Pieni vauva ja omat menot

[ei huolta :)]

[QUOTE="alkup";27132727]Niin, kun siis ei mulla myöskään ole mitään tarvetta olla ilman vauvaa. Oon oikein hyvävointinen ja erittäin onnellinen ja mulla on hyvä olla. Ei väsytä eikä rasita yhtään olla vauvan kanssa, vauva on aika helppo. Nyt tuntuu että pystyisin kyllä ihan hyvin olemaan tyytyväisenä vauvan kanssa monta kuukautta ilman eroa hänestä, koska tosiaan, kulkeehan hän mukana moneen paikkaan. En siis mitenkään koe, että tarvitsisin omaa aikaa tuulettuakseni tms. Mutta toisaalta (ainakaan vielä) ei tuollainen parin tunnin ero myöskään aiheuttanut valtavaa ikävääkään.[/QUOTE]

Joo en tarkoittanutkaan sitä, mutta useimmilla äideillä tulee juurikin sellainen tunne, että täytyy olla vauvan kanssa ettei ole huono äiti ja silloin väsyy kun ei pääse omille menoilleen. Ei mullakaan ollut vielä noin pienen vauvan kanssa sitä ongelmaa, että tarvisin omaa aikaa, mieskin jopa yritti käskyttää mua ilman vauvaa lähtemään jonnekin, mutta totesin vain, että haluan ottaa vauvan mukaan koska ei ole tarvetta olla erossa vauvasta. Nyt kuitenkin koen sen oman ajan kuitenkin hyväksi. Ja edelleen en halua ilman vauvaa lähteä menoille, jonne vauvan voi ottaa mukaan.

 

["alkup"]

Joo en tarkoittanutkaan sitä, mutta useimmilla äideillä tulee juurikin sellainen tunne, että täytyy olla vauvan kanssa ettei ole huono äiti ja silloin väsyy kun ei pääse omille menoilleen. Ei mullakaan ollut vielä noin pienen vauvan kanssa sitä ongelmaa, että tarvisin omaa aikaa, mieskin jopa yritti käskyttää mua ilman vauvaa lähtemään jonnekin, mutta totesin vain, että haluan ottaa vauvan mukaan koska ei ole tarvetta olla erossa vauvasta. Nyt kuitenkin koen sen oman ajan kuitenkin hyväksi. Ja edelleen en halua ilman vauvaa lähteä menoille, jonne vauvan voi ottaa mukaan.

Niin ehkä vähän tuommoisia ajatuksia että olenko huono äiti jos menen ilman vauvaa "ihan huvikseen" vaikkei ole siis täysin pakko...

 

["vieras"]

Kuskasin lastani mukana menoissani. Kuskaan edelleen, tyttöni on kaksi.

Tosin en käynyt kuntosalilla tai missään muuallakaan, minkä kokisin itselleni turhaksi.

Omasta kunnosta huolehtiminenhan on kyllä ihan turhaa

Ei taida lapsellasi olla isää? Tosin en ihmettele, sun viimeaikaisten kommenttien perusteella..

 

[-.-]

Esikoisen kohdalla en tehny juuri mitään koskaan yksinäni / ilman vauvaa. En vaan raaskinu olla pois hänen luotaan. Hoidossa hän oli ekan kerran ~ puolivuotiaana muutaman tunnin...

Kuopuksen kohdalla on mennyt vähän erilailla Mun täytyy saada välillä olla ihan yksikseni että jaksan taas. Isä katsoo sit lapsia, kun mä käyn jossain tai nukun vaikka vaan KUNNON päikkärit. Joskus mies ottaa vauvan ja lähtee hänen kanssaan päiväksikin jonnekin, ja mä vietän aikaa esikoisen kanssa.

Esikoisen kohdalla mulla olisi tommosesta ollu kauhee morkkis koko ajan, mutta nyt ei. Olen huomattavasti mukavampi ihminen, kun saan tilaa omille jutuilleni.
Imetystä ei kauheesti ole tarvinut miettiä ; Esikoista imetin rinnat verillä osittain 3kk kunnes luovutin, ja tätä toista vaan kuukauden, sekin vain osittain. Jos maitoa olisi nyt tullut, niin olisin sitä pumpannut jotta muutkin voi syöttää pullosta silloin kun en itse ole paikalla.

 

[_Pigeon_]

Kotiutumisen jälkeisenä päivänä kävin aamu- ja iltalenkillä koiran kaa sekä kaupassa ilman vauvaa. Aina meen ilman vauvaa jos vaan mahdollista (mies paljon töissä). 5h jälkeen alkaa rintoja pakottaan, muuten ei ongelmaa olla pitempiä aikoja pois.

 

[3 lasta]

Minusta sääntö, jossa ensisijainen hoitaja voi olla lapsen luota pois 1h/ikäkuukausi ja 1vrk/ikävuosi on aika hyvä :heart:

 

["Vieras"]

[QUOTE="alkup";27132401]Mutta entä tuo, oonko epänormaali jos 3 tunnin poissaolo ei aiheuttanut hirveää ikävää?

Hienoja kysymyksiä mulla, mutta ymmärtäkää tuoretta äitiä!

Ja voitteko vielä kertoo tarkempia aikoja että kuinka pitkään, kuinka usein ootte ollut pois vauvan luota ja minkä ikäisen vauvan? Saisin jotain tilastoja [/QUOTE]

No mä olin koko illan pois eikä ehtinyt ikävä tulla. Isä on ollut lapsen kanssa ihan sama hoitaja kuin itsekin eli kuten joku jo mainitsikin niin se varmaan vaikuttaa. Meillä ei isä jää lapsia hoitamaan tai vahtimaan vaan on ihan vaan kotona lapsen kanssa kuten itsekin.

Eikä todellakaan tarvitse potea huono äiti fiilistä. Sen ovat keksineet ne joilla ei ole lapselle isää tai luotettavaa hoitajaa.

 

["Vieras"]

Minusta sääntö, jossa ensisijainen hoitaja voi olla lapsen luota pois 1h/ikäkuukausi ja 1vrk/ikävuosi on aika hyvä :heart:

Toi on miehen keksimä typerä mielipide lasten hoidosta jolle ei ole mitään tieteellistä tutkimusta osoittaakseen että siitä on mitään järkeä. Mutta hyvin sillä saa jotkut naiset pysymään hellan äärellä etteivät vahingossakaan lähde vaikka toteuttamaan itseään.

Minusta sääntö jossa ollaan pois ihan niin kauan kun hyvältä tuntui on kans aika hyvä.

 

["alkup"]

Minusta sääntö, jossa ensisijainen hoitaja voi olla lapsen luota pois 1h/ikäkuukausi ja 1vrk/ikävuosi on aika hyvä :heart:

Vai niin, no on sitten tullut mokattua jo kun lapsi vasta näin pieni. Taisi olla juuri kuukauden ikäinen kun olin sen 3 tunnin verran pois hänen luotaan. Onneksi vain yhden kerran!

 

["alkup"]

[QUOTE="Vieras";27133396]Minusta sääntö jossa ollaan pois ihan niin kauan kun hyvältä tuntui on kans aika hyvä.[/QUOTE]

 

["alkup"]

Minusta sääntö, jossa ensisijainen hoitaja voi olla lapsen luota pois 1h/ikäkuukausi ja 1vrk/ikävuosi on aika hyvä :heart:

Tosin, jos aatellaan että me molemmat miehen kanssa ollaan "ensisijaisia hoitajia" koska yhtä hyviä kuitenkin ollaan ja vauva saa ruokaa ja rakkautta ja puhtautta yhtälailla molemmilta, niin siinä tapauksessa vauva ei ole ollut ollenkaan ilman "ensisijaista hoitajaa" ja tuskin tulee olemaankaan hetkeen.

 

["muu"]

Kävin pari kertaa juhlimassa vauvavuoden aikana (oli 6vko ja 6kk) ja aika säännöllisesti jumppaamassa siitä eteenpäin kun lapsi oli 3vko. Nämä on ihan fiiliskysymyksiä. Toinen ei halua mennä, toinen haluaa. Eroahditusaikana (joku 9-10kk) en lähtenyt mihinkään ei pakolliseen, koska lapsi selvästi reagoi tähän voimakkaasti. Koulussa kävin satunnaisesti siitä lähtien kun lapsi oli 6kk. Täysimetin sen 6kk, tarvittaesa oli lypsyjä pakkasessa ja koulupäiviltä toin aina lypsyt kotiin sitten isän syötettäväksi. Imetysaika ei rajoittanut mielestäni niin paljon kuin annetaan ymmärtää. Poika unohti nopeasti tuttipullosta syömisen, mutta sitten opeteltiin nokkamukin käyttö.

 

[Katylina]

Eikö isä halua viettää aikaa lapsensa kanssa keskenään?

Vauvan ollessa pieni, ei. Vauvan ollessa kaksi vuotta, ei. Isäpuoli hoitaa tyttöä kyllä nyt kun olen töissä, n. 3-9 tuntia kerrallaan. Joskus lapsi on öitä hoidossa isänsä äidillä, silloin saan vapaa aikaa sen yhden illan- seuraava aamupäivä. Onneksi minulla ei ole harrastuksia

Seuraavan lapsen syntyessä todennäköisesti kuvio ei pahemmin muutu, tosin mukana kulkisi kaksi lasta täys-imetettävän vauvan lisäksi. Tykkään kulkea lapsen kanssa, mutta ongelmia esim. lääkärikäynnin aiheuttavat. Tyttö kun saa kohtauksen lääkärin koskiessa minuun. Tosin kun toinen lapsi syntyisi, olisi helpompi ehkä saada molemmat hoitoon samaan paikkaan, sillä anoppi varmaankin haluaisi ottaa välillä. Äitini kesälomalla hoitaa vajaan viikon kun menemme auttamaan avomieheni sokeaa, sairasta mummua venäjälle. Jos silloin olisi pieni vauva, en menisi mukaan.

 

[Katylina]

[QUOTE="vieras";27133075]Omasta kunnosta huolehtiminenhan on kyllä ihan turhaa

Ei taida lapsellasi olla isää? Tosin en ihmettele, sun viimeaikaisten kommenttien perusteella..[/QUOTE]

Aivan, lenkillähän ei voi käydä tai kotona treenata, ei tietenkään.

Tyttäreni biologinen isä asuu 250 km päässä meistä, avopuolisoni on päivät töissä ja minä illat töissä sekä usein viikonloppuisinkin.

 

["vieras"]

Eilen oli niin tärkeä meno, että oli oltava ekaa kertaa tunti pois vauvan luota (vauva 3,5kk) ja sekin oli liikaa... vauva oli itkenyt. ei suostu pullosta syömään ja täysimetyksellä on.
En tiedä millon pystyn olemaan pidempään erossa.
Toisiks nuorimmasisesta olin ekaa kertaa vajaan. 1,5h erossa kun hän oli 4,5kk, kävin jumpassa.

Mun lapset eivät ole pullosta suostuneet syömään joten sillä olen ollut heistä erossa vasta 6kk jälkeen yli tunnin...

 

[nedra]

Tässä asiassa kannattaa tehdä niinkuin itsestä parhaalta tuntuu.Meidän kuopus on 3 kk tänään ja olen ollut muutamia kertoja maks sen pari tuntia jossain asioilla yms. Kuljetan lapsia niin paljon mukananikin että jos välillä pääsee ihan vaan rauhassa niin mitenkään huonoa omaatuntoa kokematta sen teen,mulle on tärkeää se että joskus saa käydä vaikka vaan maito-ostoksilla ihan vaan itsekseen.

 

[Mariska*]

Itse täysimetin, enkä koskaan pumpannnut (en halunnut), joten olin poissa vain sen aikaa kun syöttövälit salli. Eli alkuun max 2h, mutta yleensä kävin vaan koiran kanssa lenkillä tai vähän kaupoissa tms. Kavereita näin yleensä niin että vauva oli mukana, tai useimmat tuli kyllä meille katsomaan sitä vauvaa myös samalla.

Meillä vauva oli ekan kerran hoidossa isovanhemmilla n. 4,5kk iässä illan n. 6h, sillä välillä sai velliä pullosta sitten.
Sen jälkeen ollut pari kertaa myös illan hoidossa, ei vielä koskaan yökylässä (ei kyllä myöskään ole koskaan nukkunut täysiä öitä, joten senkään takia en jättäis).

Sitten kun vauva oli sen 5-6kk ja söi jo kunnolla kiinteitä, niin on ollut pari kertaa päivän isänsä kanssa tai puolipäivää tms, kun olen kaivannut vapaata.

Itse en ainakaan olisi ekoina kuukausina voinut kovin pitkäksi aikaa edes lähteä, kun rinnat pakkautui maidosta ja tuli tosi tukala olo... Eikä kyllä kiinnostanutkaan.

 

[Mörköäiti]

En jaksanut lukea koko ketjua, mutta itse täysimetin ja tarvittaessa pumppasin maitoa pakastimeen. Ei minulla ollut mitään ongelmia olla pois vauvan luota. Mieheni hoiti alusta asti vauvaa ihan tasaveroisena vanhempana (imetystä lukuunottamatta siis suunnilleen yhtä paljon). En tosin jaksanut pumpata tosi suuria määriä, joten siksi otin vauvan aika usein mukaan. Mutta joihinkin paikkoihin ei edes olisi voinut ottaa vauvaa. En ymmärrä, mikä ongelma siinä on, jos äiti tai isä jompikumpi on välillä jossain eri paikassa kuin vauva.