Tulinpa pitkästä aikaa kertomaan kuulumisia, ehkä joku minut vielä muistaakin. En itse edes muista mikä yk on menossa, olisko 9 tai 10. Tänään sitten vihdoin ilmestyi se kauan odotettu plussa raskaustestiin ja ihan selkeä, vanha plussa onkin. Olen hämmentynyt ja ihmeissäni, samoin mies. Tunteet menevät ja ovat menneet viime viikkoina vähän vuoristorataa, laitan sen kyllä osittain hormonien piikkiin.
Huvittavinta, että mahdollisina tärppipäivinä ehdimme vaakamamboilla vain yhtenä päivänä, joskin kaksi kertaa. Joulun aikoihin oli niin kiirettä ja stressiäkin, etten ehtinyt kauheasti vauvaprojektia miettimään enkä ole täälläkään käynyt aikoihin kurkkimassa. En ole juonut greippimehua varmaan pariin kiertoon, helokkiöljykapselit loppuivat jo aiemmin enkä ostanut lisää. Viimeiset kolme ovulaatiotestiä tein tässä kierrossa, mutta en saanut selkeää plussaa niihin. Sylkitestiäkään en kovin orjallisesti käyttänyt enkä bongannut limoja. Jos jostain kierrosta en olisi uskonut tulevani raskaaksi, niin tästä kyseisestä. Olen syönyt ja juonut ihan tavallisesti, nauttinut vähän alkoholiakin.
Aloin kuitenkin epäillä raskautta jo kp24, kun valkovuoto oli hieman punertavaa. Ajattelin, ettei täti voi mitenkään tulla kylään vielä silloin enkä ole aiemmin kärsinyt tiputtelusta. Toisaalta eikö kiinnittymisvuotoa ole yleensä n.viikko hedelmöittymisestä? Nyt se kyllä tuli mielestäni aika myöhään. Yritin suhtautua asiaan tyynen viileästi ja olla ajattelematta sitä sen enempää. Aika hyvin onnistuinkin. Aloin sitten todella epäillä olevani raskaana, kun tätiä ei kuulunut kp32, sen pidempää kiertoa minulla ei muistaakseni ole ollut. Testin tein vasta nyt, kp39. Oireina on ollut ihan ne tavalliset pms-oireet, jotka eivät ole täysin helpottaneet vieläkään. Olin pari viikkoa sitten tosi kovassa flunssassakin. Nyt väsyttää, on kylmä eikä ruoka maistu, laihduin ensimmäisen raskauden alussa useamman kilon ilmeisesti samasta syystä. Selkeää pahoinvoitia ei ole vielä ollut, jotain pientä ja epämääräistä vain, joka voi olla mitä vain.
Jotenkin huvittavakin tämä tilanne. Olen kuullut paljon tarinoita, että naiset tulevat heti raskaaksi pitkänkin yrittämisen jälkeen, kun lakkaavat stressaamasta asiaa. En kuitenkaan tunnistanut stressaavani asiaa, sitä stressiä oli ja on edelleen ihan muista asioista. Olen kyllä todella helposti stressaantuva murehtija.
Nyt pidämme matalaa profiilia tuonna rv 12, jos vain pystymme. Ensimmäisessä raskaudessa se sujui ongelmitta. En taida vielä uskaltaa ilmoittautua tuonne odottajien puolelle. En ole kyllä varma osallistunko niihin ketjuihin ollenkaan. Hassu nimimerkkini tuli aikoinaan mieleeni tuosta vaakamambosta, saatan sen vaihtaa. Vaikka eihän vaakamambo raskautumiseen lopu
Onnittelut kaikille plussanneille ja tsemppiä kaikille muille! Älkää menettäkö toivoanne, mutta ottakaan rennosti! Minäkin niin kovasti toivoin kevätvauvaa, mutta elämää ei voi aina suunnitella ja on otettava vastaan mitä saa.
:wave: DD rv 5+3