Vieläkö mahtuu mukaan?:wave:
Esikoinen täytti eilen 1v 2kk (synt. 02/10) ja toiveissa olis pikkusisarus. Ajatuksena oli aloitella yrittämään joskus kesällä, mutta tilanne muuttui eilen ja yritys alkoi vähän "puskan takaa" Kp9/30 menossa, joten parhaita päiviä vielä odotellaan. Ajatuksena on mennä tjot -asenteella, mutta itseni tuntien oviksen aikaan kyllä tulee touhuttua
Mielessä pyörii ihan kamalasti asioita. Lähinnä esikoista ajatellen. Me ollaan molemmat halukkaita toiseen lapseen, mutta en haluais viedä mitään pois esikoiselta. Edellisessä raskaudessa oksensin koko 9kk ja raskaus oli täynnä lähes jokaista oppikirjan mukaista kremppaa, joten pelkään, että tämä uusi toivottu raskaus olis samanlainen. En halua kuitenkaan, että tyttö joutuu siitä kärsimään. Kuitenkin vielä tämän kerran olisin valmis asian kestämään. Mutta onko se liian nopeasti? Tyttö ei vielä kävele kuin puita pitkin ja kädestä kiinni pitämällä. Hän ei syö (tietenkään) itse, eikä puhu kuin muutamia sanoja jnejne. Tää asia on kyllä tiedostettu ja ollaan ajateltu myös se, että parhaimmassa tapauksessa jo 9kk kuluttua tilanne on varmasti toinen. En myöskään halua, että esikko joutuu kasvamaan tai kehittymään yhtään omaa tahtiaan nopeammin vain siksi, että me halutaan pikkusisarus.... Eli täytyy sanoa, et kaikkien teidän ajatukset kuulostaa tosi tutuilta.. Toivottavasti täältä sais vähän vertaistukea ajatuksilleen.
Aurinkoista pääsiäistä!
Esikoinen täytti eilen 1v 2kk (synt. 02/10) ja toiveissa olis pikkusisarus. Ajatuksena oli aloitella yrittämään joskus kesällä, mutta tilanne muuttui eilen ja yritys alkoi vähän "puskan takaa" Kp9/30 menossa, joten parhaita päiviä vielä odotellaan. Ajatuksena on mennä tjot -asenteella, mutta itseni tuntien oviksen aikaan kyllä tulee touhuttua
Mielessä pyörii ihan kamalasti asioita. Lähinnä esikoista ajatellen. Me ollaan molemmat halukkaita toiseen lapseen, mutta en haluais viedä mitään pois esikoiselta. Edellisessä raskaudessa oksensin koko 9kk ja raskaus oli täynnä lähes jokaista oppikirjan mukaista kremppaa, joten pelkään, että tämä uusi toivottu raskaus olis samanlainen. En halua kuitenkaan, että tyttö joutuu siitä kärsimään. Kuitenkin vielä tämän kerran olisin valmis asian kestämään. Mutta onko se liian nopeasti? Tyttö ei vielä kävele kuin puita pitkin ja kädestä kiinni pitämällä. Hän ei syö (tietenkään) itse, eikä puhu kuin muutamia sanoja jnejne. Tää asia on kyllä tiedostettu ja ollaan ajateltu myös se, että parhaimmassa tapauksessa jo 9kk kuluttua tilanne on varmasti toinen. En myöskään halua, että esikko joutuu kasvamaan tai kehittymään yhtään omaa tahtiaan nopeammin vain siksi, että me halutaan pikkusisarus.... Eli täytyy sanoa, et kaikkien teidän ajatukset kuulostaa tosi tutuilta.. Toivottavasti täältä sais vähän vertaistukea ajatuksilleen.
Aurinkoista pääsiäistä!