Runo, kokemus, hyvä sivusto jne.
Kiitos :heart: :wave: :saint: :saint: :saint:
Keskustelua aiheesta myös toki toivotaan
Kiitos :heart: :wave: :saint: :saint: :saint:
Keskustelua aiheesta myös toki toivotaan
PINOon: Kirjoita mitä vain ihanaa tai mielenkiintoista Enkeleistä:
- Viestiketjun aloittaja FANG-ANN-75
- Ensimmäinen viesti
Ite siis suosittelen kirjaa: Enkeli lensi ohi, suomalaisten kokemuksia enkeleistä. Kirjoittanut Nina Ramstadius. Infon alesta ostin 4,90e. Uskomattomia juttuja siinä :snotty: :heart:
H
Höppänä
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja FANG-ANN-75:
Samaa kirjaa suosittelen!
Ja " Siipien havina - laulua, laulaa Hanna Ekola
Alkuperäinen kirjoittaja Koodi:
Se mitä olen ymmärtänyt niin ns. valkeita henkiolentoja, Jumalan sanansaattajia, meidän oppaita ja suojelijoita. Meillä on kullakin oma elämämme ja kaikilla melkolailla valmiiksi kirjoitettu elämä, on eri polkuja mitä voi valita ja sen mukaiset ovat seuraukset. Enkeli/enkelit on mukana ja tarvittaessa suojelee ja auttaa. Eivät ole silti automaatteja. Mutta osa ihmisistä on oppinu hiljentymään ja ottamaan yhteyden omaan enkeliin ja siten saa apua enempikin vain pyytämällä, ihan arkisissakin askareissa. Kaikki eivät enkeliä kohtaa koskaan ainakaan niin että sen huomaisivat. Odotan kovasti et saisin joskus aikaa hiukan ihan yksin että voisin koittaa saada yhteyttä omaan enkeliini :snotty: :heart: :flower: Hiukan vain vaikeaa kotiäitinä olla yksin
. Mutta kyllä se aika vielä koittaa et tunnen enkelini, uskon vahvasti siihen.
M
mea culpa
Vieras
L
Lunatic
Vieras
Mä kerkesin kerran olla äitipuolena viikon verran 5,5 vuotiaalle pojalle =) ja tutustutin pojan iltaisin enkeleihin tarinoimalla ja laulamalla. Pojalla ei ollut aiempaa uskonnollista taustaa. Olin opettanut pojalle että jokaisella lapsella ja aikuisella on oma suojelusenkeli joka varjelee pahoilta asioilta.
Yksi päivä oltiin ulkoilemassa sitten lumihangessa ja jäisellä polulla.. Poika liukastui ja oli kaatumassa selälteen ja tarrasin nopeasti hupusta ja nostin pystyyn ennen kuin pää osui maahan. Jatkoin omaa jutusteluani yhtään sen enempää reagoimatta asiaan ja kävelyä. Poika katseli minua ja sanoi: Minun suojelusenkelini esti minun kaatumiseni äsken. Minä sanoin siihen: Niin ( ja hymyilin ).
Mun mielestä hellyttävä kommentti pojalta. Enpä ajatellut itse asiaa sitä ennen.. vaikka itse olin opettanut suojelusenkeli termin pari päivää ennen tapahtumaa.
Yksi päivä oltiin ulkoilemassa sitten lumihangessa ja jäisellä polulla.. Poika liukastui ja oli kaatumassa selälteen ja tarrasin nopeasti hupusta ja nostin pystyyn ennen kuin pää osui maahan. Jatkoin omaa jutusteluani yhtään sen enempää reagoimatta asiaan ja kävelyä. Poika katseli minua ja sanoi: Minun suojelusenkelini esti minun kaatumiseni äsken. Minä sanoin siihen: Niin ( ja hymyilin ).
Mun mielestä hellyttävä kommentti pojalta. Enpä ajatellut itse asiaa sitä ennen.. vaikka itse olin opettanut suojelusenkeli termin pari päivää ennen tapahtumaa.Alkuperäinen kirjoittaja ÄitiysLomalainen:Mä kerkesin kerran olla äitipuolena viikon verran 5,5 vuotiaalle pojalle =) ja tutustutin pojan iltaisin enkeleihin tarinoimalla ja laulamalla. Pojalla ei ollut aiempaa uskonnollista taustaa. Olin opettanut pojalle että jokaisella lapsella ja aikuisella on oma suojelusenkeli joka varjelee pahoilta asioilta.
Yksi päivä oltiin ulkoilemassa sitten lumihangessa ja jäisellä polulla.. Poika liukastui ja oli kaatumassa selälteen ja tarrasin nopeasti hupusta ja nostin pystyyn ennen kuin pää osui maahan. Jatkoin omaa jutusteluani yhtään sen enempää reagoimatta asiaan ja kävelyä. Poika katseli minua ja sanoi: Minun suojelusenkelini esti minun kaatumiseni äsken. Minä sanoin siihen: Niin ( ja hymyilin ).
Voi pientä
:saint:
M
mea culpa
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja FANG-ANN-75:
Äidilläni on ja ovat niin varmoja tapauksia ettei epäilytä yhtään.
V
vieras
Vieras
Anteeksi kun takerrun sivuseikkaan, mutta miksi sä olit pojalle vain viikon äitipuoli?Alkuperäinen kirjoittaja ÄitiysLomalainen:Mä kerkesin kerran olla äitipuolena viikon verran 5,5 vuotiaalle pojalle =) ja tutustutin pojan iltaisin enkeleihin tarinoimalla ja laulamalla. Pojalla ei ollut aiempaa uskonnollista taustaa. Olin opettanut pojalle että jokaisella lapsella ja aikuisella on oma suojelusenkeli joka varjelee pahoilta asioilta.
Yksi päivä oltiin ulkoilemassa sitten lumihangessa ja jäisellä polulla.. Poika liukastui ja oli kaatumassa selälteen ja tarrasin nopeasti hupusta ja nostin pystyyn ennen kuin pää osui maahan. Jatkoin omaa jutusteluani yhtään sen enempää reagoimatta asiaan ja kävelyä. Poika katseli minua ja sanoi: Minun suojelusenkelini esti minun kaatumiseni äsken. Minä sanoin siihen: Niin ( ja hymyilin ).
Alkuperäinen kirjoittaja mea culpa:Alkuperäinen kirjoittaja FANG-ANN-75:
Äidilläni on ja ovat niin varmoja tapauksia ettei epäilytä yhtään.
Muistatko niitä ja jaksatko jakaa meidän kanssa?
M
mea culpa
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja FANG-ANN-75:Alkuperäinen kirjoittaja mea culpa:Alkuperäinen kirjoittaja FANG-ANN-75:
Äidilläni on ja ovat niin varmoja tapauksia ettei epäilytä yhtään.
Muistatko niitä ja jaksatko jakaa meidän kanssa?
Muistan loppuelämäni, mutta ovat jotenkin niin lähelle tulevia kokemuksia etten voi niistä kirjoittaa täällä "julkisesti". Sori.
Alkuperäinen kirjoittaja mea culpa:Alkuperäinen kirjoittaja FANG-ANN-75:Alkuperäinen kirjoittaja mea culpa:Alkuperäinen kirjoittaja FANG-ANN-75:
Äidilläni on ja ovat niin varmoja tapauksia ettei epäilytä yhtään.
Muistatko niitä ja jaksatko jakaa meidän kanssa?
Muistan loppuelämäni, mutta ovat jotenkin niin lähelle tulevia kokemuksia etten voi niistä kirjoittaa täällä "julkisesti". Sori.
Ok. Ei se mitn :hug:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Anteeksi kun takerrun sivuseikkaan, mutta miksi sä olit pojalle vain viikon äitipuoli?Alkuperäinen kirjoittaja ÄitiysLomalainen:Mä kerkesin kerran olla äitipuolena viikon verran 5,5 vuotiaalle pojalle =) ja tutustutin pojan iltaisin enkeleihin tarinoimalla ja laulamalla. Pojalla ei ollut aiempaa uskonnollista taustaa. Olin opettanut pojalle että jokaisella lapsella ja aikuisella on oma suojelusenkeli joka varjelee pahoilta asioilta.
Yksi päivä oltiin ulkoilemassa sitten lumihangessa ja jäisellä polulla.. Poika liukastui ja oli kaatumassa selälteen ja tarrasin nopeasti hupusta ja nostin pystyyn ennen kuin pää osui maahan. Jatkoin omaa jutusteluani yhtään sen enempää reagoimatta asiaan ja kävelyä. Poika katseli minua ja sanoi: Minun suojelusenkelini esti minun kaatumiseni äsken. Minä sanoin siihen: Niin ( ja hymyilin ).
Olin toinen nainen 12v sitten ja eka kerta miehen kanssa yhteen muuttamisessa ei oikein mennyt putkeen... Mies varmaan halusi minut sinne vain ärsyttääkseen exäänsä. He palasivat yhteen kun mua 10 vuotta vanhempi exä näki minut "heidän talossaan" ja sai raivokohtauksen. Hän oli tosin itse lähtenyt.. Tai ajettu pois.. en ole enää varma miksi hän oli pois.
Muutin myöhemmin saman miehen kanssa samaan taloon uudestaan ja poika oli silloin 11,5v ja silloin lähdin lopulta itse 6kk jälkeen. Mies oli täysi narsisti. Todella ilkeä ja uhkaili jopa ladatulla aseella mua, mursi mun häntäluun ja syytti minua siitäkin. Mulla ja pojalla oli loistavat välit.- Mutta mies sotki ne valheillaan kun lähdin. Ei ole ikävä........ Poikaa oli pitkään kova ikävä. Koitin kirjoitella ja tekstailla jne. Numerot oli vaihdettu ja kirjeet varmaan revitty ennen kuin poika sai ne.
M
mie
Vieras
Mulla on tuo ap:dm suosittelema kirja sekä tämä: Olli ja Ullamaija Seppälä, Enkeli tuli luokseni.
Alkuperäinen kirjoittaja Kreetta:
Tuli tuosta mieleen kun sairaalan käytävillä työntelin vuorokauden ikäistä pikkuistani siinä muovikärryssä, vastaan tuli vanha mies joka sanoi että kuule sinulla on maailman arvokkain lasti siinä kyydissä. Itku meinasi päästä..
Vähän asian vierestä meni, anteeksi.