Pettämisestä toipuminen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Minä itse olin se pettäjä. En voi sille mitään, että kaipaan tätä toista miestä. Kaipaan niin, että sieluun sattuu. Miten ihmeessä pääsen tästä yli?! Haluan olla mieheni kanssa ja rakastan häntä, mutta silti en pääse näistä tunteista eroon. Onko kukaan ollut vastaavassa tilanteessa? Tämän toisen kanssa emme ole enää tekemisissä, hänkin siis varattu.
 
Olen itse samassa tilanteessa, mies antoi anteeksi tapahtuneen, mutta edelleenkin kuukauden päivien jälkeen haikailen tämän toisen miehen perään, ainakin hänet nähdessäni. Toisaalta sehän on normaalia että pitkässä suhteessa ilmenee pieniä ja vähän isompiakin ihastuksia, ne pitäisi vain jättää ajatuksiksi eikä tehdä niinkuin me teimme.
 
No eikös tuo ole vähän epäreilua miestäsi kohtaan? Haluat alati jotakuta muuta kuin omaa miestäsi. Kannattaisiko lähteä lätkimään? Vai oletko niitä surkimuksia, jotka pitää omaa miestä varalla sen aikaa, että natsaa jonkun kiinnostavamman kanssa?
 
Niin makaa kuin petaa!

Mutta mietipä. Jos kertoisit miehellesi. Ja sit saisit kaivata häntäkin. Tai anella takaisin. Unohtuisiko toinen?
 
Mä en tajua miten voi pettää toista jos tätä muka rakastaa. Jos oikeasti rakastaisi, niin ei pettäisi. Eli vahvasti epäilen rakkauttasi miestäsi kohtaan.
 
Miehelle olen kertonut. Tämän jälkeen ainakin opin, että turha moralisoida muita jos ei ole ollut itse samassa tilanteessa. En tosiaankaan olisi uskonut että moiseen sortuisin, mutta kun joku vie jalat alta niin..ei auttanut vaikka kuinka yritti ajatella järjellä. Miestäni rakastan ja hän minua, on pystynyt antamaan anteeksi. Haluan olla mieheni kanssa ja unohtaa tämän toisen mutta on vain vaikeaa.
 
Miehelle olen kertonut. Tämän jälkeen ainakin opin, että turha moralisoida muita jos ei ole ollut itse samassa tilanteessa. En tosiaankaan olisi uskonut että moiseen sortuisin, mutta kun joku vie jalat alta niin..ei auttanut vaikka kuinka yritti ajatella järjellä. Miestäni rakastan ja hän minua, on pystynyt antamaan anteeksi. Haluan olla mieheni kanssa ja unohtaa tämän toisen mutta on vain vaikeaa.
Voi helvetti sun kanssas,et saa kyllä yhtään sympatiaa. Miehesi ehkä antoi anteeksi mutta ei koskaan unohda ja epäilys kalvaa aina mieltä.
 

Yhteistyössä