pitääkkö lapsi vai ei...? muita saman kokeneita??

[roberta z.]

meillä petti ehkäisy mieheni kanssa ja olen nyt raskaana. olemme tiennyt nelisen viikkoa asiasta ja mieheni on ollut onnellinen koko ajan mutta minua asia kalvaa pahasti,sanoin myös miehelle että jos miettisimme aborttia mutta sain vain vihat niskaani..

aikaisempia lapsia on, mutta en tiedä haluanko enää lapsia ja eniten pelkään että en henkisesti jaksa enää yhtään lasta (masennusta on ollut ja lääkitty) ja olen kaiken lisäksi työtön ja olen yrittänyt päästä kovasti työelämään kiinni mutta tämä sotki nyt kaikki suunnitelmani..olenko kamalan kylmä ja itsekäs? muuttuukohan nämä ajtukset ollenkaan 9kk aikana vai olisinko yhtä kylmä uutta vauvaa kohtaan? en ole ikinä tuntenut näin ja kauhistelen itsekkin omia tunteitani koska koko ajan tuntuu että teen ja ajattelen väärin olinpa miten päin tahansa..

onko muilla ollut samoja tunteita alkuraskaudesta ja mihin ratkaisuun päädyit? jos pidit niin muuttuiko tilanne 9kk aikana?

 

[viiru]

Kun tiesin olevani yllätten raskaana oli ensi reaktio abortti. No mies sai minut rauhoiteltua
ja siinä sitten mentiin päivä kerrallaan. Hyvin loppujen lopuksi meni, mutta en rakastanut
lastani ensimmäiseen kahteen vuoteen. Hoidin kyllä ja valvoin, mutta en rakastanut
poikaani. Nyt vast , kun poika on melken 3v meidän välit ovat mitä parhaimmat.

Voimia...Meillä on lähiverkosto erittäin laaja.

 

[essi]

mulle kävi noin, mietimme miehen kanssa mitä tehdä, päätimme pitää, koska abortti tuntui niin karulta. Ja ihana poikahan sieltä tupsahti, tuolla vetelee sikeitä. Ja kyllä me sitä ihan alusta asti rakastettiin, siinä 9kk:n aikan jotenkin vaan se muuttui.. sitä halusi jne.. olin onnellinen raskaudesta sitten lopulta!

 

[ap]

kiitos vastauksista, lisää otetaan vastaan.

lisään vielä että tulevakin lapsi olisi enimmäkseen minun vastuullani koska mieheni on erittäin epäsäännöllisessä työssä ja tekee 12-14 tunnin vuoroja. minulla ei ole ollut vuosikausiin mitään harratuksia koska ei ole lapsille hoitajaa, joten omaa aikaa ei ole. auttavia sukulaisia ei ole lähimailla. tuntuu niinkuin yksin olisi joka asian suhteen vaikka parisuhteessa elänkin..

 

[lauantaipussi]

Mulla kyllä iskisi ahdistus jos nyt tulisin raskaaksi. En tahdo enempää, koska koen että en varmaan jaksaisi enää aloittaa alusta. Rankkaa oli kolmosen jälkeen, joten en uskalla enempää edes harkita! Mies ei antaisi tehdä aborttia, itsellänikin saattaisi moraali tulla vastaan, koska olenhan saanut nuo ihanat tyttäret, ja miten voisin tehdä abortin jos sieltä tulisi yhtä ihana kuin jo olemassa olevat lapsemme ovat...Mutta toinen puoli huutaisi että en jaksa enempää! Kävin niin jaksamisen rajamailla että luojalle kiitos selvisin siitä.

Vaikea pala. Toivon että teet oikean ratkaisun. Keskustele miehesi kanssa ja kerro rehellisesti miltä sinusta tuntuu ja juttele muidenkin läheistesi kanssa!

Jos vauvan pidätte, niin toivottavasti ajatuksesi ovat kääntyneet sinne ilon puolelle tässä ajan kuluessa. Vauva-ajasta kun selviät niin olet jo selvemmillä vesillä! Ja ehdottomasti pitäkää miehenne kanssa läheisyys toisianne kohtaan; kunhan mies on rinnallasi tasaveroisena niin etköhän selviä! :hug:

Muoks: selvensitkin tilannettanne... :/ Jos apuja ei ole ja mieskin töissä; ja jos oikeasti tuntuu että et jaksa...Itse en tuossa tilanteessa voisi varmaan muuta kuin päätyä siihen huonompaan vaihtoehtoon. En missään nimessä alkaisi oman terveyteni kanssa venymään; miten sitten kun äiti väsyy ja uupuu totaalisesti?

 

[vieras]

Isommille lapsille voisi hankkia päivähoitopaikan sos.huollon kautta...Olin tuossa tilanteessa 4v sitten, kun aloin odottaa toista lasta. Mutta tee päätös kuitenkin itse, omasta mielestäsi oikea

 

[ap]

KIITOS paljon kaikille vastauksista, on jotenkin helpottavaa tietää että muutkin ovat tämän tilanteen kokeneet.

 

[vieras]

Pelkäsin tuota tilannetta niin paljon, että miehelle tehty vasektomia.

Olemme korkeakoulutettuja ja lapsia 2. Minkäänlaisia tukiverkkoja ei ole. Myöskään taloudellinen tilanne ei sallisi mistään vauvakuumeesta huolimatta yhtään elätettävää lisää

 

[vieras]

Älä missään nimessä tee lasta enää kun tilanne on tuo mikä on