) oli 1,5 kg. Miksi ihmeessä en olisi syönyt mitä mieli teki, kun oli kerrankin mahdollisuus tehdä se lihomatta Normielämässä olisin lihonut tuolla syömisellä, mutta nyt se meni kulutukseen. Minulla on tosi matala verenpaine, joten uskon että sipsien himo johtui matalista paineista ja tarvitsin tavallista enemmän suolaa.

Mistä tiedät vaikka et lihoisi yhtään ylimääräistä, vaikka sallisit itsellesi myös nautintoja? Eivät kaikki liho helposti raskauden aikana. Jos odottajalla on yhtään järkeä päässään, hän seuraa painonsa kehitystä ja jos homma alkaa lähteä lapasesta, alkaa seurata tarkemmin mitä syö.

 

[vicy]

Tiedätkö että sille valasefektille ei välttämättä voi mitään. Itse olin vähäkalorisella/rasvaisella dieetillä ja silti minusta tuli pahimmanluokan valas ja paino nousi 30kg (josta jäi synnärille lähes 20kg nestettä), joten ei paljon auta vaikka mitä tekis.

 

[alkperäinen]

Mä kyllä vedin raskauden aikana kaiken mitä mieli teki enkä liikkunut yhtään (koska lonkka ei sallinut) eikä vatsani kasvanut kummoiseksi ja nyt muutama kuukausi synnytyksen jälkeen painan vähän vähemmän kuin ennen raskautta... miksi en olisi saanut tehdä näin? Onko se joltakin pois?

Ei tietenkään ole pois keneltäkään. Tarkoitin nyt sitä, että miksi pitäisi vetää kaikkea mahdollista vain sen takia, että nyt muka voisi kun on raskaana jos ei halua lihoa. Mulla on sellainen tilanne, että lihon kohtuullisen helposti, jos söisin sitä makeaa niin paljon kuin mieli tekee, niin lihoisin tarpeettoman paljon.

Ihmetyttää se, miksi muille on niin tärkeää, että en säännöstelisi syömisiäni. Varsinkin, kun turpoan saletisti jos en säännöstele.

 

["ajk"]

Itse olen yrittänyt liikkua raskauden aikana sen verran kun olo on sallinut, ja katsonut myös mitä suuhuni laitan. En syö juurikaan makeaa, sipsejä ym ei ole edes tehnyt mieli. Silti painio noussut jo yli 20kg (nyt 35. rv) eikä loppua näy. En voi syyttää edes turvotusta, sitä ei ole vähääkään. Tälle ei kai mitään ole tehtävissä?

 

[piina]

Itse söin kaikkea mitä vähänkin teki mieli. Kun on joka ikisen ruoan ja ruoka-aineksen oksentanut, niin mikään ei maistu. Jos kuitenkin vähänkään teki mieli mitä vain, niin söin sitä ajattelematta lihomista. Myöskään en pystynyt liikkumaan, kun pienempikin uurastus sai oksentamaan..., joten painoa kertyikin noissa viimeisissä raskauksissa ihan kivasti.

 

[tuttu tunne]

Niinpä. Itse nyt raskaana ihan sama tilanne. Mä rakastan kaikkia makeita, runsaskalorisia herkkuja ja söisin niitä vaikka miten. Ennen raskautta mitat 169cm/58kg, joihin olin juuri saanut laihdutettua pitkän urakan tuloksena 75kg:sta.

Kyllä se vaan vituttaa, kun nyt raskaanakin yritän välttää kaiken lihomisen, mikä ei ole välttämätöntä, niin eikös kaikki ole tuputtamassa ja kauhistelemassa ja paheksumassa, kun ei kakku maistu. Miksi pitäis maistua? Onhan noita varoittavia esimerkkejä vaikka kuinka siitä, miten käy, kun vaan mässyttää raskaana.

 

[röppö]

Itse olen uskaltanut sen monipuolisen ja terveellisen ruokavalion lisäksi syödä myös niitä herkuja raskauden aikana,mutta kohtuudella.

Eipä ole raskauksien aikana tullut edes 10 kiloa painoa kertaakaan.
Eikä mitään valasefektiä..

 

["Vieras"]

Syön aina, raskaana tai en, juuri mitä haluan ja liikun sen mukaan, mikä tuntuu hyvältä. Eka raskaus näkyi suht myöhään, mikä lienee aika normia, kun kroppa ei ole ikinä venynyt sillä tavoin. Ikinä ei kukaan ole mitään tuumannut syömisistäni, paitsi joskus kysynyt onko mielihaluja.