Pieni vilkas tyttönen, äiti pulassa.

[Villi viisikko]

Meidän neljästä lapsesta 3 on erityislapsia, ilman diagnoosia ainoastaan 1v8kk ikäinen tyttönen.
Tyttönen on kuin kopio adhd-diagnoosin saanesta isosta veljestään, potenssiin 3 tai 4

Päivällä tarvitsee jatkuvaa aktiviteettia, muuten tekee "tuhojaan", esim. lastenhuoneesta on revitty tapetit, turvaportit eivät tyttöstä estele, jos ei saa auki niin kiipeää yli, kaikista kaapeista ja laatikoista olen irroittanut kahvat jos niitä ei muuten saa kunnolla kiinni. Kahvojen irroitus toimi viikon, nyt pääsee taas kaapeille.

Pahinpia ovat kuitenkin yöt.
Tyttönen on aina nukkunut huonosti, mutta nyt opittuaan tulemaan pinnasängystä pois on aloittanut yöllisten "iskujen" tekemisen.
Minä olen niin väsynyt etten heräää ihan pieneen rapinaan, viime yönä heräsin lasin kolahdukseen, siinä vaiheessa olikin jo keittiön lattialla useampi kilo jauhoja, kaikki erilaiset puurohiutaleet, makaroonit, riisit.. Olohuoneesta oli kiskottu lattialle kaikki lehdet ja paperit mihin oli ylettänyt.
Loppu yöksi menin lastenhuoneeseen nukkumaan, mutta niinpä tyttönen oli taas klo 5 sieltä hiipinyt pois, nyt oli kohteena vessa..

Mitä minä teen?
Mies kiukutteli mulle yöllä että tyttönen ei ole normaali, ihan kuin minä en sitä tietäsi, hän on niin paljon poissa kotoa että ei todellakaan tajua millaista tämä arki on..

Voin liikkua tyttösen kanssa vain isoilla kuomurattailla joissa on tukevat 5-piste valjaat.
En enään jaksa kyläillä lasten kanssa koska tyttösen meno on niin päätöntä, en yleensä ehdi edes kahvia juomaan kun aikani menee perässä juostessa.
Päiväunille tyttönen ei enään suostu muuten kuin poikkeustapauksessa.

Olen jo muutenkin poikki koska kaikki isot veljetkin tarvitsevat tavallista enemmän tukea.
Olen keskustellut asiasta psykologin kanssa, aloittaessani tarkoitus oli jutella lähinnä koululaisten asioista, tyttönen oli minulla aina mukana, ja psykologi jo kehoitti mainitsemaan asiasta kunhan adhd isolla veljellä on seuraava neurologi käynti. Mutta eipä sille asialle voi vielä mitään tehdä.

Olisiko kenelläkään ihan käytännön vinkkejä?
Olen aika rajusti saneerannut kotia turvalliseksi tyttöselle, mutta ihan kaikkea en voi tehdä, esim. yläkerran ovea ei voi kunnolla teljetä jotta isot veljet eivät ole siellä jumissa.
Ovi ja portti ainoastaan hieman hidastavat jyrkkiin portaisiin pääsyä.
Tyttönen myös kiipeilee joka paikkaan, ja vaikka kuinka vahdin niin vahinkoja tapahtuu, nyt on molemmat silmät mustana.
Hän ei "usko kerrasta", eli kun viimeksi putosi sohvalta kiipesi siihen heti itkun loputtua uudestaan, samanlailla riehumaan.

Muuten tyttönen on aivan ihastuttava, liki aina hyvällä tullella, silmät loistavat ja nauru raikaa :heart:

Elämme aika rutiineilla kyllästettyä elämää ja ulkoilemme paljon.
(onneksi on oma aidattu piha..)

 

[p02t04]

En osaa sulle mitään vinkkejä antaa...... aika hurjalta touhulta vaikuttaa.
Jaksamisia sulle ja perheellesi! :hug:

 

[Jonsered]

Oletko koittanu E-EPA, mangesium- ja sinkkilisää?

Eivät tee ihmeitä, eivätkä tehoa nopeasti, mutta saattavat sivuoireettomasti auttaa. Kuudessa viikossa näet, oliko apua. Meillä adhd-äiti ja kaksi adhd-tytärtä ja apua on ollut.

 

[Pienen tytön äiti]

Kuulostaa tutulta.. Jos et koko ajan ole silmät selässäsi, lapsi on kiivennyt kirjahyllyyn, talon katolle, hypännyt pöydältä tai seisoo hellan päällä. Pieni ja kevytrakenteinen lapsi ehtii kaikkialle ja kokeilee näppärillä sormillaan mitä vaan.

Tosin meillä on vain yksi lapsi joten, useamman lapsen kanssa en tiedä, miten pärjäisimme. Kuitenkin meillä selvitään arjesta siten, että äidillä on koko ajan jonossa tehtäviä ja toimia joita tehdään ja jos äiti ei aktivoi lasta niin sitten isä touhuaa lapsen kanssa.
Silittäminen ja mankeloiminen onnistuvat, kun kodinhoitohuoneessa on liukumäki, sen päässä putki johon voi laskea, kiipeilypaikkoja yms jossa lapsi viihtyy aina jonkun lakanan tai paidan käsittelyn ajan. Piirtäminen, musisointi, touhuaminen, riehuminen yms. on listattu seuraavana tehtävien asioiden luetteloon ja näitä touhutuksia sitten aletaan tehdä kun mielenkiinto edelliseen loppuu. Saamme tällä hetkellä näillä aktivointikeinoilla pidettyä edes jollain tasolla lapsen aisoissa. Enää ei piirretä seiniin tai tapettiin. Tehdään postikortteja, pelataan tietokonepelejä (pitää varoa ettei nappuloita kaiveta irti näppiksestä), leikataan paperista palasia, luetaan, hypitään, jne jne.

Neurologi on todennut lievää ylivilkkautta, joten jos tästä vielä vilkastuu niin huhhuh. En kyllä tiedä olenko koskaan ollut kyläilemässä niin ettei lapsen perässä pitäisi juosta ja kahvipöydässäkin kaikki aika menee vahtimiseen, ettei mitään tahallaa kaadeta, pöydälle kiivetä tai sotketa. Luksusta on kun pääsee töihin ja lounaalle, kerrankin voi syödä ihan rauhassa.

Tsemppiä!

 

[Miisu]

Kuulostaa ihan meidän nyt 8v. tytöltä...meillä oli ovet hakasilla kiinni, niin keittiön kuin komeroiden, laatikostot olivat myös luikitettu muuten tuho oli melkoinen. Siltikin vessan pöntöstä sai onkia joka päivä milloin mitäkin, tapetit piirreltiin heti jos jostain kynä löytyi, tyttö ei leikkinyt mitään vaan juoksi ja kiipeili jokapaikkaan kaiken aikaa, meillä ei ollut olohuoneessa esim. pyötää koska kaksoset (tytön kaksoiveli myös erityilapsi) kiipesivät siihen jatkuvasti tönimään toisiaan alas.

Rattaissa olivat myöskin valjaat jotka kävellessä laitettiin lasten päälle, muuten heidän kanssa liikkuminen ei onnistunut. Valjaat olivat käytössä vielä 4vuotiaana, koska tytöllä ei ollut mitään vaaran tajua ja hän toimi ekan impulssin mukaan. Nukuin toista vuotta heidän huoneen lattialla, koska tyttö ei pysynyt sängyssään yöisin,vaan touhuili omiaan.

Tytöllä on autismi+adhd dg, ikä plus concerta lääkitys on rauhoittaneet häntä todella paljon. Nyt ylivilkkaus näkyy lähinnä jatkuvana puhe tulvana ja siinä että hän ei malta keskittyä asioihin, järjetön kohkaaminen on vähentynyt ja jonkinlainen varan taju tullut.

Tyttö käy telinevoimistelussa jota hän kutsui voltti kouluksi. Siellä hän saa turvallisesti kokeilla rajojaan ja tehdä kaikkea hurjaa. Koita jaksaa, tulevaisuudessa teidänkin tytöllä oireet voivat tasaantua ja muuttaa muotoaan vähemmän työllistäviksi. Meillä on muuten käytössä melatoniin uni ongelmiin, vieläkin surettaa ettei sitä ollut silloin kun työn nukkuminen oli kaikken huonointa tuossa 2-5v. iässä.

 

[Villi viisikko]

Kiitos vastauksista ja tsempityksestä.

Sain perheeseen yörauhan laittamalla tyttösen oven kiinni niin, ettei hän pääse yöllä sieltä pois. (kuullostaa aika kamalalta)

Uusin pienen hetken pelastus on joulukalentereista tulleet pienet muovieläimet, niitä tyttönen latoo purkkiin ja pois, purkkiin ja pois, jopa puoli tuntia kerrallaan, ehdin esim. käydä vessassa ilman että jotain katastrofaalista tapahtuu sillä välin.

Tänään pitäisi käydä hieman ostoksilla, ei mikään herkku ajatus koska tyttönen kiljuu turvaistuimessa koska inhoaa vöitä ja rattaista kävin koettaa napsia kaiken mahdollisen käsiinsä tai sitten huutaa koska inhoaa myös rattaiden vöitä :kieh:

 

[Pienen tytön äiti]

Hei

Meillä vöissä oloon on auttanut kovasti se, että autossa on 'autolaukku' jossa on kyniä ja sitten hänellä on värityskirja jota värittää aktiivisesti koko matkan ajan. Puukynät ovat oikein hyviä autokyniä, varsinkin ne isot kolmikulmaiset. Nykyisin oikein vaaditaan päästä automatkalle, kun siellä odottaa autolaukku ja saa ihan yksin ottaa kyniä laukusta, pistää niitä takaisin ja värittää värityskirjaa. Joskus valvotusti annetaan jopa tusseja käyttöön matkan aikana.

Myslipatukat auttavat kummasti vaunuissa oloon, samoin kuin rusinat.