nämä on sellaisia asioita, ettei koskaan voi sanoa ei koskaan ja koskaan ei voi tietää etukäteen. Entinen mieheni ei ollut varsinaista pettäjätyyppiä, mitä sillä nyt tarkoitetaankin. Olimme myös hyviä ystäviä keskenämme, sen lisäksi seksi sujui ja haaveet olivat samankaltaisia. Kun sain hänet sitten yllättäen kiinni pettämisestä ja kysyin syytä, hän sanoi, ettei tiedä. Kun oli tilaisuus, meidän kahden väliltä puuttui jotain, ihastui naiseen tai jotain..
No, nyt tiedän sitten paremmin, kun aikaa on jo kulunut. Ei meidän suhde ollut sitä mitä luulin, ei mies ollut alunperinkään siihen niin sitoutunut kuin minä. Nyt olen uusissa naimisissa, löysin itselleni paljon paremmin sopivan miehen, ja meidän haaveet ja luonteet ym sopii oikeasti yhteen, tämä on totta, eikä mitään kuvitelmaa
Haluan vain sanoa, että joskus voi käydä todella hyvin tällaisessa tilanteessa. Pitkään toipuminen kesti, kuten moni muukin tässä on kertonut. Se, että joku johon täysin luotat, pystyy pettämään pahimmalla mahdollisella tavalla, on todella raastavaa. Siitä toipuminen ottaa aikansa. Mutta itse ainakin tunnen nykyään, että tuolla kokemuksella oli tarkoituksensa, enhän olisi muuten mitenkään tavannut nykyistä miestäni, joka on todella mahtava ihminen!
Se on kyllä vielä sanottava, että sen verran tuo vanha asia vielä kaivelee, että ajattelen nykyisin, että nykyinen mieheni on se viimeinen. Jos hän minut pettäisi, en enää sitä kestäisi, sen verran koville se otti. En haluaisi enää sen jälkeen antautua parisuhteeseen ja antaa itsestäni "kaikkea", panna itseäni likoon niin sanotusti. Silloin keskittyisin muihin asioihin elämässäni jatkossa. Tai sitten vaan vielä tuntuu siltä, eli toipuminen osittain kesken. Tuntemushan voi olla myöhemmin toinen.
Tsemppiä kaikille petetyille ja muillekin, ei kenenkään osapuolen elämä ole aina helppoa.