petolliset muijat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ville
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

ville

Vieras
Hei,
Onko sellainen nimenomaan muijien ""ammattitauti"", jossa kun muija pettää miestään, se alkaa etsiä miehestään huonoja puolia tavallaan oikeuttaakseen petoksensa. Hän itse on vain syyntakeeton olosuhteiden uhri.

Meillä meni pitkään hyvin, kunnes muija alkoi pettää. Huomasin sen siitä, kun hänestä tuli riitaherkempi. Meillä oli sukset ristissä harva se päivä ja aina riita päättyi ovien paukkumiseen ja siihen, että minua syytettiin liiasta riitaisuudesta. Seksi väheni murto-osaan, koska en muka halunnut häntä, vaikka halusin sen kuin kerkesin. Tein aloitteita mutta ei kelvannut. Hän taas teki aloitteita vain silloin, kun varsin hyvin tiesi etukäteen, että en jaksa (esim. pitkän työvuoron jälkeen ym.). Kun huomasin tämän kierouden, suostuin piruuttani hänen aloitteeseensa. Hän näytti yllättyneeltä mutta hämmästyksestään selvittyään kieltäytyi kuitenkin seksistä, koska en ollut sanonut kyllää oikealla äänensävyllä.

No pian asian oikea laita selvisi ja muija lensi pihalle. Lentäessään hän syytti ja haukkui minua.

Miksi muija ei ota vastuuta tekosistaan? Onko se jokin muijien ammattitauti? Ollaan niin pikkuprinsessoja että...
 
Ikävä kyllä tuollainen toiminta ei ole riippuvainen sukupuolesta, vaan sitä esiintyy sekä miehillä että naisilla!Ja siis nimenomaan näillä pettävillä osapuolilla. Luultavasti tarkoituksena on juuri tuo mitä sanoitkin, että halutaan tehdä itsestään syyntakeeton. Tai siis halutaan selittää itselleen, miksi tekee mitä tekee? Että jos seurustelukumppanissa on vikaa, on ""sopivampaa"" etsiä uutta seuraa...näin se vaan menee...
 
Halusin kokeilla onko ruoho aidan takana vihreämpää, podin huonoa itsetuntoa ja yritin todistella itselleni olevani muidenkin miesten mielestä viehättävä. Valitettavasti ne halusivat minulta vain seksiä silloin kun heille sopi.
 
Näin se valitettavasti menee... meilläkin 20 v. meni melko mukavasti, ainakin omasta mielestäni. Eikä vaimollakaan ollut normaalia enempää valittamista, kunnes kuvioon ilmaantui toinen mies, joka oli kuulemma vaan hyvä ystävä.

Niinpä kuitenkin kaikki mikä oli 20 v. ollut OK, olikin päin helvettiä. Mikään mitä tein tai olin aikaisemmin tehnyt ei ollutkaan hyvä...oli siinä ihmettelemistä kunnes asioiden oikea laita selvisi. Eli tämä toinen mies ei ollutkaan ihan pelkkä ystävä.

Juuri tämä suhtautumisen muuttuminen meikäläiseen sai hälytyskellot soimaan. Lisäksi tietysti kännykän käyttö muuttui jne...
 
Inhorealisti, ei seurattu. Minä pesin vaimolle auton, kun hän lähti pettämään ja kaikin tavoin tuin häntä sivusuhteessaan. Seuraavaksi toivotin hänelle hyvää jatkoa toisissa ympyröissä. Elämä on, valintoja. Ja oli muuten valinta, jota en ole katunut; vapauduin valitesemaan puolisoa uusilla kriteereillä.
 
Eiköhän tuota käytöstä löydy sekä miehiltä että naisilta. Sillä tavalla kun saa itselleen mielen hyväksi, sillä on vaikea elää syyllisyyden ja huonon omatunnon kanssa. Kun jollakin kierolla logiikalla saa selitettyä itselleen asiat hyväksi, niin lopulta sitä sitten kai alkaa itsekin uskoa siihen.

Uskoisin kuitenkin, että monella naisella on se vika, että nainen tyytyy vähään ja alistuu siihen, että miestä ei pysty muuttamaan haluamaansa suuntaan. Elämästä katoaa kipinä ja hohto. Jos ihastuu toiseen, sitä suorastaan hullaantuu siihen uuteen kipinään ja hohtoon ja rupeaa vihaamaan sitä vanhaa ja entistä, vaikka itsekin on syypää siihen, ettei osannut VAATIA itselleen parempaa kohtelua.

Tiedän omasta esimerkistäni, että vaikkapa tosi väsyneenä ruokaa laittaessani olisi pitänyt joko pyytää mies avuksi tai vaatia, että nyt lähdetään koko porukka ulos syömään tai tilataan pitsataksi. Sen sijaan vaietaan hiljaa ja uupuneena laitetaan ruokaa. Päivästä toiseen. Vuodesta toiseen.

Sama asia sängyssä. Ei osata sanoa, mitä halutaan. Jos on teeskennellyt orgasmia alussa, ei kehtaa sanoa, että itseasiassa koskaan ei olekaan sitä orkkua tullut. Sitten vain tyydytään tilanteeseen, hoidetaan salaa omin käsin paineet pois ja alistutaan siihen, että seksi on tätä eikä muuksi muutu.

Sitä tulee flegmaattiseksi ja apaattiseksi. Ei osaa eikä kykene hakemaan muutosta. Rakastuminen toiseen tuo tarvittavan potkun, että jaksaa tuoda ilmi kaikki suhteessa olleet puutteet ja viat, vaikka tietenkin ne olisi pitänyt kertoa jo heti suhteen alussa, jotta voi etsiä parisuhteessa sopivaa tasapainoa tai ylipäätään saa selvyyden, että onko tässä se mies jonka kanssa kykenee elämään loppuiän.

Petollisten naisten miehille lohdutuksena, että mitä useampia suhteita on, sitä todennäköisempää on se, että myös tulevat suhteet epäonnistuvat. Onni ei siis tule vaihtamalla, koska itsessä olevat syyt ovat yhä edelleen olemassa.
 
Jaa,a..täällä kirjoittaa nainen joka ei tajua pettämistä ei yhtään ja ollenkaan. Tähän ikään mennessä ei oo tarvinnu vilkuilla muita miehiä..taitaa olla ihmistyypistä kysymys..hmm. Mut ihan vaan et on meitä kauniita suomineitoja vielä jotka vieläpä on kunnolla! Et tsemppiä!
 
Mieheni on käyttäytynyt aivan alkuperäisen kirjoittamalla tavalla.Siis hän on pettänyt minua, niinkö?Itse olen sitä toki epäillyt pitkään.Mitään en osaa tehdä oikein ja kaikki on minun syytäni.
 
Kiitos itsellesi. Kuten sanoin, vika voi olla sekä miehessä että naisessa itsessään. Kokemukseni mukaan naiset ovat usein liian kilttejä ja alistuvia, eivätkä osaa sanoa, mitä haluavat. Kun mies kysyy, onko joku vialla, nainen vastaa kieltävästi, vaikka sisällä kiukku kiehuu. Toisaalta miehenkin pitäisi opetella naisen hellimistä ja halimista, kun se on naisille tärkeää. Kun kumpikin antaa toiselle sitä, mitä toinen tarvitsee, niin on paljon paremmat mahdollisuudet saada suhde toimimaan. Tervettä itsekkyyttä suhteisiin (että saa harmittavat asiat selvitettyä) samalla, kun uskaltaa olla hellä ja rakastava.
 
Mä voin kertoa vaan omasta puolestani. Mun aviopuoliso ei huomoi mua, ei helli hyväile eikä huomaa. Omat jutut kiinnostaa vaan eikä mun asiat ollenkaan. Nukutaan eri sängyissä, rakastellaan joskus 2 kertaa viikossa, joskus kaks kertaa kuukaudessa ja se ei vain riitä mulle. Juo, pelailee ja katsoo televisiota. Ei tee kotitöitä...vain on. Eikä tajua vaikka asioista puhutaan.

Kännissä tulee haettua sitten sitä hellyyttä, seksiä ja hetkellistä turvaa tuntemattomista. Huolimatta siitä että kaikki edellämainittuhan on harhaa. Seuraavana päivänä on aina paha morkkis, mutta haaveilen kuitenkin pidempiaikaisesta rakastajasta. Rakastan miestäni enkä halua erota kaikesta huolimatta...voi itku.

 
Oletko sinä kuitenkin huomioinut miehesi...? Mulle kävi niin että jossaan vaiheessa miehessäni alkoi ärsyttää moni asia. Hän alkoi napisemaan milloin mistäkin, ja minä tietysti takaisin. Se johti riitoihin, huonoihin väleihin, ja lopulta olin niin onneton että petin häntä. Sain hetken tuntea olevani ihminen, nainen josta välitetään omana itsenä, sain yhteyden toiseen ihmiseen.

Pettämisestä tuli vain lisäpotkua riitoihin, kuten aloittaja viestissään kertoi. Kaikki repesi kerralla kun huusin itkien etten enää jaksa haluan erota. Puhuimme erosta kuitenkin vasta seuraavana päivänä hieman maltillisemmin ja todettiin kumpikin että se on paras ratkaisu. Siten pitkän hiljaisuuden jälkeen mieheni kysyi mistä tämä kaikki alkoi. Muistelimme pitkään aikoja taaksepäin kun muistin että hän oli alkanut naputtaa minulle. Miksi? Mies puolestaan kertoi että ehkä siksi kun oli kyllästynyt kerjäämään huomiotani jota ei koskaan saanut! Olin alkanut kohdella häntä kuin ilmaa. EIkä siihen kyllä oikeasti ollut mitään syytä! Enkä muista hänen kerjänneen huomiotani, mutta hän kertoi pieniä asioita joilla oli yrittänyt herätellä. Vaan ei huomiota saanut. Enkä itse kyllä ymmärrä miten olen niin hulimaton ollut...

Pääsimme pitkien keskustelujen jälkeen taas yhteisymmärrykseen. Siihen, johon olisi pitänyt päästä jo ennen kuin oloin pettänyt. Nimittäin halusin aivan valtavasti jatkaa yhteistä taivaltamme. Mutta en kehdannut. Koska olin pettänyt. Se oli tunnustettava. Vain yksi yö, mutta se kaatoi koko elämäni. Mies meni lukkoon. Pääsimme kyllä sopuun ja väleihin, mutta yhteen ei palattu...
 

Yhteistyössä