**Pienellä ikäerolla odottavat** HEINÄKUUSSA -10

Isot halauksen anve :hug: Nyt on juu sitä aikaa että maatiloilla ei isäntää varmaan paljoa kotona näy Toivottavasti se siitä pian helpottaa :hug:
Välillä sitä on ihan tavallisen duunarinkin vaimokkeena rankkaa kun kaipaisi enemmän apua mutta toinen ei ymmärrä :kieh:
Ja välillä on ihan yleisesti niitä päiviä kun mikään ei mee putkeen ja väsymys sitä korostaa sitten entisestään! :hug:

Mukavaa lauantaita toivottelen kaikille :heart:
Me lähdetään uudelle asunnolle...remppamies tulee katsomaan työn määrän =)

Jennyli+Nuppunen rv 9 poooks!!

 

Liityn joukkoon :wave:

Apila87.....27.10.2010.......4........10kk

Rv. 17+3 olis nyt ja ennestään löytyy 5kk ikäinen poika :heart:
Sekä tytöt 3v ja 4v, ikäeroa heillä 1v1pvä. Eli ennestään jo kokemusta pienestä ikäerosta.

Raskaus on sujunut tosi vaivattomasti ja pienillä oireilla. Parin viikon päästä olisi rakenneultra. Yksityiselle varattu aika, että samalla katsotaan 4d:llä jos sukupuoli ei normiultralla näy.

 

apila: tervetuloa ja onnea! Eli tel on saman ikäinen poika, mitä meil tuo tyttö on. Sul kohta puoliväli häämöttää :hug:

Kiitos jennyli: nyt on ihan eri ihana olo, kun on hyvin nukuttu yö takana..

 

Ilmoittautuu mukaan :wave:
Kolmas lapsi tulossa, la 14.11. Edelliset lapset 11/07 ja 03/09 että esikoinen ei ehdi kolmea täyttää.
Työelämässä taas tässäkin välissä, nyt ehtii olemaan vähän kauemmin kuin viime välissä. Hankintojakaan ei tarvi tehdä kun tuplat ja kaikki muu tarvittava löytyy jo.

 

Terveutuloa kaikkille uusille!

On taas ollut kyllä niin upeat ilmat. Ulkona ollaan oltu ja tyttä innoissaan kahluualtaassaan aikaa viettänyt. Onneksi on varjoa pihalla, muuten ei vois sitäkään ajatella. Päiväunetkin meille molemmille maistuneet oikein hyvin tällä viikolla. Mies nyt sairaslomalla, kun mursi kaksi sormeaan, niin oikein mukavaa perheaikaa ollut.

Painoa mulle tullut nyt lisää noin 3 kiloa. Esikoisesta tuli noin 10kg, josta laitokselle jäi onneksi jo 6kg. Muuten tässä ollaan sitten siinä koossa oltukin ku laitokselta lähdetty. Herkut mulle kyllä maistunut ja nyt on tullut jäätelöä syötyä. Saa nähdä nyt minkä kokoiseksi tässä vielä päästään... Yllättävän vähän pahoinvointia aluksi (jostain luin, että kaksosia odotellessa pahoinvointia yleensä on paljon) oli ja nyt ei enää yhtään. Esikoisesta kun en voinut lainkaan pahoin.

Jennylille onnea uudesta ja omasta kämpästä!! On se kyllä ihanaa, että on oma, vaikka lainaa onkin. Kivempi sitä on maksaa, kun tietää, että joskus sitten on aivan ikioma eikä kenenkään muun =)

Nyt mua on askarruttanut sellainen, että kuinka pitkään te kaksosten äidit ollette olleet töissä? Esikoisesta jäin sairaslomalle noin 2 viikkoa ennen äloman alkua, kun selkä ei kestänyt ja mahakin alkoi olemaan tiellä. Että melko loppuun asti pystyin sillon olemaan.

No nyt täytyy mennä, ku tuolla huudellaan.

Päivänkakkara ja masun kasvattajat

 

aurinkoista lauantaita kaikille! =)
Viime yö meni tytön kanssa aivan loistavasti, herättiin vasta puoli 11, viikon verran tyttö nukkunu huonosti ja aamut ollu niin kiukkusia ja heränny jo 7.. nyt sitten laitoin yöks pelkän vaipan ja kalsarit niin jo nukku huvin, lie sit oliks siitä vai mistä mut ihana pirtee eolo. Mullakun on taas tullut se väsymys., niinku tytöstäkin, olisin vaan voinu nukkua ympäri kellon. muita oireita ei sitten ookkaan olllu, loppu puolella jouduin pari kertaa sairaalaan kun paineet meni niin lahaalle ja sitten siel olin hetken aika tarkkailussa.

Mua hiukan jännittää kuin ne suhtautuu neuvolassa siihen ku mulla on nyt sektiosta aikaa 4,5kk ja jo odotan. Mut ei haluttu käyttää ehkäsyy ja kun ei mulle sanottu mitään ns. aika rajaa et ksoka saa alkaa odottaan. no, on se arpi kuitenkin jo niin hyvin parantunut et toivon ettei siihen mitään tulis.

tosta painosta kun on puhuttu, mjulle tuli tytöstä 18kg! mut sairaalaan jäi kaikki, tosin leikkauksen jälkeen maha oli vielki sen näköi ku olis toinen jääny sisälle mut siel oli vaan ilmaa ja oli tuskalliset kolme päivää olla siel sairaalassa.

anve, sulle voimia sinne maalle. vaikka me asutaan ihan kaupungissa ja kaikki sukulaiset lähellä, nyt kun on ollu ne mm.kisat, mulla on niin monta kertaa menny hermo ku äijä vaan kattoo peliä ja mua ei yhtäään kiinnosta ja kun sit kaiki hommat on mun kontolla.. :/ no, onneks ne loppuu huomenna! =)

G: onko teillä ollu ihan suunnitellut odotukset pienellä ikäerolla vai onko ollu yllätyksenä? Vaikka oltiin annettu lupa kakkosen tulla heti kun tulee, niin kyllä se silti oli aika "shokki" kun sen plussan tein, vaikka oli jo parin viikon verran aatellu et oireita on ja tällee, miehen reaktio oli ehkä enempi siihen shokkiin suuntautuva.. nyt se jo on kuitenkin taas ihan odotuksessa mukana!

no jojoo.. hyvää päivän jatkoa ja toivotaan että kaikkien masuasukit pysyy matkassa mukana! :hug: :heart:

Tann ja masuasukki rv4+4 :heart:

 

Meillä esikoista tehtiin tekemällä yli vuosi. Oltiin melkein menossa hoitoihin jo, kun päätettiin ensin katsoa häät ilman muuta stressiä. Ajateltiin, että jos lapsi on tullakseen saa tulla, mutta ei nyt yrittämällä yritetty häiden takia. Ja sitten esikoinen ilmoittikin tulostaan, joten häät mentiin alkoholittomalla. Nyt sitten aateltiin heti, että toinen saa tulla kun tulee. Ei väliä ikäerolla, kun tosiaan ensimmäisen saamiseen meni aikaa. Eli kai me sitten suunniteltiin pientä ikäeroa. En osaa sanoa, kun kuitenkin lisää lapsia haluttiin, mutta mahdollisuuksista ei tiedetty. Voisi sanoa, että suunnitelmaan on kuulunut lapset :wave:

 

Niin unohdin ihan tohon loppuun laitttaa viikot,

Eli Päivänkakkara ja kaksosset 14+3

 

Meillä meni esikoisen kans niin et mentiin tammikuus -09 naimisiin miehen akns ja tyttö ilmotti tulostaan vappuna -09. kyl mä jo siina jas ehdin ajatela et enkö mö ikinä tuu raskaaks mut kun ei sitä ajatellu ollenkaan niin ky se sit kummasti heti nappas. Nyt oli vaan yhdet menkat tos väli9s ja heti sitte nappas, on kyl niin onnellinen olo jos vaan kaikki menee hyvin.

Joko sulla päivänkakkara81, on kunnon maha?

 

On teillä kyllä hirmu pieneiä ikäeroja!!--Jaksamista kaikille :heart:

Mulla olis saanut tulla pienemmilläkin ikäeroilla,mut ei oo tullut,yleensä on mies ollut se joka pistänyt vastaan.....
!Eli ekan ja tokan väliä 1v2kk ja risat,Toinen sai alkunsa yhdestä yhdynnästä
Kolmannelle annettiin lupa tulla kun kakkonen oli 5kk,mutta jostain syystä ei sitten heti onnannut vaan meni 5kk ennen tärppiä(vaikken imettänyt)Ikäeroa tuli 1v8kkpäivälleen
Neljäs sai alkunsa siitä yhdestä kerrasta,heti kun sain miehen pään käännettyä
Samoin viides ja kuudes ja seika,jokainen kerrasta alkuunsa,kunhan vaan miehen sain mukaan leikkiin =)
Tää kasi taas antoi odotuttaa itseään,ilman ehkäisyä alettiin pelamaan kesäkuussa 09 kun seiska oli 6kk mutta tärppi kävi kun seiska oli 11kk.

Meillä siis ikäeroja on:
1v2kk
1v8kk
2v
2v10kk(!!!!Mies pisti todella hanttiin)
2v7kk
1v8kk ja nyt tulee n
1v8kk

Sellaisia sepustuksia tänään B)

 

Me mentiin naimisiin 3/07 ja annettiin vauvalle "lupa" no aloin sit juhannuksen alla oottaan.. ilman ehkäisyä mentiin esikoisen jälkeen, menkat alko heti niinku nytki ja aloin oottaan ku esikoinen oli 10kk. Tosin se raskaus meni kesken vk 11-12:sta, yhte menkat ja aloin taas odottaan tätä nykyistä kuopusta. Nytki mentiin ilman ehkäisyä, jotenki sitä ajatteli ettei niin helposti ala odottaan, meil suvussa on hirveesti lapsettomuutta ja mul itelläki oli ennen esikoista endomertioosia. Mut niin vain täysimetyksestä huolimatta synnytyksen jälkeen kahet menkat ja raskaana. Jonku lainen yllätys, mut kuitenki tiedostettu yllätys. En vain uskonu et oisin näin pian synnytyksestä taas raskaana. :heart: :heart:

Voiko päikkärit maistua nuin makeilta? Sain kerranki lapset yhtä-aikaa nukkuun ja nukuin 2h itekki. Aivan eri ihana olo :saint:

jos näitä laskureita ei olis, ni mul ei olis mitään hajua missä mennään..

 

Mua hirvittää jo nyt joulunaika. Viime jouluna la 7.12:sta ja jännäsin et päästäänkö jouluksi kotiin. Hulluna tein jouluvalmisteluja et kaikki on valmiina ennen la:ta. No nyttö synty 16.12 eli Ke, Pe päästiin kotiin ja aatto oli sit To.

 

G. Meillä on raskaudet aina odotuttanut itseään paitsi tämä viimeinen joka onkin ns. yllätysraskaus.
Lopetin pillerit kesäkuussa -05 ja kaksosista plussasin joulukuussa. Mulla oli tuolloin ongelmia prolaktiini-hormonin kanssa ja söin siihen lääkkeitä (muutoin en olisi ovuloinut). Mulla oli silloin kierrot hirmu pitkiä ja kaksosistakin plussasin kp 60 jotain
Kävin tuossa kierrossa kp 20 ultrassa jossa gyne sanoi ettei ovulaatiota ole ollut eikä tulossakaan! unohdin siitä kierrosta raskautumisen kokonaan ja kappas,kaksoset olikin saaneet alkunsa,sattumalta
No kuopuksen kanssa sitten oli Tjottailu-meininki kesästä -08 lähtien ja kun mitään ei tapahtunut ja kierrot edelleen epäsäännöllisiä välivuotoineen niin sain lähetteen hormoni-ja lapsottomuusklinikalle jossa selvis että mulla oli hieman PCO-tyyppiset munasarjat eikä ovulaatiota ole säännöllisesti! Sain clomifenit joita söin 2 kiertoa. Käytössä ovulaatiotestit ja ajoitettu yhdyntä! Jälkimmäisestä kierrosta tulin raskaaksi tammikuussa mutta sain heti alussa keskenmenon.
Keskenmenon jälkeen pidin tietysti tauon noissa clomifeneissa ja jäin odottelemaan seuraavaa kiertoa! Mutta huomasinkin vahvat ovulaatio-oireet siinä kp 40 keskenmenon jälkeen (taas pitkä kierto ) ja kuopus sai alkunsa, plussasin maaliskuussa :heart:
Ja niin meillä piti olla lapsiluku täynnä!
Täysimetin tota kuopusta n. 4-5kk ikään jonka jälkeen otin kiinteät mukaan ja söin minipillereitäkin siinä välissä! Kummien oireiden ja imetysongelmien takia tein sitten raskaustesti ja tässä sitä ollaan, alkushokin jälkeen todella onnellisina :heart:
Mä pelkäsin silloin alkuun eniten isännän reaktiota mutta kävikin niin että hän on ollut asiasta melkein innostuneempi kuin minä

 

Galluppiin vastailen pikaisesti minäkin:
Kaksoset sai alkunsa puolihuomaamattomasti, koska odottelin aikaa lääkärille pco:n ja pitkien kiertojeni kanssa. Viikkoa ennen pitkään odotettua lääkäriaikaa tein yllättäen positiivisen testin, kp:t oli silloin jotain 80+.
Nyt ajateltiin, että ehkä tänä syksynä kolmannelle voisi antaa luvan tulla. Eli siis melko pientä (alle 2v) ikäeroa toivottiin, mutta ei ihan näin pientä. Ehkäisyä käytettiin, mutta kerran meni vähän "puolihuomaamattomasti" ja siitä tämä kolmonen sitten saikin alkunsa, yllättäen tasan 28 päivän kierrolla. Yhdet menkat ehti mullakin tulla väliin.

Tehdessäni testin olin aika järkyttynyt. En edes tiennyt saanko raskautua niin pian sektion jälkeen. Miehelle kerroin minäkin vähän varovaisesti, mutta hänpä oli meilläkin ihan äärettömän onnellinen (ja varmaan salaa vähän röyhisti rintaa, että sellainen superdaddy... ). Minä panikoin jonkin aikaa hormonihöyryissäni, mutta silti olin maailman onnellisin. :heart: Minä, joka vielä viime vuoden alussa luulin voivani jäädä lapsettomaksi diagnoosini kera.

Epeti 22+5

 

anve Tiedän tunteen kun mies paljon töissä. Meillä koneyrittäjä, niin monesti päivät venyy jos jotain menee rikki. Onnea myös sinulle raskauteen! :flower:

Ensimmäinen sai alkunsa clomeilla+teroilla, kakkonen ihan luomuna, kolmonen taas clomeilla+teroilla ja neljäs nyt luomuna. Kolmatta yritettiin n. vuosi tuloksetta, niin tiesin että taas pco vaivaa. Kierrot mitä sattuu jne. Jennylin kanssa olin silloin samassa pinossa vauvakuume puolella.

Neljäs tavallaan vahinko, mutta tavallaan ei. Synnytyksen jälkeen jälkivuoto loppu aika nopeaa ja sit tuli ekat menkat. kp 21 alamaha oli kipeä, ajattelin että tulee lyhyt kierto joten kumia ei tarvita! No, ne oliki sitten ovulaatiokipuja.

Apila 17+4 (vai +5??)

 

apila: kiitos niin se elämä kuljettaa :flower:

ihana vapauttava vesisade, en muista et oisin keväällä ollu koskaan näin tukossa ja nyt ku ei uskalla mitään troppia tähän ottaa.

 

Olipahan ukkosherra kireällä tuulella tänäaamuna Heräsin 6 aikaan mielettömään rytinään! Mutta nyt on ainakin tullut vettä ja ilma raikastunut =)

Mun piti kysellä teiltä joilla jo on lapsia pienellä ikäerolla että miten senhetkinen kuopus on ottanut uuden tulokkaan vastaan ja miten teillä on riittänyt aika ja huomio vauvan lisäksi (imetyskin kun vie niin paljon aikaa ) kuopukselle joka on itsekin vielä niin pieni ja tarvitsee kovasti syliä ja huomiota?
Mua tosiaan mietityttää niin kovasti tuon mun tämän hetkisen vauvani asema ja se miten lyhyeen hänen vauva-aikansa loppuu :ashamed:
Kuinka mulla riittää aika, jaksaminen ja syli huomioida häntä tarpeeksi ettei tunne oloaan syrjäytetyksi! Jotenkin pelkään että hänestä tulee se ns. keskimmäinen väliinputoaja :ashamed: Toinen kun tuntuu olevan tuollainen herkkä ja hellyydenkipeä lapsi!
Tuntuu että tämä asia on oikeastaan ainoa huoli koko tässä raskaudessa ja mietin sitä kyllä usein! Välillä jopa syyllistän itseäni! :ashamed:

Entäs meinaatteko/oletteko selvittäneet kumpi sielä masussa köllöttelee?
Me ollaan molemmilla kerroilla haluttu tietää sukupuolet ja kyllä se nytkin kysytään On se jotenkin mukava asennoitua sitten siihen saadaanko lisää vahvistusta jalkapallojoukkueeseen ja autolaatikot senkuin vaan kasvaa...vai saanko vihdoin ostaa niitä vaaleanpunaisia vaatteita,mekkoja ja nukkeja

Jennyli&Nuppu 9+1

 

Päivänkakkaralle piti kommentoida sairaslomalle jäämisestä, että kaksosista taisin jäädä kesälomalle ja siitä suoraan sitten sairaslomalle rv24. Ja supistelujen takia saikku kirjoitettiin, vaikkei ne mulla paikkoja kypsyttäneetkään. Lääkäri sanoi mulle silloin, että varsin tyypilliset viikot kaksosraskaudessa jäädä pois töistä.

Me9jaBonus, mullakin viimeinen sf-mitta mitattu kaksosraskaudessa rv26 ja oli silloin 30 cm eli aika reippaasti mentiin kaikkien käyrien yläpuolella. Jännityksellä odotan, mitä lukemia on ensi viikolla luvassa, kun ensimmäistä kertaa tässä raskaudessa mitataan.

Jennyli, mä olen myös miettinyt tuota huomioimisasiaa paljon. Mietin, että miten tämä syli, vaikka iso onkin, riittää kolmelle pienelle... :/ Toisaalta mä uskon, että meillä on se hyvä puoli tässä asiassa, että kaksoset on jo oppineet jakamaan huomion eikä se kolmannen mukaan tulo sitten enää asiaa niin radikaalisti muuta. Ja onhan niitä kolmosperheitäkin... Lisäksi ainakin alkuun pienin nukkuu sen verran paljon, että ne ajat aion viettää visusti laatuaikaa kaksosten kanssa.
Sellaista olen myös ajatellut, ettei vuoden ikäinen osaa vielä olla niin mustasukkainen kuin esim. kaksi vuotias. Olen jutellut tästä asiasta paljon ystäväni kanssa, jolla lapset tuli vuoden ikäerolla ja ollaan tultu siihen lopputulokseen, että jokaisessa ikäerossa on omat hyvät ja huonot puolensa. Nyt kun hänen lapsensa ovat vähän reilu kaksi ja yksi vuotiaat, hän on pelkästään tyytyväinen. Vuosi on kuulemma ollut rankka, mutta sen arvoinen. :heart:

Mua kauhistuttaa tällä hetkellä ehkä eniten se, että joudun sektioon ja olen yli kuukauden nostokiellossa. Mitenhän mä sitten selviän vauvan ja kaksosten kanssa?! Edelleen tämä masun asukki monottelee tuonne alaspäin eli on siis yhä ja edelleen perätilassa. Liekö sieltä enää aikeissakaan kääntyä. :headwall:


Epeti 22+6

 

merkkistä :flower:

 

Moikka!

Apilalle tervetuloa! :flower:

Ikäero-gallup; meillä esikoinen ja kakkonen ovat molemmat saaneet alkunsa ekasta yrityksestä. Esikoista alettiin yrittään elokuussa -06, naimisiin menon jälkeen ja syyskuussa tulin raskaaksi. Ja kun esikoinen alkoi oleen vuoden ikäinen, päätettiin että kakkonen saa tulla kun on tullakseen, ja tulinkin raskaaksi esikoisen 1-vuotissynttäripäivänä. Esikoisella ja kakkosella siis ikäeroa 1v9kk. Tämä kolmonen taas on oikeastaan yllätys. Mä lopetin syyskuussa -09 pillerit, kun en halunnut enää syödä niitä. Meillä oli tarkoitus odottaa että mun menkat alkaa tulee normaalisti ja sitten mietitään mitä ehkäisyä aletaan käyttään. Menkat tulikin syys- loka ja marraskuussa ihan säännöllisesti vaikka mulla on yleensä tosi epäsäännöllinen ja pitkä kierto. Näiden kuukausien aikana meillä oli ehkäisynä ns. varmat päivät, vaikka eihän sellaisia taida ollakaan. Joulukuun lopussa ihmettelin kun menkkoja ei kuulu ja teinkin testin, mutta se oli nega. Koko tammikuun odottelin menkkoja ja kun niitä ei vieläkään kuulunut päätin tehdä testin vaikka olin varma etten raskaana ole koska viimeset menkat oli olut marraskuussa. No tammikuun lopussa testi olikin positiivinen ja kyllä se aika iso yllätys oli. Mies aluks järkyttyi, mutta me ollaan aina haluttu iso perhe, joten ajatukseen sopeuduttiin tosi nopeesti. Mulla on myös diagnosoitu PCO vuonna 2004, ja silloin lääkäri sanoi että raskautuminen tulee olemaan hankalaa. Senkin puolesta jokainen raskaus on ollut meille tavallaan yllätys, kun ollaan asennoiduttu siihen, että menee kauan aikaa ennen kun vauva ilmoittaa tulostaan. Tosin mun PCO on vissiin parantunut ensimmäisen raskauden aikana. =) Näin ainakin ultraaja epäili, koska kakkosta odottaessa monirakkulaisuutta ei enää munasarjoissa näkynyt.

Me9jaBonus, minkä ikäinen sun esikoinen on? Teillä kyllä siellä riittää vilinää ja vilskettä. =) Kuinka olet jaksanut monen pienen kanssa kotona? Itseä hirvittää vähän jo kolmen pienen kanssa, mutta se ei taida olla mitään verrattuna siihen että lapsia on 8.

Ihanaa sunnuntaita kaikille! Me lähdetään tästä anoppilaan kyläileen. =)

marza ja onnianni rv 21+2

 

Tavallaan hupaisaa, että meitä on täällä pienellä ikäerolla odottavissa aika monta, joilla on tuo kirjainyhdistelmä pco vilahtanut tekstissä. Itseäni peloteltiin tuosta diagnoosista aika tavalla lähinnä tuon lapsettomuuden aiheuttajana ja siihen vaihtoehtoon ehdin ajatuksen tasolla monta vuotta totutella. Mutta kuinkas sitten kävikään. :heart:

Se olis poksupäivä. Aika hurjaa, että alkaa olemaan viikoilla, joilla pienellä olisi mahdollisuudet jäädä jo eloon kohdun ulkopuolellakin. Toivottavasti kuitenkin pysyy tuolla paremmalla puolen ainakin syyskuulle. =) Toista kertaa mulla ei ole toiveita ruveta keskoselämään...


Epeti 23+0 poksista

 

Samaa minäkin oon miettiny, että miten se huomio riittää kahdelle sitten... :/ Mutta toisaalta yks vuotias ei osaa olla niin mustasukkanen niinkun joku jo sen sanoikin. Ystävä perheellä on 2 vuotias tyttö, ja jos äiti pitää jonmkun muun vauvaa sylis, tyttö heti juoksee äidin luo ja itkee jaloissa. JOtenkin itestä tuntuu et ihanha että tulee pienellä ikäerolla, et et välttämättä ole sitä mustasukkaiosuutta.
Meillä on se hyvä puoli että kummankin perheet ja sukulaiset asuu tässä lähellä joten apua on aina saatavilla. Mun itellä ei oo kun vasta 1 lapsenlapsi tää mein tyttö ja kovasti haluaa aina auttaa. eikä mummulla oo ikää kun 40. joten virtaakin riittää. =) ja sitten se vaan on tosi asia että iskän apua tarvitaanj ja paljon. jos ei ekan aikana oikein meinannu tarttua tytön hoitoon niin nyt sitten se on pakko. toivottavasti en turhaan vielä hehkuta, koko ajan pelkää ettää tulee keskenmeno, kaverilla oli hetki sitten ja se jotenkin sai silmät auvautumaan ettei se kato terveyttä, ikää tai muuta kelle se tulee. Muistelen et ekan kohdalla ei edes mielessä käyny et olis pelänny kesken menoa... :/
No, toivotaan että kaikki menee hyvin ja että saatais tää pikku kakkonenkin täältä mahasta maailmaan.

Sateista päivän jatkoa kaikille! =) :flower:

Tannn ja masuasukki rv 4+6 :heart:

 

Meidän isommat lapset on jo "isoja",eli 13v 12v,kohta 11v ja kohta 9v.
Sitten tää pikkuväki 5,5v 3v ja 1,6kk.
Elokuussa sitten 4 alta 6 vuotiasta.Ja kuutonen on 3v3-4kk kun kasi syntyy.Vipinää on!

 

Mustasukkaisuudesta Esikoinen oli 1v 2pvä kun tulin kakkosen kanssa sairaalasta kotiin. Hoidin yksin päivät lapsia, kun silloinen mies ei pitäny isyyslomaa. Esikoinen aina itki kun hoidin vauvaa, mutta kyllä parissa viikossa rauhoittui. Molemmille riitti hyvin aikaa ja monesti kannoin kumpaakin yhtä aikaa sylissä. Enemmän ongelmaa oli kun esikoinen ei vielä ymmärtänyt että vauvaa ei saa kohdella ihan miten sattuu.. Vauva oli monesti turvassa leikkikehässä.

 

Meillä ei ollut yhtään mustasukkaisuutta kun toinen vauva syntyi. Esikoinen oli silloin 1v9kk. Esikoinen otti heti isoveljen roolin ja oli muutenkin ylpeä pikkusiskostaan; halusi pitää sylissä, pusutteli ja halaili. Esikoisesta oli myös hieman apua; osasi hakea vaipan ja puklurätin mulle kun imetys oli kesken. Mietinkin jälkeenpäin, että olenko liian aikaisin pyytänyt niin pieneltä liikoja, vaikka esikoinen oli erittäin ylpeä sadessaan auttaa äitiä. =) Nyt tuo kakkonen on kyllä niin äitin tyttö, että luulen että mustasukkaisuutta tulee olemaan ja paljon.