E
Epäilevä Elli
Vieras
Löytyisiköhän täältä apua ahdistukseeni?
Olen seurustellut reilun vuoden erään miehen kanssa. Aluksi tarkoitus oli kai vain vähän "tapailla", mutta jotenkin homma lipesi vakavammaksi molempien puolelta. Molemmilla oli entisistä suhteista jos jonkinlaista traumaa, miehellä enemmän kuin minulla, joten suhteen vakavoituminen pelotti molempia. (Olemme noin 30-vuotiaita ja kaikennäköistä on jo koettu.) Vuodenvaihteen tienoilla aloimme kuitenkin molemmat jo luottaa tähän juttuun ja uskalsimme sukeltaa syvemmälle suhteeseen. Itselläni on ollut suhteessa hyvä olla ja kuvittelin, että toisellakin on näin ollut. Meillä on ollut yhdessä tosi hauskaa, paljon ihanaa seksiä, yhteisiä harrastuksia, mutta myös ns. oma elämä molemmilla. Koko ajan on tuntunut paremmalta ja paremmalta olla yhdessä.
Kuitenkin, ehkä johtuen suhteen alkuaikojen "säätämisestä" puolin ja toisin (ollako vai eikö olla ja miten vakavalla mielellä), minulla on koko ajan ollut jonkinlainen pieni epäilys, että näinköhän mies pystyy todella sitoutumaan tähän. Olen myös ensimmäistä kertaa elämässäni löytänyt itsestäni mustasukkaisuuden piirteitä. Näistä olen joskus miehelle puhunutkin ja ihmetellyt itsekin, että mistä ne johtuvat, koska mitään varsinaista syytä epäillä miehen uskollisuutta ei ole ollut. Vain jokin omituinen vaisto, joka tietysti voi johtaa täysin hakoteillekin.
Mutta Viime lauantaina löysin sattumalta tietokoneelta jonkun tuntemattoman naisen kuvan (ei seksikuva, vaan kasvokuva). Selvästi mies oli ladannut sen jostain. Kysyin asiasta ja pienen kiemurtelun jälkeen hän kertoi, että oli joskus sinkkuaikoinaan laittanut nettiin treffipalstalle ilmoituksen ja saanut sieltä joitain vastauksia, ja oli nyt tässä eräänä päivänä käynyt läpi vanhaa sähköpostiaan ja tuhonnut noita viestejä. Jostain syystä oli sitten avannut tuon kasvokuvan ja se oli jäänyt koneen työpöydälle. Sen verran epäilyttävältä tuo selitys kuulosti, että vähän aikaa olin asiasta nyreissäni, mutta lepyin lopulta ja päätin antaa asian olla.
Asia jäi kuitenkin vielä sen verran vaivaamaan, että aamuyöllä aloin salaa tutkia miehen puhelinta. En ole ikinä ennen elämässäni sortunut tuollaiseen urkkimiseen ja se hävetti minua kovasti, mutta en vain pystynyt estämään itseäni. Mieskin tiesi, että minulla ei ole tapana tutkia toisten puhelimia/kalentereita/postia, joten ehkä siksi hänen puhelimestaan sitten löytyikin epäilyttävää aineistoa Hän oli kesäkuun puolivälissä lähettänyt tekstiviestin eräälle naiselle (eri niminen kuin tietokoneella olleessa kuvassa), kertonut olevansa tulossa harrastuksen puitteissa paikkakunnalle ja että olisi kiva nähdä pitkästä aikaa. Nainen oli vastannut, että ilman muuta nähdään ja viestittely jatkui, mutta lopulta aikatauluongelmien takia (nainen on itse naimisissa, joten ei voi tavata ihan koska ja missä vain) miehen viimeinen viesti oli, että menee vähän turhan vaikeaksi, joten täytyy kai unohtaa koko juttu. Hän siis ei lopulta mennyt naisen luo, minkä jo tiesinkin, koska kyseisenä päivänä hän oli aivan eri paikkakunnalla.
Mutta vaikka pettäminen ei tuolloin toteutunut, aikomus oli selvä, joten mies joutui taas selittelemään Kuulemma tämä nainen on joku hänen vanha "säätönsä", jonka on nähnyt viimeksi pari vuotta sitten. Se, miksi otti häneen yhteyttä juuri nyt, oli kuulemma vain jokin päähänpisto, ei osannut sen kummempaa syytä esittää. Mutta kuulemma mies oli itse viestittelyn jatkuessa havahtunut ymmärtämään, mitä oli tekemässä ja tullut siihen tulokseen, ettei halua eikä pysty pettämään, joten oli siksi vetäytynyt koko jutusta vedoten siihen, ettei aikataulut sovi. Pyyteli minulta kovasti anteeksi ja vakuutti, ettei ole minua ikinä pettänyt, eikä aio pettää, vaan että kyseessä oli vain jokin hetken hairahdus, joka ei tule toistumaan. Ainoa selitys kysymyksiini "miksi, miksi, miksi???", oli, että häntä vielä kesäkuussa pelotti niin paljon meidän suhteemme vakavoituminen, että ehkä sen takia hänelle iski jonkinlainen paniikkireaktio ja halu etääntyä suhteestamme. Mutta että nyt kun olemme olleet koko heinäkuun yhdessä ja ensimmäistä kertaa ehtineet todella viettää kunnolla aikaa toistemme kanssa ja tutustua oikeasti paremmin, niin hän on huomannut, että haluaa oikeasti olla minun kanssani. On kuulemma vihdoin nyt valmis vakavampaan suhteeseen, uskaltaa avautua, puhua kaikesta (myös niistä traumaattisista asioista, joista ei ole koskaan kenellekään selvinpäin puhunut) ja todella sitoutua tähän juttuun. Ja haluaa tehdä kaikkensa saadakseen minun luottamukseni takaisin, koska minä olen hänelle niin tärkeä, ettei hän missään nimessä halua minua menettää.
Tässä sitä nyt sitten ollaan ja ihmetellään, että mitä pitäisi uskoa Jos laitan pöytään vain puhtaat faktat, niin ei hyvältä näytä. Helposti voisi kuvitella, että mies valehtelee niin että korvat heiluvat ja on pettänyt minua tämän vuoden aikana jo ties miten monta kertaa. Sattumalta vain jäi kiinni tästä yhdestä tapauksesta, kun ei ollut vielä ehtinyt tuhota viestiketjua kännykästä. Mutta kaiken tämän asian puimisen ja yhdessä itkemisen jälkeen, haluaisin kovasti uskoa, että hän puhuu totta. Ja että voisin vielä luottaa häneen, koska tiedän, että en ole hänelle yhdentekevä. Tunteet menevät vuoristorataa, enkä oikeasti tiedä mitä uskoa ja mitä tehdä
En tiedä, voiko kukaan tällä palstallakaan minua neuvoa, mutta kun en tiedä, mitä muutakaan tekisin, niin yritän saada apua teiltä, rakkaat kanssasisaret. Mitä uskoa? Miten edetä tästä?
Taustatietona voin vielä lisätä muutaman seikan:
- Miehellä on takanaan yksi erittäin traumaattinen ero, josta saanut pahasti siipeensä, joten ei siksi oikein luota suhteiden kestävyyteen ja on rakentanut itselleen vahvan suojamuurin (joka vasta nyt näyttää murtumisen merkkejä).
- Hän on alusta asti kertonut minulle, ettei ole sellainen mies, joka haluaa liihotella kukasta kukkaan, vaan että jos on jonkun kanssa, niin sitten todellakin on vain sen yhden kanssa. Kuulostaa hyvältä, mutta viimeaikaisten tapahtumien valossa alan epäillä, onko tämä vain puhetta
- Kännykästä löytyi näiden kesäkuisten viestien lisäksi myös vanhoja viestejä vanhoilta säädöiltä ja tyttöystäviltä. Ei mitään, mikä olisi päivätty meidän seurustelumme ajalle, mutta silti ihmetyttää, että miksi noita vanhoja seksiviestejä pitää säilyttää ?
- Tilaisuuksia pettämiseen miehellä on paljon, koska hän matkustaa usein sekä työn että harrastusten puitteissa ja tuttavapiiri on laaja. Jos siis haluja pettämiseen on, niin sitä varmasti tapahtuu, koska en mitenkään voi vahtia hänen tekemisiään. Enkä haluaisikaan vahtia. Haluaisin vain luottaa.
Jos jotenkin pystytte neuvomaan tai auttamaan, niin olisin kovin kiitollinen. Epätietoisuus ahdistaa ja kovaa...
Olen seurustellut reilun vuoden erään miehen kanssa. Aluksi tarkoitus oli kai vain vähän "tapailla", mutta jotenkin homma lipesi vakavammaksi molempien puolelta. Molemmilla oli entisistä suhteista jos jonkinlaista traumaa, miehellä enemmän kuin minulla, joten suhteen vakavoituminen pelotti molempia. (Olemme noin 30-vuotiaita ja kaikennäköistä on jo koettu.) Vuodenvaihteen tienoilla aloimme kuitenkin molemmat jo luottaa tähän juttuun ja uskalsimme sukeltaa syvemmälle suhteeseen. Itselläni on ollut suhteessa hyvä olla ja kuvittelin, että toisellakin on näin ollut. Meillä on ollut yhdessä tosi hauskaa, paljon ihanaa seksiä, yhteisiä harrastuksia, mutta myös ns. oma elämä molemmilla. Koko ajan on tuntunut paremmalta ja paremmalta olla yhdessä.
Kuitenkin, ehkä johtuen suhteen alkuaikojen "säätämisestä" puolin ja toisin (ollako vai eikö olla ja miten vakavalla mielellä), minulla on koko ajan ollut jonkinlainen pieni epäilys, että näinköhän mies pystyy todella sitoutumaan tähän. Olen myös ensimmäistä kertaa elämässäni löytänyt itsestäni mustasukkaisuuden piirteitä. Näistä olen joskus miehelle puhunutkin ja ihmetellyt itsekin, että mistä ne johtuvat, koska mitään varsinaista syytä epäillä miehen uskollisuutta ei ole ollut. Vain jokin omituinen vaisto, joka tietysti voi johtaa täysin hakoteillekin.
Mutta Viime lauantaina löysin sattumalta tietokoneelta jonkun tuntemattoman naisen kuvan (ei seksikuva, vaan kasvokuva). Selvästi mies oli ladannut sen jostain. Kysyin asiasta ja pienen kiemurtelun jälkeen hän kertoi, että oli joskus sinkkuaikoinaan laittanut nettiin treffipalstalle ilmoituksen ja saanut sieltä joitain vastauksia, ja oli nyt tässä eräänä päivänä käynyt läpi vanhaa sähköpostiaan ja tuhonnut noita viestejä. Jostain syystä oli sitten avannut tuon kasvokuvan ja se oli jäänyt koneen työpöydälle. Sen verran epäilyttävältä tuo selitys kuulosti, että vähän aikaa olin asiasta nyreissäni, mutta lepyin lopulta ja päätin antaa asian olla.
Asia jäi kuitenkin vielä sen verran vaivaamaan, että aamuyöllä aloin salaa tutkia miehen puhelinta. En ole ikinä ennen elämässäni sortunut tuollaiseen urkkimiseen ja se hävetti minua kovasti, mutta en vain pystynyt estämään itseäni. Mieskin tiesi, että minulla ei ole tapana tutkia toisten puhelimia/kalentereita/postia, joten ehkä siksi hänen puhelimestaan sitten löytyikin epäilyttävää aineistoa Hän oli kesäkuun puolivälissä lähettänyt tekstiviestin eräälle naiselle (eri niminen kuin tietokoneella olleessa kuvassa), kertonut olevansa tulossa harrastuksen puitteissa paikkakunnalle ja että olisi kiva nähdä pitkästä aikaa. Nainen oli vastannut, että ilman muuta nähdään ja viestittely jatkui, mutta lopulta aikatauluongelmien takia (nainen on itse naimisissa, joten ei voi tavata ihan koska ja missä vain) miehen viimeinen viesti oli, että menee vähän turhan vaikeaksi, joten täytyy kai unohtaa koko juttu. Hän siis ei lopulta mennyt naisen luo, minkä jo tiesinkin, koska kyseisenä päivänä hän oli aivan eri paikkakunnalla.
Mutta vaikka pettäminen ei tuolloin toteutunut, aikomus oli selvä, joten mies joutui taas selittelemään Kuulemma tämä nainen on joku hänen vanha "säätönsä", jonka on nähnyt viimeksi pari vuotta sitten. Se, miksi otti häneen yhteyttä juuri nyt, oli kuulemma vain jokin päähänpisto, ei osannut sen kummempaa syytä esittää. Mutta kuulemma mies oli itse viestittelyn jatkuessa havahtunut ymmärtämään, mitä oli tekemässä ja tullut siihen tulokseen, ettei halua eikä pysty pettämään, joten oli siksi vetäytynyt koko jutusta vedoten siihen, ettei aikataulut sovi. Pyyteli minulta kovasti anteeksi ja vakuutti, ettei ole minua ikinä pettänyt, eikä aio pettää, vaan että kyseessä oli vain jokin hetken hairahdus, joka ei tule toistumaan. Ainoa selitys kysymyksiini "miksi, miksi, miksi???", oli, että häntä vielä kesäkuussa pelotti niin paljon meidän suhteemme vakavoituminen, että ehkä sen takia hänelle iski jonkinlainen paniikkireaktio ja halu etääntyä suhteestamme. Mutta että nyt kun olemme olleet koko heinäkuun yhdessä ja ensimmäistä kertaa ehtineet todella viettää kunnolla aikaa toistemme kanssa ja tutustua oikeasti paremmin, niin hän on huomannut, että haluaa oikeasti olla minun kanssani. On kuulemma vihdoin nyt valmis vakavampaan suhteeseen, uskaltaa avautua, puhua kaikesta (myös niistä traumaattisista asioista, joista ei ole koskaan kenellekään selvinpäin puhunut) ja todella sitoutua tähän juttuun. Ja haluaa tehdä kaikkensa saadakseen minun luottamukseni takaisin, koska minä olen hänelle niin tärkeä, ettei hän missään nimessä halua minua menettää.
Tässä sitä nyt sitten ollaan ja ihmetellään, että mitä pitäisi uskoa Jos laitan pöytään vain puhtaat faktat, niin ei hyvältä näytä. Helposti voisi kuvitella, että mies valehtelee niin että korvat heiluvat ja on pettänyt minua tämän vuoden aikana jo ties miten monta kertaa. Sattumalta vain jäi kiinni tästä yhdestä tapauksesta, kun ei ollut vielä ehtinyt tuhota viestiketjua kännykästä. Mutta kaiken tämän asian puimisen ja yhdessä itkemisen jälkeen, haluaisin kovasti uskoa, että hän puhuu totta. Ja että voisin vielä luottaa häneen, koska tiedän, että en ole hänelle yhdentekevä. Tunteet menevät vuoristorataa, enkä oikeasti tiedä mitä uskoa ja mitä tehdä
En tiedä, voiko kukaan tällä palstallakaan minua neuvoa, mutta kun en tiedä, mitä muutakaan tekisin, niin yritän saada apua teiltä, rakkaat kanssasisaret. Mitä uskoa? Miten edetä tästä?
Taustatietona voin vielä lisätä muutaman seikan:
- Miehellä on takanaan yksi erittäin traumaattinen ero, josta saanut pahasti siipeensä, joten ei siksi oikein luota suhteiden kestävyyteen ja on rakentanut itselleen vahvan suojamuurin (joka vasta nyt näyttää murtumisen merkkejä).
- Hän on alusta asti kertonut minulle, ettei ole sellainen mies, joka haluaa liihotella kukasta kukkaan, vaan että jos on jonkun kanssa, niin sitten todellakin on vain sen yhden kanssa. Kuulostaa hyvältä, mutta viimeaikaisten tapahtumien valossa alan epäillä, onko tämä vain puhetta
- Kännykästä löytyi näiden kesäkuisten viestien lisäksi myös vanhoja viestejä vanhoilta säädöiltä ja tyttöystäviltä. Ei mitään, mikä olisi päivätty meidän seurustelumme ajalle, mutta silti ihmetyttää, että miksi noita vanhoja seksiviestejä pitää säilyttää ?
- Tilaisuuksia pettämiseen miehellä on paljon, koska hän matkustaa usein sekä työn että harrastusten puitteissa ja tuttavapiiri on laaja. Jos siis haluja pettämiseen on, niin sitä varmasti tapahtuu, koska en mitenkään voi vahtia hänen tekemisiään. Enkä haluaisikaan vahtia. Haluaisin vain luottaa.
Jos jotenkin pystytte neuvomaan tai auttamaan, niin olisin kovin kiitollinen. Epätietoisuus ahdistaa ja kovaa...