Petinkö?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vierras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja ap...mies:
Kait tänne jotain pitäisi kommentoida kun kerta linkkiä tänne laittoi. Ei asiat ihan nuin yksiselitteisiä ole. Taustalla on paljonkin ja ero siitä sitten tuli. Tietyistä asioista sovittiin paluun myötä ja käytiin terapiassa. Ennekaikkea rehellisyydestä ja siitä ettei selän takana enää tehdä mitään toisen tietämättä ettei tulis näitä "kiinni" jäämisiä tai puheluita "kavereiden" vaimoilta tai exilta. Jotka sitten ap jälkeenpäin myöntäny. Ja osaan tosiaan lukea. Ensin olin kuulemma käsittäny väärin ja sitte kun kysyy että mitä sitte tarkoittaa...ei enää muista mitä on kirjoittanu niin ainakin sanoo. Ja ap vakuutellu ettei ole missään tekemisissä näiden "kavereiden" kans ja siihen olen luottanu ja aikoi kertoa jos on??? Näin ei sitte käyny vaan justiin niin kuin ei olis pitäny...kyllä siinä luottamus on kovilla. En enempää tänne tilitä... ei ole oikea paikka ratkaista näitä asioita. Kun täällä ei porukka tiedä kuin murto-osan asioista.

siis täh? mikäs tää nyt on
 
Minusta tuntuu, että nimimerkki "ja" sekä "ap...mies" on yksi ja sama kirjoittaja. Ja tuo jälkimmäinen kirjoitus on jotenkin ontuva...

Minä äänestän tämän aloituksen provoksi!
 
Meillä oli joskus muinoin tuota samaa miehen puolelta, aikani siinä selittelin ja ihmettelin, mutta eihän siinä mikään toiminut, jos selitin, oli se jonkin peittelyä ja jos taas jätin tylysti mitään selittelemättä, oli se sittenvarmaa pettämistä/salailua.

No sitten mulle jossainvaiheessa riitti ja sanoin, että hoitaa itse ko ongelman pois meidän elämästä, minä en sitä voi tehdä, enkä tästä päivästä eteenpäin tee mitään selvityksia enkä tilityksiä siitä missä olen milloinkin käynyt ja mitä tehnyt.
Jos miehellä rupee mustat sukat pyörimään on isäntä hyvä ja painuu ovesta pihalle ja puuskuttaa menemmän tuolla lenkkiä vaikka 5 tuntia ja tulee takasin vasta kun on itsekkin tajunnut oman "naurettavuutensa".
Hitaasti mutta varmasti alkoi meillä nämä ongelmat jäädä taaksepäin ja nyt meillä on jäljellä enää se "tervejärkinen ja joskus itsetuntoa hivelevä" lieveilmiö ;)

Sinä etr voi auttaa mustasukkaista osapuolta tässä juurikaan, vaan hänen on itse työstettävä asiaa.

Etkä todellakaan ole tehnyt mitään väärää ja tuo teidän terapeutti ei kyllä nyt ihan osaa asiaansa.
 
Nythän sä"ap'n mies"oot taaskin käyny täälä lukemassa vaimos kirjotuksia!Seurailetko aina sen tekemisiä?Mä en kyllä kestäis jos mun mies kävis koko ajan mun kommentteja yms.lueskelemassa.Varmaan pitäis sun vaimos päästä keskusteleen johonki"luotettavalle"lääkäri tason ihmiselle että asiat pysyis sulta salassa...Vaikka salaamisestahan tässäkään ei oo kyse!Anna vaimosi elää!
 
En ole ap...mies. Mutta itse miestäni pettäneenä ymmärrän ap...miestä. Olen eronnut Ja vuoden eron jälkeen tajusin vasta itse miten kävi. Syytin itsekkin miestäni mustasukkaiseksi ja sitä olikin, mutta todellisuudessa sen itse aiheutin. Silloin oli jo myöhästä tehdä mitään. Olen tekojani katunut muttei siitä mitään apua ole ollut. Nyt neljä vuotta erosta menny. Jos ap tosissaan haluaa yrittää niin varmaan ois syytä tehdä asialle jotain. Ennen kuin on sitte myöhästä, kuten minulla. Mutta taidan poistua näiltä sivuilta, etten sotke ainakaan lisää toisten elämää ja anna vääriä neuvoja.
 
Hah, nyt olen yhtä "naurettava" kuin mieheni...

Aivan, laitoin hänelle linkin jotta hän näkisi mitä muut ovat mieltä.
Mutta kirjoittikin itse tänne, mitä en uskonut.

Syy, miksi itse kirjoitin, oli kun en voi ystävilleni asiasta kertoa. heidän mielestään meidän 2 yrittäminen oli tuhoon tuomittu.

Me siis erosimme noin 2 vuotta sitten. Minun löydettyä uuden miehen. Petin miestäni samaisen miehen kanssa n.5v sitten. Kunnes hän otti yhteyttä taas ja halusin yrittää hänen kanssaan, koska mieheni kanssa liitto oli mitä oli. Kyttäystä.

Minulla on joskus nuoruudessa ollut jotain säpinää muidenkin kanssa, niistä aina olen kertonut.
Paitsi en tätä ns. toista miestä. Mutta asia kalvoi niin minua, mutta en kertonut.

Erossa ollessamme välimme yhtäkkiä lämpenivät ja tuntui että kaikki se kipinä, mihin rakastuin miehessäni aikoja sitten, mitä en muistanut enää olevankaan, syttyi taas. ja mietin ja mietin ja halusin yrittää vielä kerran!!

Puhuimme asiasta ja siitä kun minulla on sinkkuvuosien aikana tullut uusia ystäviä (ei panoja). Mies ei niitä hyväksynyt.
Terapeutti pyysi ne poistamaan minun elämästä ja lupasin.
Myöhemmin ajateltuna se oli tyhmää, en voi ensin ystävystyä ja sitten lakata olemasta kaveri.
Muutaman minuun "ihastuneen" jätin heti, numerot, meset jne...
Jätin vain nämä ns. kaverit.

Minä lakkasin itkemästä mieheni perään, kun hän käy vain nukkumassa kotona. Olin onnellinen niistä pienistä hetkistä.

Kunnes tilanne räjähti käsiin, minun pettämiseen. (kuulumiset).

Sanoin että en jätä heitä, ennemmin lähden itse. Koska pian oltaisiin siinä että en pääse kauppaan, töihin jne.

Minulla on kaverini ja voinen jutella heille ilman että kerron miehelleni.

Tiedän, että ero on ainoa vaihtoehto. Mutta.....
Mutta sanoin miehelleni, että en aio muutua, en. Harmittaa vain lupasu lapsilleni etten enää ikinä lähde. Mies ei päästä lapsia mukaani. Hänen mielestä en ole kykenevä hoitamaan lapsia.
Ehdotin että asun täällä, pyykkään ja siivoan kuten tähänkin asti ja lapsilla koti, äidin ja isän kanssa.
Mutta se ei käy miehelleni. Joten eroamme mitä ilmeisemmin.

Kiitos kaikille kuuntelijoille.
 
Tuon kaiken jälkeen mies on vielä suostunut palaamaan yhteen?? Minun mies ois pistäny poikki ensimmäisen kerran jälkeen. Kyllä ap tarvii aika kovan asennemuutoksen jos haluaa ettei mies epäilis mitään. Ymmärtää kyllä miehen tunteet...
 
asia ei tietenkään ole niin mustavalkoinen.
Mies myöntää että oli sairaalloisen mustasukkainen ennen eroamme ja näin meidänkin välit erkani.
Sitten kun päätimme palata yhteen, puhuimme että hänen on sulatettava että minulla on menneisyys mikä on. Ja miehelläni omansa. Että aloittaisimme puhtaalta pöydältä.
Mutta samassa ollaan........
 
No ei ihme jos on ollu! ja on ollu syytäkin... Ja näköjään sitte nyt jätit kertomatta, että olet yhdeydessä näihin baari tutuihin.... Voi voi. Kyllä ei voi kuin ihmetellä. 100 prosenttisesti :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Minna:
No ei ihme jos on ollu! ja on ollu syytäkin... Ja näköjään sitte nyt jätit kertomatta, että olet yhdeydessä näihin baari tutuihin.... Voi voi. Kyllä ei voi kuin ihmetellä. 100 prosenttisesti :)

no en todella ole baari tuttuihin ollut yhteydessä.
vaan sellaisiin jotka tuli kavereiksi sinkuuteni aikana.
Ja toki tervehdin näitä "baari tuttujakin" jos vastaan kävelee.

Mies tiesi näistä tähän ryhtyessään. Eikä se voi mua häkkiin laittaa niinku jotain eläintä.
Mulla ei ole tarvetta pettää. Mutta sitähän se mies toivoo että pettäisin, kun siitä joka päivä jankuttaa. Mutta jos on terve suhde ei tarvitse pettää.
 
Kyllä mä ymmärrän sun miestäkin. Jos sun mielestä terveessä suhteessa ei tarvitse pettää, voi kuitenkin miestäsi vaivat, että jos ja kun tulee huonoja aikoja, menetkö taas pettämään. Pettäminen jättää syvät arvet, niitä ei ihan hetkessä korjata. Kuten ei muitakaan parisuhteen ongelmia. Todella hankalalta kuullostaa tuo teidän tilanne. Toinen tuntuu puhuvan aidasta ja toinen aidan seipäistä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Juh:
Kyllä mä ymmärrän sun miestäkin. Jos sun mielestä terveessä suhteessa ei tarvitse pettää, voi kuitenkin miestäsi vaivat, että jos ja kun tulee huonoja aikoja, menetkö taas pettämään. Pettäminen jättää syvät arvet, niitä ei ihan hetkessä korjata. Kuten ei muitakaan parisuhteen ongelmia. Todella hankalalta kuullostaa tuo teidän tilanne. Toinen tuntuu puhuvan aidasta ja toinen aidan seipäistä...

Tiedän, että vaikea luottaa. Mutta en ois edes yrittänyt uudemman kerran ellen olisi saanut vakuutteluja luottamukseen.

Ja ehkä minä olen aikuistunut? Me aloimme kovin nuorena seurustella, minä vain 15v. Joten ehtihän siinä tapahtua vaikka ja mitä. Minä ainakin sain luottamusta itseeni asuessani yksin. Taistelin lapsistani. Taitselin että sain elämän raiteelleen.
Kyllä se kasvatti, eikä mulla ole tarve mennä pettämään. Enkä usko että kellään, jossa ei kytätä ja on luottamusta tarvitse lähteä, vaikka niitä alamäkiä tulisi.
 
Niin terveeseen suhteeseen kuuluu luottamus ja rehellisyys molemmin puolin. Niin eikö se mitä olitte sopineet terapeutilla ja et sitten tehnytkään niin, kun jäit "kiinni" ole väärin miestäsi kohtaan? Ei siinä vakuuttelut paljon auta kun sitten toimii toisin. Ja onko nyt näin että eronne aika tutustuit moniin miehiin. Kun osan jo pois olit ottanu. Paljonkohan niitä mahtaa olla jäljellä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Minna:
Niin terveeseen suhteeseen kuuluu luottamus ja rehellisyys molemmin puolin. Niin eikö se mitä olitte sopineet terapeutilla ja et sitten tehnytkään niin, kun jäit "kiinni" ole väärin miestäsi kohtaan? Ei siinä vakuuttelut paljon auta kun sitten toimii toisin. Ja onko nyt näin että eronne aika tutustuit moniin miehiin. Kun osan jo pois olit ottanu. Paljonkohan niitä mahtaa olla jäljellä?

ei ole ei.
5stä jäi 3. ja niistäkin 2 on sellaista jotka ovat sukulaisteni tuttuja ja kun yhdessä käytiin tanssimassa niin "väkisinkin" tutustui ja huomasin että ne on kivoja.
Nyt minun pitäisi lakata olla sukulaisteni ystävä, tarkoitan niin, etten käy heidän kanssa missään, koska nämä pari körilästä ovat siellä myös.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Kärsäpärstäinen:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
me käytiin asian tiimoilta terapiassakin ja siellä ehdotti se terapeutti että ottaisin kaikki "ei ystävät" (miehet) pois puhelimesta, mesestä ja facebookista jne, että pidän vain yhteyttä tosi ystäviini.
.

aika kummallinen ohje terapeutilta :o

jälkeenpäin ajateltuna kyllä.
mutta mies myöntää olevansa mustasukkainen ja terapeutin mielestä minä ruokin sitä. no joo, ehkä, kun kerron mitä juttelin sen ja sen kanssa, mutta ...

Vielä kummallisempaa terapeutilta. Vaihda terapeuttia. Mustasukkainen on mustasukkainen vaikka mustista sukista. Ukkos tarvii terapiaa, et sinä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vierras:
Kirjotin eräälle miehelle, tai no useemmalle facebookissa. Ihan kuulumisia, noh, mies sai minut "kiinni" ja on läskyttäny mua siitä asti että mun täytyy ottaa ne pois kaverilistoilta.

Nyt tinkaa tietoa miksi tein niin?? Yritin että kysyin kuulumisia, koska ovat vanhoja tuttujani. Kyselenhän kuulumisia naispuolisiltakin, joita en ole aikoihin nähnyt.

Mies sitten oli lukevinaan että kirjoitin että kirjoitellaan tänne, kukaa ei saa selville.
Siis en todella ole tuommoista kirjottanut, ja nyt se vaatii selitystä miksi noin kirjoitin... Hankala mulla on selitystä antaa kun en tiedä.

Kumpi tässä hermoilee turhaan???7

Olen kuitenkin 100% mieheni, eikä mieleeni tulisi pettää, mutta pitäähän ne mun kaverit mua tyhmänä jos poistan niitä kaverilistoilta...

"vanhoja tuttuja"=mitä? Panotuttuja? Vanhoja miesystäviä? Vai oikeesti vaikka vanhoja luokkakavereita, joihin ei mitään?

Jos ne on panotuttuja, niin oon ihan samaa mieltä. Pois listoilta tollaset, joiden kuulumiset ei oikeesti ees ketään kiinnosta loppupeleissä.

Ja ootko siis ns. chattailly, vai kommentoinu seinälle? KOmmentoi jatkossa seinälle, niin voit tekstit näyttää. Sanoiko hän tässä sulle saman tien, et mitäs tollasta kirjottelet? Koska tällöinhän voit suoraan näyttää sen tekstin. Jos et näyttänyt tämmöisessä tilanteessa, niin sittenhän siinä o ntosiaan voinut lukea mitä vain..minä kun en ite viitti uskoa vain yhtä puolta tarinaa =) Jos taas jälkikäteen mesos, niin sithän se on vaikeampaa...

Tätä ilmeisesti tapahtuu aika usein? Ehkä hän on alkanut ihmetellä, kun ei seura kelpaa vaan naputellaan se vapaa-aika muiden miesten kanssa.

Eli ehkä hän ei ole mustis noista ite ihmisistä, vaan siitä ajasta. Ite ainakin monestikki älähän miehelle, kun istuu koneella..sama se mitä tekee. Koska ärsyttää yksinkertaisesti se koneella istuminen, ku voitais viakka yhdessä tehdä jotain. Eli voi olla kyse tästäki..

Jatkossa voit ihan hyvin näyttää ne tekstit..jos hän on lukenut väärin, niin on lukenut väärin. Jos sulla ei ole salattavaa, niin vaikka koko maailma voi lukea ne tekstit ja täts it.

En nyt tosta mitään numeroa nostais. Mutta jos ne on jotain entisiä panoja, niin kattelisin peiliin. Moni ku sallii itseltänsä vaikka mitä käytöstä, mutta ei omalta kumppaniltaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja veera:
Jos kavereiden kanssa juttelu on pettämistä, niin uskon, että aika moni täällä on pettänyt miestään!!!?

Jep, mutta ap ei ole määritellyt mitä kavereita ;)

Kantsii aina alotustekstiin laittaa, että jos puhutaan vanhoista tutuista..onks ne mitä vanhoja tuttuja. Niitä ku on sit vaikkapa isovanhempien naapurit, luokkakaveri (se joka kaivo aina räkää nenästään), panoja, entisiä parisuhteita, ehkäpä jopa ihastuksia..

Kaverit ok. Mut seki, et onks ne kavereita oikeesti? Jos sinä pidät heitä kavereina, se ei meinaa et he pitävät sinua..vonkaako ym? Tai onko jotenki epäsopivaa käytöstä? Miehillä ku nuo aivot on vähän erilaiset..
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
olimme erossa siis hetken, ja osa miehistä on tuttuja siltä ajalta, ei mitään naima kavereita mutta niin, tuttuja. Tutustunut ehkä baarissa, kaverien kautta jne.
mutta olisihan minulla ollut valta mennä niiden kanssa, mutta valitsin mieheni.

Okei, eli ongelmat jothuvat tästä kun nämä tutut ovat siis baarituttuja..ja ehkä jotain muutakin?

Nämähän siis yrittävät luultavimmin vongata seksiä ja mies sen tajuaa. Oikeasti, miehet aika harvoin ovat puhtaasti kavereita, vaan pyrkivät sillä johonkin. Toki näitäkin on, mutta jos olet miehessä erossa ollesta tutustunut baarissa tyyppeihin..niin luultavasti he ovat kiinnostunut muistakin asioista kuin siitä, mitä sulle kuuluu.

Eli ei ole kyse nyt kuitenkaan ilmeisesti mistään ystävistä? Näin ainaki ite sain käsityksen.

En muakaan nappais, jos ukko ois tekemisissä entisten panojen kans. Varsinki jos ne ois suhteellisen tuoreita. Ei hyvä juttu ollenkaan.

Niinhän sitä parhaana vinkkinä aina sanotaan, että kantsii jättää se menneisyys taakseen. Eli ei sekoita suhdetta niillä menneillä parisuhteilla ja ihmisillä ym.

Ja ite tykkään siitä rehellisyydestä. Ite tuossa puhut "vanhoista tutuista". On rehellistä suoraan sanoa, että eron aikana tulleista baaritutuista..ja minkälaisista vielä. Ei ole reilua miestäsi kohtaan täällä selitellä asioita kauniimmaksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ja:
Miehessä kaikki vika ollu? Miksi palasitte yhteen jos nuin vaikeaa on? Ei kaikki nuin mustavalkoista ole kuin mitä tuosta keskustelusta pääsee jyvälle. On helppo tuomita ihmisiä kun ei tiedä kaikkea... mutta kait tämä palsta sitä varten on että voi itselleen jotain apua hakea. Nuokin asiat ois varmaan hyvä selvittää sen miehen kans eikä täällä. tuskin miehesi näitä käy lukemassa vai käykö?

Oon kyllä samaa mieltä. Kuten jo aiemmin sanoin, niin jos vanhat tutut muuttuukin yhtäkkiä "baarituttaviksi"..niin kyllä varmaan moni muuki asia tässä tarinassa muuttuu?

Ite en jaksa yksinkertasesti uskoa vian yhtä tarinaa, varsinkin jos siinä asiat muuttuvat. Et taida nyt olla ihan rehellinen?

Ei ole ok hakea omilla muuttamillaan asioilla kannustusta asialle..tai onhan se ok, mutta se ei luultavasti johda tilannetta parempaan. Eikös?

 

Yhteistyössä