Pettääkö petturi aina uudestaan?

  • Viestiketjun aloittaja Tutteri
  • Ensimmäinen viesti
Kaaliperhonen
Kyllä ihminen oppii pettämisestä yhtä lailla kuin muistakin virheistään, miksi siinä pitäisi olla joku maaginen ero? Olen pettänyt, mutta haluan ainakin uskoa, etten petä uudestaan. Petin suhteen lopussa kun tiesin jo haluavani erota. Jos vielä joudun samaan tilanteeseen niin uskon, että olen niin paljon vahvempi, viisaampi ja aikuisempi, että minulla on voimia lopettaa suhde ilman samanlaista typerää, tarpeetonta ja syvästi loukkaavaa haksahdusta vieraaseen mieheen.
 
Elämää nähnyt
Alkuperäinen kirjoittaja Kaaliperhonen:
Kyllä ihminen oppii pettämisestä yhtä lailla kuin muistakin virheistään
Jos pettäjä on pettänyt useammin kuin kerran, hän pettää uudelleen ja uudelleen. Itsekurin puutetta ei hevillä korjata. Se vaatisi täydellisen elämän ja arvojen muutoksen, joka alkaa oman syyllisyyden tunnustamisesta - muita ja olosuhteita syyttämättä - siis ottamalla vastuu tapahtuneesta. Sellaiseen harva pettäjä suostuu. Yleensä pettäjä vierittää syyn kaikkien muiden ja etenkin olosuhteiden päälle osoittaen narsisminsa ja kypsymättömyytensä. Kumma kyllä, eroissakin se pettänyt osapuoli on useimmiten se hankalampi ja katkerampi, vaikka toisin luulisi.

Olen tullut tulokseen, pettäjät ovat luonnevikaisia pikkulapsia!
 
fdsagsag
Alkuperäinen kirjoittaja Kaaliperhonen:
Kyllä ihminen oppii pettämisestä yhtä lailla kuin muistakin virheistään, miksi siinä pitäisi olla joku maaginen ero?
No kun nimenomaan monikaan ihminen EI opi yhtään mitään omista tai toisten virheistä, eikä muutu edes vuosien saatossa (ainakaan positiiviseen suuntaan). Alkoholistit juovat itsensä kuoliaiksi, väkivaltaiset tappavat lopulta jonkun, työnarkomaanit polttavat itsensä loppuun, liian kiltit jatkavat kynnysmattoina, katkerat katkeroituvat entisestään, epäsosiaaliset eivät sosiaalistu, jäyhät eivät muutu hellyyttä osoittaviksi jne jen.

Kysymys kuuluukin: miksi petturit muuttuisivat jotenkin maagisesti?

 
Kaaliperhonen
Tarkoitin oikeastaan sitä, että jos on kerran tehnyt jotain tyhmää niin ei se välttämättä tarkoita sitä, että tekee uudestaan. Älkää nyt niputtako yhteen ihmisiä, jotka ovat kerran nuorena humalassa hairahtuneet ja syvästi katuvat sitä, ja niitä, jotka pitävät vuosikaudet rakastajia ilman mitään tunnontuskia. Ensimmäinen ihmistyyppi ei uskonut, että pään seinään lyöminen sattuu ennen kuin kokeili itse, ja tajusi liian myöhään miten lapsellista ja tyhmää se oli ja kärsi seuraukset ja katui. Toinen ihmistyyppi on sitten se luonnevikainen pikkulapsi, joka tuskin parantaa tapojaan.
 
Sattuiko se?
Olen ollut kolmessa suhteessa, joissa kaikissa luottamus on mennyt tavalla tai toisella. Eka suhteeni oli paha. Sitä en antaisi toistua enää ikinä. Anteeksianto - tein siihen selvät rajat tämän jälkeen. Jos toinen pettää, pitää puhua asiasta. Ottaa selvää miksi niin oli käynyt. Jos pettäjällä ei ole vastausta. Ei kannata jatkaa. Jos tiedät häntä sattuvan ja että hän katuu, mieti kannattaako jatkaa.

Toiset ihmiset eivät näe pettämistä niin pahana asiana. He eivät ehkä ajattele "satutan häntä". Ehkä kyse on jonkin tarpeen täyttämisestä. Itse olen sen verran itsekäs, etten tahtoisi oman kumppanini harrastavan seksiä muiden kanssa.
Itse en ole koskaan pettänyt omaa seurustelukumppania. En ole kokenut tarvetta siihen. Tai sitten lapsellisen kovaääninen "omatunnonääni" ei ole sitä sallinut. Kannattaa harjoitella kontrollia.

Ne ihmiset , jotka pettävät, heikentävät petettävien mahdollisuutta terveisiin suhteisiin. Ainakin toisinaan. Paha vertaus, mutta mielestäni ansaittu. Raiskaatte kumppaninne pettämällä. Ainakin jos kumppaninne on tunnepitoinen ihminen.

Itse aloitin aina alusta. Opin luottamaan toiseen. Nykyään sitä vaan odottaa. Odottaa että koska saa tietää. Kerran sain hänet kiinni matkalta hotelliin. Tunnustus. Ei ollut kuulema pettänyt aiemmin. Kuka tietää?

Ehkä olen naiivi, mutta annan hänelle vielä yhden mahdollisuuden. Ensin tosin sanoin hänelle, pari päivää tapauksesta, että petin häntä. Itkusta päätellen hänellä oli tunteita minua kohtaan. Sitten kerroin ettei näin ollut käynyt. Helpotus. Sadistista? Mielestäni ansaittua. Saman sain itse tuntea. Ehkä hän oppi jotain. Toivotaan.

Pyrin eroon vianoharhoista, sillä ne pilaavat suhteen. Ehkä sen pilaavat myös entiset seurustelukumppanit? Itse olen hyvissä väleissä viimeisimmän kanssa. Olisi pitänyt vaan pysyä kavereina alunperinkin. Näin se olisi toiminut paremmin.

Kaikki tekevät virheitä. Itse myös. Pyrin oppimaan niistä. Pelihimo, jännitys, jotain uutta, tikkari lapselle, seksiä aikuiselle. Mitäpä eroa? Tikkarin saa 20 centillä. Kusipää maksaa 200€ seksistä. Haista vittu. Ehkä panit juuri tyttöä, joka oli pakotettu siihen henkisesti. Ehkä jo 10 vuotiaasta asti. Mitä voit tietää. Miksi sinua kiinnostaisi?

"Tätähän se halusi". "Ei se sanonut ei". / Ehkä hän tahtoi hyväksyntää. Tai sen tikkarin. Hän saikin 10 vuoden kärsimykset. Pedofiilit roikkuu perässä. Suojele lasta. Älä tapa häntä sisältä. Ei nuoret tytöt tiedä mitä ne haluaa. Jos antaisit heidän kasvaa rauhassa.

Pahoittelut, ei ehkä kuulunu vikat tekstit tämän kategorian alle, mutta ehkä joku saa nyt ajateltavaa.
 
Entinen_petturi
Näiden teorioiden mukaan sekä minä että mieheni siis vielä petetään toisiamme. Meidän suhteen alku kun oli sellainen, että tavatessamme ja hullaantuessamme toisiimme olimme molemmat omilla tahoillamme jo suhteissa. Eli hän petti tyttöystäväänsä ja minä miesystävääni. Ei tosin pitkään, koska kerroimme asiasta aika paina, mutta kuitenkin petettiin. Nyt 20 vuotta yhteistä taivalta takana ja katsotaan nyt sitten kuka pettää ja ketä ensin... :)
 
Petturi Punakuono
Alkuperäinen kirjoittaja Entinen_petturi:
Näiden teorioiden mukaan sekä minä että mieheni siis vielä petetään toisiamme. Meidän suhteen alku kun oli sellainen, että tavatessamme ja hullaantuessamme toisiimme olimme molemmat omilla tahoillamme jo suhteissa. Eli hän petti tyttöystäväänsä ja minä miesystävääni. Ei tosin pitkään, koska kerroimme asiasta aika paina, mutta kuitenkin petettiin. Nyt 20 vuotta yhteistä taivalta takana ja katsotaan nyt sitten kuka pettää ja ketä ensin... :)
Ja varmaan suhteenne alussa petitte toisianne paneskelemalla edelleen tulevien exienne kanssa.

 
Kerran pettänyt
Petin kerran ex-miestäni ja niinkin "hyvästä" syystä, että hän petti ensiksi minua. Halusin siis kostaa, sillä minusta tuntui pahalta, että minua oli petetty - ja sen jälkeen, kun olin itse pettänyt, tuntui minusta vielä entistäkin pahemmalta. Koko kostoajatus oli lapsellinen ja tyhmä.

Erohan meille tuli pitkälti sen takia, etten voinut antaa miehelleni anteeksi hänen petturuuttaan, enkä itselleni omaa typerää kostonhimoani. Vaikka kuinka yritimme, luottamus ei enää palannut.

Nyt olen ollut nykyisen mieheni kanssa yhdessä kohta 10 vuotta, häntä en ole pettänyt koskaan ja JOS hän joskus pettäisi minua, uskon, että nyt tekisin erilaisen ratkaisun kuin edellissä suhteessani, eli joko antaisin anteeksi tai sitten eroaisin, mutta en lähtisi hautomaan typeriä kostosuunnitelmia.
 
Nainen28
Itse olen kerran pettänyt - aina voi selitellä, mutta tämä johtui sen hetkisestä suhteesta joka voi erittäin huonosti. En kuitenkaan jostain syystä pystynyt siitä irrottautumaan ilman ulkopuolista apua..En kuitenkaan ikinä voisi pettää "normaalitilanteessa, jolloin ero ei ole mielessä. Tai vain huvin vuoksi "pelailla ja pettää, vaikka siihen tulisi tilaisuus. Eli uskon että tapauskohtaista tämäkin.
 
sellasta on elämä
Oon pettäny kerran pari. Ja todennäköisesti petän toistekin. En halua eroa, mut jos sellanen tulee, niin se tulee. Ja ruoho ei ole vihreämpää aidan toisella puolella, mutta joskus on vaan kiva säätää.
 
lsddafäj
Alkuperäinen kirjoittaja epävarma pohtija:
Itse olen aina ollut sitä mieltä että pettäjä pettää uudestaan enkä halua pettämistä siksi anteeksi antaa.

Nykyisessä suhteessani olen kuitenkin miettinyt seuraavaa: Mieheni ei ole ikinä pettänyt minua (no, ainakaan tietääkseni), mutta edellisissä suhteissaan hän on pettänyt tyttöystäviään. Hän tosin sanoo tämän johtuneen mm. siitä että nämä tyttöystävät pettivät myös häntä, ja ettei hän koskaan rakastanut näitä seurustelukumppaneitaan syvästi.

Minun kohdallani mies siis ainakin väittää rakastavansa minua enemmän ja eri tavalla kuin koskaan ketään entisiään, ja sanoo ettei pettäisi minua. Mietinkin siis, voiko entinen pettäjä (aiemmissa suhteissa pettänyt) parantaa tapansa? Jos minä nyt hänelle olen "se oikea". Vai käyköhän tässäkin lopulta niin että vaikka alussa olisi uskollinen niin jossain vaiheessa kun menee huonommin pettää minuakin..
Käsi sydämelle: luuletko että miehesi kertoi edellisille kumppaneilleen, että he ovat vain väliaikaisia patjoja matkalla kohti Sitä Ainoaa Oikeaa. Juuri niin, emme mekään. Samat laulut se on laulanut muillekin, mutta onnea silti sinisilmäisyydellsesi.

 
Saarankaara
Alkuperäinen kirjoittaja Tutteri:
Eli pettääkö siis petturi aina uudestaan? Niinhän sitä sanotaan, mutta pitääkö se paikkaansa? Itse olen pettänyt kuusi vuotta sitten, enkä rehellisesti ole varma voinko loppuelämäni olla pettämättä. Mieheni petti minua neljä vuotta sitten ja nyt mietin, että olisiko hän valmis pettämään minua uudestaan. Ja mikä on se kriittinen aika, että pettämisestä selviytymisen vaikeus unohtuu? Haluaisin kuulla kokemuksia.
Jos pettäjä saa kerran anteeksi pettämisen, niin se luulee voivansa tehdä saman tempun toistenki. Vierestä on tullut seurattua. Pettäjä pettää aina, vaikka olosuhteiden pakosta joutuisi vaihtamaan vakikumppaniakin.
 
kuspie
itse olen seurustellut 8v ja meillä on koti,3lasta jne..petän kumppaniani humalassa,selvinpäin..livenä,puhelimessa.. Sekä naisten ja miesten kanssa..jokainen kerta o viimeinen,jep.jep! Jäin jopa kiinni kun harr seksiä oman sukupuoleni edustajan kanssa..(mies) kesällä 08 menin naimisiin ja kuukauden päästä jo petin..olenko ylpeä?en..lopetanko?jaa,a..
 
ei aina*
jaa...uskon että pettäminenkin johtuu paljon ihmisestä!

Minun mieheni on vannonut ettei pystyisi pettämään minua, koska tietää kuinka paljon oma ja puolison pettäminen satuttaa!
Mieheni petti exäänsä, ja hän miestäni. Heillä ilmeisesti lähti vähän käsistä koko homma, mutta mieheni on sanonut hakeneensa ehkä enemmän huomiota ja lämpöisiä hetkiä kuin itse aktia (näitä ei exältä saanut).
Kuitenkin mieheni on luonteeltaan sellainen, ettei pysty elämään itsensä kanssa ellei kerro pettämistään, eikä pysty myöskään elämään itsensä kanssa petettyään toista - satuttaneensa toista. Uskon häntä!

Itse petin myös exääni, rakkauden puuttumisen vuoksi en kokenut omantunnon tuskia, mutta nyt rakkauteni miestäni kohtaan on aivan uskomatonta, ettei mieleenikään tulisi pettää häntä!
 
oppii ja ei opi
niin aina löytyy syy. huomion puute, rakkauden puute, hellyyden puute ja mitä lie. parisuhteessa jokainen kokee joskus ettei huomioida tarpeeksi, ei saa tarpeeksi hellyyttä jne. ei ole mahdollista että aina menee hyvin, varsinkin mitä pidempi suhde takana sen enemmän aallonpohjia tulee. ja kun kokee ettei huomioida/saa hellyyttä niin onko siellä eteisen peilissä myös tyyppi, joka on siinä parisuhteessa ja ei varmasti ole aina parhaimmillaan ja ihanimmillaan sitä toista kohtaan. jos koetaan et joku asia ei ole hyvin tai jotkin tarpeet jää iteltä täytttymättä, suu auki ja se vasta vaikeaa on.ensin pitäs tiedostaa mikä oikeesti mättää ja vielä saada sanottua se toiselle tarpeeks selvästi, jos se ei auta ei voi mitään. sitkun asiaa miettii vielä niin, et ihmisenä on joskus tosi vaikea olla, ihan vaan yksinkin. tulee identiteettikriisejä ja muita kasvuja, tulee tehtyä typeryyksiä ja virheitä. sit pitäs vielä elää toisen kanssa, jolla samat kriisit ja virheet pukkaa päälle ja todennäkösesti vielä eri aikaan nii siinä on sitten parisuhteelle haastetta.välillä vaan hyppii näistä viesteistä silmille lauseet "mutta kun se toinen ei huomioinut tms. siksi suhde meni päin persettä".
kerran pettää, aina pettää ei pidä paikkaansa. onhan sen jo ammatti-ihmisetkin sanoneet että virheistään voi oppia jos todella haluaa ja on kapasiteettia kasvaa.kaikki eivät opi, mutta mahdollista se on niinkuin muutkin asiat tässä maailmassa. vaatii vaan useasti helvetisti ittensä kanssa töitä.
 
kookosrasva
Olen pettanyt. En tuntenut hapeaa enka syyllisyyden tunnetta.
Olin tukehtunut ahdistavassa suhteessa kontrolloivan miehen kanssa. Halusin rikkoa elamani sirpaleiksi koska en osannut sita muuten muuttaa. Olin typera eksyksissa oleva nuori nainen. Suhteen jalkeen olin yksin, yhteiset ystavat ottivat tietenkin hanen puolensa. Koko maailmani muuttui ja vaikka valilla oli vaikeaa, opin tuntemaan itseani. Opin noyryytta. Opin ottamaan vastuun omasta kaytoksestani ja kasvoin paremmaksi ihmiseksi. Pettaisinko toisen kerran? En usko. Mutta jos jotain olen oppinut niin sen etta on turha luulla etta elamaansa voi suunnitella. Kriiseja on varmasti tulevaisuudessa, voin vain toivoa etta seuraavalla kertaa osaan kasitella sita paremmin.
 
Ööligööli
Alkuperäinen kirjoittaja Pettäjästä ääriuskolliseksi:
Olen nyt 27v ja petin 17v entistä poikaystävääni, olimme 2v yhdessä, hän antoi anteeksi ja jatkoin pettämistä. sitten tapasin nykyisen mieheni, hän ei suostunut koskemaankaan, ennenkuin olin jättänyt molemmat miehet. En rakastanut entistäni, nykyistä rakastan, enkä ole ikinä edes harkinnut pettämistä. Hän tietysti oli alkuun hiukan epäluuloinen, kun tiesi koko jutun, en olisi edes saanut temmattua itseäni irti siitä 2 miehen kierteestä ilman häntä. Mutta nyt olemme onnellisia yhdessä, ja välillä mustasukkaisia toisistamme, mutta koskaan en ole miestäni pettänyt, eikä hänkään tietääkseni minua.
Hienoa että et enää petä, mutta miten on mahdollista, että olit pettänyt 17v. miestä, jonka kanssa olit 2v.? Olet 27v. eli aloitit seksin 10v. ikäisenä?
 
Mies yli 30
Tunnutan olleeni pettäjä. Petin edellisessä suhteessani kumppaniani noin kymmenen kertaa. Joka ainoasta kerrasta minulle tuli hirmuinen morkkis. Miksi sitten petin? Yhtäkään hyvää syytä ei ole olemassa. Uskon, että nämä kerrat tapahtuivat klassisen huomion saamisen kautta. Seksielämämme ei ollut kovin aktiivista ja aloitteet tulivat suurimmaksi osaksi minun puoleltani. Olimme suhteessa reilusti yli 10 vuotta. Eromme syy ei kuitenkaan ollut vieraat naiset, eikä pettäminen vaan ihan muut syyt. Nykyiselle kumppanilleni kerroin heti alussa tapahtuneista täysin avoimesti. Olen tehnyt myös itselleni selväksi, että tässä suhteessa en tule pettämään. Olen seissyt sanojeni takana. En kestäisi itseäni, mikäli huomaisin taas olevani pettäjä. En myöskään halua satuttaa enään ketään.
 
Jussi2u
Alkuperäinen kirjoittaja Tutteri:
Eli pettääkö siis petturi aina uudestaan?
Ollessaan täysin tyytyväinen/tyydytetty kukaan ei "petä". Ei koskaan, ei mistään hinnasta, ei minkään vuoksi.

Mietipä sitä hetki, tarkastellen aihetta aivan ikiomista lähtökohdistasi käsin.

En ole koskaan "pettänyt" tai pettänyt eikä kukaan kumppanini ole niin koskaan tehnyt. Mielestäni koko ajatus(rakennelma) "pettämisestä" on sairaan mielen kehittämä harha. Yhdessä ollaan koska on hyvä olla yhdessä. Ja kun on hyvä olla yhdessä ei ole tarvetta olla ...kahdessa ...saati useammassa.

Jussi
 
sohffvfis
Oma kokemus.Jättäjä nainen jättää.Sen sain kokea.Hän jätti monia jälkeeni.Oli nätti,kiva nainen.Halusi vissiin vaihtelua.Nyt on kusessa.Mustis vahtii.Nyt ei olis syytä vahtimaan.Nainen aika rupsahtanut.Tyypillinen 56v. vanha nainen.Kauneus on katoavaista.
 
no
Mielestäni on aika outoa hakea syytä pettämiseen puolisosta. Hänkö sen päätöksen tekee?

Onko niin, että parisuhteessa oma käyttäytyminen vaikuttaa ainoastaan siihen petetäänkö sinua?

Tulee mieleen, että monessako erossa on vielä viimeisiksi sanoiksi sanottu, että hyvään liittoon ei olisi päässyt kolmatta väliin? Ainakin syyllistämisen mestareita tuntuu olevan ja paljon

Minusta paras vastaus on "mies yli 30" tarina, joka sanoi asian rehellisesti.

Ei paljon ole arvoa sanonnalla" en pettäisi enää", jos pettäminen on alunperinkin "lähtöisin toisen käyttäytymisestä" . Jos nyt analyysia haluaa tehdä, niin pettäjän luonteenpiirteet värittävät kuitenkin hänen elämäänsä 24/7, ja se taitaa olla joskus vaikeampi yhtälö, kuin salassa tapahtunut hairahtuminen......
 
Voi sinua
Alkuperäinen kirjoittaja Jussi2u:
Alkuperäinen kirjoittaja Tutteri:
Eli pettääkö siis petturi aina uudestaan?
Ollessaan täysin tyytyväinen/tyydytetty kukaan ei "petä". Ei koskaan, ei mistään hinnasta, ei minkään vuoksi.

Mietipä sitä hetki, tarkastellen aihetta aivan ikiomista lähtökohdistasi käsin.

En ole koskaan "pettänyt" tai pettänyt eikä kukaan kumppanini ole niin koskaan tehnyt. Mielestäni koko ajatus(rakennelma) "pettämisestä" on sairaan mielen kehittämä harha. Yhdessä ollaan koska on hyvä olla yhdessä. Ja kun on hyvä olla yhdessä ei ole tarvetta olla ...kahdessa ...saati useammassa.

Jussi
Jussi-pieni, sinulla on vielä paljon opittavaa. Katsos kun aina ei syy ole siinä, etteikö omassa parisuhteessa kaikki olisi hyvin ja oman kullan kanssa hyvä olla. Joskus se on kiinni ihan vaan siitä, että luulee itsestään liikoja, haluaa näyttää itselleen, että minusta on vaikka mihin, minä kelpaan kelle tahansa. Jne.

Nimim. Kokenut ja aikuinen
 

Yhteistyössä